Venäjän talous jatkaa spiraaliaan

Venäjän talous on pohjimmiltaan samanlainen kuin muuallakin. Eli Venäjän taloutta säätelevät pohjimmiltaan samat mekanismit kuin länsimaista taloutta. Mutta Venäjän ja länsimaiden ero on siinä, että Venäjällä yhteiskunta on paljon suljetumpi. Valtio eli maan presidentti on tuossa maassa ehdoton auktoriteetti. Eli Venäjällä esimerkiksi tiedon vääristely on hyvin paljon helpompaa kuin Suomessa. Ja esimerkiksi työttömyysprosentti voi olla tuossa maassa alhainen siksi, että työttömät komennetaan Ukrainan sotaan. Armeijan avulla voidaan työttömyyttä hoitaa tehokkaasti, jos vain löytyy rahaa tuon armeijan kustantamiseen. 

Samoin esimerkiksi tuotantoaste voi olla hyvinkin korkea, mutta samalla tietenkin olisi hyvä mainita mitä Venäjän tehtaissa tuotetaan. Jos tehtaissa tuotetaan ohjuksia sekä muita puolustusteollisuuden tuotteita, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että tuotanto on määrällisesti korkealla tasolla, mutta tuote jota tuotetaan saattaa olla sellainen, että siitä ei paljon tavallisille ihmisille ole iloa. Siis mitä tavallinen ihminen tekee esimerkiksi taisteluhelikopterilla tai tykin ammuksilla, jos hän ei ole sodassa? 

Sanotaan että vuonna 2025 Venäjän sotatalous luisuu pois kontrollista. Eli Ukrainan sota näivettää muuta kuin sotatarviketuotantoa. 

Vuonna 2025 Venäjän talouden fokus on yhä enemmän sotatarvikkeissa. Ja se johtaa Venäjän talouden joutumiseen eräänlaiseen spiraaliin, missä tuotteita valmistetaan entistä yksipuolisemmin. Tuo yksipuolinen tuotteiden valmistaminen on tietenkin tehty palvelemaan Venäjän asevoima, ja Ukrainan sota varmaan tulee jatkossakin viemään suuren osan tuon valtion tuotannosta. Venäjän aavelaivasto on tietenkin väline, jolla Venäjä rahoittaa omaa sotaansa. Bensiini on tuote jota voidaan myydä melko vapaasti, jos se vain saadaan ajettua johonkin terminaaliin, jossa se voidaan lastata esimerkiksi suoraan tankkiautoon ja siitä bensiiniasemalle. Ja Venäjää tukee tietenkin liikemiesten eli oligarkkien sekä ilmeisesti lähinnä BRICS maissa toimiva liikemiesten verkosto, joka mielellään sopivaa korvausta vastaan toimittaa kieltotavaraa Venäjälle. 

Se että toimivatko pakotteet vai eivät on tietenkin jokaisen ihmisen omassa päätösvallassa, mutta pakotteet tietenkin tekevät noista erittäin tärkeistä tuotteista vaikeammin hankittavia sekä tietenkin niiden hankintamäärät sekä kuljetukset ovat entistä kalliimpia. Siis se että Venäjällä on muka alhainen työttömyys sekä muutenkin loistava taloudellinen kehitys ei ole ainoa asia, joka vaikuttaa tuon maan taloudessa. Taloutta voidaan hoitaa monella eri tavalla, ja yksi noista tavoista on se, että tilastoja kaunistellaan. Tilastojen kaunistelu on asia, joka voi tarkoittaa sitä, että kaikki työttömät komennetaan Ukrainan sotaan, tai sitten heidät komennetaan työhön, joka ei tuota yhtään mitään. Eli esimerkiksi jokaiselle työttömälle voidaan laittaa käteen luuta, ja heidät voidaan siirtää vaikkapa katuja lakaisemaan. Näin saadaan työttömyysluvut pidettyä alhaisena. 

Toki tuota työtä voidaan tehdä siten, että 20 000 miestä ja naista kaivaa vaikka Itämeren-Tyynenmeren kanavaa lapioilla, tai viisi miestä kiristää yhtä ruuvia rakennustyömailla. Mutta tuon työn tehokkuus ei välttämättä ole sellaista, että sillä voitaisiin paljon kehuskella. Tai tilastoja voidaan aina kaunistella siten, että ne yksinkertaisesti tekaistaan omasta päästä, ja näin saadaan maahan 100% työllisyysaste. Jos tätä tehdään Suomessa, niin asiat olisivat varmaan tulleet ihmisten tietoisuuteen. Mutta Venäjällä asiat ovat toisin. Siellä eivät ihmiset pääse samalla tavalla tietoon käsiksi kuin Suomessa. Eikä siellä ole olemassa kriittistä lehdistöä, joka sanoisi Putinille ja hänen koplalleen mitään vastaan. 

https://ajatuksiakahvikupinaaressa.blogspot.com/2025/01/voiko-venaja-talous-palata-ennalleen.html

https://www.nzz.ch/english/russias-war-economy-spirals-out-of-control-as-2025-brings-looming-stagnation-ld.1864852

Voiko Venäjä talous palata ennalleen?

Meillä jo odotellaan sitä, että rajat aukeavat ja tavaran kuljetus itään alkaisi uudelleen. Mutta noista ruusuisista ajatuksista siitä, että kaupankäynti Venäjän kanssa alkaisi samalla tavalla kuin se toimi ennen Ukrainan sotaa voidaan kuitenkin aina siirtyä todellisuuteen. Venäjän hyökkäyssota on kestänyt todella pitkään, se on tuonut kärsimystä Ukrainalle, mutta samalla Venäjällä on valtava joukko sodan runtelemia miehiä sekä naisia. 

