Yllä: Aalto-yliopiston kampusta Otaniemessä
Ammattikoulua on taas kritisoitu YLE:n uutisissa. Ja itse olen sitä mieltä että tuo kritiikki, mikä on suunnattu ammatilliseen koulutukseen ei ole aivan aiheetonta. Jo silloin vuonna 1991, kun itse kävin ammattikoulua tuota paikkaa pidettiin lähinnä koulupudokkaiden päivähoitopaikkana. Eli opettajat olivat ainakin omalla linjallani "hiukan" innottomia, ja ylipäätään paikan henki oli se, että siellä ollaan kun ei muualle päästy. Ammatillisen koulutuksen ongelma on se, että se ei itsessään motivoi. Tuota koulutusta pidetään vain sellaisena tienä, joka tarjoaa Kelan työttömyysturvan, eikä sitä itsessään pidetä kovin motivoivana.
Ongelmia tietenkin tulee aina välillä siitä, että ammattikouluissa ei ole oikeastaan mitään sellaisia perinteitä kuin lukioissa. Eli tuossa paikassa vain ollaan, koska muutakaan tietä työelämään ei ole löytynyt. Joskus olen kuullut että opettajilla on sellainen asenne tuota työtään kohtaan, että he eivät halua edes nähdä opiskelijoiden valmistuvan, tai että opettaminen on heille ollut vain joku vaihe, josta he sitten lähtevät heti pestin loputtua etsimään uusia haasteita.
Samoin osa opiskelijoista ei ehkä edes viitsi käydä koulussa, ja sitten kun ei mitään opita, niin silloin tietenkin ihminen suuttuu ja turhautuu. Tuo suuttuminen sekä turhautuminen näkyy joissakin tapauksissa sellaisena toimintana, missä vihaa sekä turhautumista puretaan sellaisiin, jotka haluavat käydä tuota koulua. Eli jos ei jonkun opiskelijan todistusta korista pitkä rivi nollia, niin silloin hän on ilonpilaaja, jota kannustetaan jättämään koko opiskelu, jotta muut saavat sitten pelata rauhassa korttia luokassa. Tietenkin ammatillista osaamista arvostetaan, mutta kysymys on sitten siitä, että missä tuo arvostus oikeastaan näkyy?
Näkyykö se muuna kuin nimilistana jossain paikallisessa lehdessä? Tai näkyykö ammatillisen koulutuksen arvostaminen siinä, että henkilö saa kannustavia työtehtäviä? Vai näkyykö ammatillisen tutkinnon arvostus siinä, että työhaastattelussa tuoreelle asentajalle sanotaan suoraan. että miksi ottaisimme sinut, koska diplomi-insinöörejäkin on saatavilla? Tai että hänet sitten laitetaan jonkun puliukon työpariksi, joka vain rähisee sekä ärhentelee?
Ehkä tuollainen asia saa henkilön menemään sinne aikuislukioon, ja lopulta valmistumaan esimerkiksi asianajajaksi tai tekniikan tohtoriksi. Eli varmaan kaikki tietävät miten mukava paikka esimerkiksi ammattikoulu voi olla, jos siellä on paljon tuota railakasta ja aitoa elämää viettäviä ihmisiä. Se että muutama opiskelija sitten vetää koko ryhmän mukaansa kaiken maailman kokeiluihin varmasti on hyvin ikävä asia.
Mutta sitten tietenkin me voimme vähän haukkua myös korkeakouluja. Ensisijainen kysymys, mikä koskee kaikkea opiskelua on se, että ketä varten ihminen opiskelee? Hän tekee opintonsa siksi, että saisi myöhemmin parempaa. Se mikä tekee korkeakoulusta haastavan on se, että siellä opiskelijalta odotetaan tiettyjä taitoja, joista tärkein on tiedon etsimisen taito. Jos opiskelija ei hallitse tuota taitoa, niin hän on hukassa. Samoin korkeakouluopiskelu vaatii kypsyyttä sekä ajanhallintaa. Myös pieni budjetti vaatii sitä, että opiskelija joutuu tekemään erilaisia valintoja rahankäytön suhteen. Eli koskaan ei saa kuvitella, että niitä paljon puhuttuja osa-aikatöitä sitten olisi oikeasti tulossa. Tai nuo työt saattavat olla niin pätkätyön luonteisia, että niiden varaan ei omaa budjettia voi rakentaa.
Samoin jos korkeakouluun tulevan henkilön oma elämänhallinta on hukassa, niin silloin myös opiskelu on vaikeaa. Eli jos tärkein asia elämässä on biletys, niin sillä voi saada paljon kavereita. Ongelma on vain siinä, että bilettämällä ei opiskelija voi valmistua. Joten jos rumasti sanotaan, niin bileiden takia ei esimerkiksi Aalto-Yliopistoon kannata tulla ainakaan opiskelemaan, eli anteeksi vain jos olen joitakin ihmisiä kohtaan vähän töykeä.
Jos ihminen haluaa oikeasti valmistua insinööriksi, niin hänen pitää vain ottaa itseään niskasta kiinni, vaikka se ehkä ärsyttää joitakin muita ihmisiä. Mikäli opiskelijalla on huume- tai alkoholiongelmia, niin silloin kaikki asiat ovat vähän vaikeita. Mutta ei kai kukaan oikeasti tule korkeakouluun siksi, että pääsee kaupan kassalle istumaan?
Mutta se asia on kuitenkin otettava huomioon, että korkeakoulu rakennetaan tiettyjen muiden opintojen päälle. Eli jos joku asia on unohtunut esimerkiksi lukio- tai peruskouluopinnoissa, niin se varmasti kostautuu korkeakoulussa. Opiskelijalta vaaditaan kriittistä asennetta, sekä myös kykyä analysoida sekä tuottaa oikeakielistä tekstiä. Ja jos tuo taito on hukassa, niin silloin myös opiskelija on vähän hukassa, eli myös tukea voi noihin asioihin saada, mutta se vaatii opiskelijalta oma-aloitteisuutta.
https://yle.fi/uutiset/74-20001737
Kuva https://www.aalto.fi/en/aalto-university/history
https://yhteisojahistoria.blogspot.com/
Kommentit
Lähetä kommentti