Nuo miehet ovat tottuneet väkivaltaan sekä siihen, että he saavat tehdä mitä sattuu huvittamaan. Ja he saattavat tuoda nuo toimintatavat kotiinsa. Venäjällä propagandassa luodaan kuva siitä, että länsimaat ovat syyllisiä noihin Venäjän tappioihin. Ja se saattaa sitten aiheuttaa väkivaltaisia reaktioita noissa henkilöissä, joiden pitää taas asettua siviiliin sekä mennä töihin. 

Mutta sitten kun puhutaan tulitauosta sekä pakotteiden purkamisesta, niin pakotteita puretaan vasta kun Venäjä on noudattanut sopimusta, jonka se on allekirjoittanut. Se mitä tuossa sopimuksessa lukee on sitten sen ajan murhe. Mutta kuitenkaan pakotteita ei varmaan pureta ennen kuin tulitauko on pitävä ja Venäjä siellä missä sopimus sen velvoittaa olevan. Pakotteiden purku on sen jälkeen ajankohtainen, mutta sitten pitää kuitenkin muistaa pari asiaa. 

Ensinnäkin Venäjä on täynnä henkilöitä, jotka ovat sodan traumatisoimia. He saattavat syyttää länsimaita koko sodasta. Ja nuo henkilöt voivat olla hyvin aggressiivisia. Eli voiko sijoittaja tuntea olevansa turvassa, jos hän menee Venäjälle tekemään liiketoimia. Siis voiko hän tuntea voivansa luottaa liikekumppaneihinsa sekä viranomaisiin, jotta nämä toimivat siten, että sijoittaja että hänen rahansa ovat oikeissa käsissä, eikä hänen tarvitse kokea fyysistä uhkaa tuossa maassa, jossa länsimaat nähdään pelkästään vihollisina, jotka tukevat fasistista Ukrainaa. 

Samalla kun ajatellaan Venäjän taloutta, niin meidän pitää muistaa se, että ensinnäkin myös yksittäisillä sijoittajilla pitää olla halukkuutta sekä uskallusta sijoittaa rahojaan Venäjään. Siis kaikki on siitä kiinni, että uskaltaako sijoittaja lähteä etsimään liikekumppania jostain Pietarista? Mutta sijoittajan pitää myös muistaa se, että on olemassa myös toinen psykologinen aspekti joka saattaa vaikuttaa Venäjälle suunnattuihin sijoituksiin. 

Tuo asia on tietenkin psykologinen. Eli Venäjällä on edelleen autoritäärinen hallinto, jota johtaa V. Putin. Hän on mies joka vainoaa oppositiota sekä käyttää poliisi- ja muuta väkivaltaa säälittä vastustajiaan vastaan. Hän ei ehkä unohda pakotteita sekä myöskään arvovaltaansa kohdistuvaa tappiota. Putin varmasti kantaa kaunaa länsimaita kohtaan, eikä hän varmaan unohda Suomen NATO-jäsenyyttä kovin helposti. 

Eli onko tuotteelle tai toiminimelle hyväksi toimia Venäjällä? Venäläisiin tuotteisiin littyy samanlainen mielikuviin perustuva riski kuin muihinkin tuotteisiin. Eli jos mielikuva noista tuotteista tai niihin liittyvistä asioista on kovin huono, niin tuote ei mene kaupaksi. 

Tietenkin Venäjällä voidaan tavaroita tuottaa halvalla. Mutta sitten noihin tavaroihin sekä venäläisten tapaan tuottaa tuotteita on liitetty negatiivinen leima. Ja se voi vaikuttaa myös haluun ostaa noita venäläisiä tuotteita. Venäläisiin tuotteisiin on liitetty sellainen käsitys, että niillä tuetaan esimerkiksi Vladimir Putinin hallintoa sekä turvallisuuspalvelun terroriin perustuvaa koneistoa, joka on viritetty tukemaan Putinin henkilökohtaista valtaa. Siis haluaako länsimainen kuluttaja tukea Putinin ja FSBn valtaa on asia, joka karrikoiden ratkaisee Venäjän kaupan kannattavuuden. 

https://lyhyetkirjoitukset.wordpress.com/2025/01/09/voiko-venaja-talous-palata-ennalleen/

Uudenvuoden lupaukset piti tehdä varmaan jo eilen.

Uudenvuodenlupaukset ovat asioita, jotka vain kuuluvat uuteen vuoteen. Uutena vuotena lupaamme olla entistä kiltimpiä, polttaa vähemmän tupakkaa sekä tietenkin olla muutenkin avuliaita. Mutta kun vuosi sitten kuluu eteenpäin, niin emme sitten enää muistele sitä, kuinka paljon tai millaisia lupauksia olemme tehneet. Eli ilmeisesti emme myöskään niitä tänäkään vuotena aio pitää. Tai niin aina silloin tällöin käy, että tulee luvattua asioita, joita emme sitten jostain syystä muista tai halua muistaa. 

Monissa työpaikoissa edessä on erilainen uusi vuosi. Eli on tehty kaiken maailman muistioita siitä, kuinka tasa-arvon pitäisi toteutua Usein noita suunnitelmia sitten esitellään esimerkiksi toimiston seinällä tai niitä lähetetään PDF-tiedostona alaisille. Siis kukaan työpaikalla töissä oleva henkilö ei ole ehkä istunut ollenkaan noissa kokouksissa, vaan ne on ilmeisesti tehnyt joku konsultti, jonka ei ole tarvinnut työpaikalla tehdä edes yhtään haastattelua, kun hän on sen upean muistion saanut tehtyä. Työpaikalla kuulemma sitten tasa-arvo toteutuu erittäin hyvin, lukuun ottamatta paria kehitettävää asiaa, joista sitten on pari liitettä. Ja sitten voidaan suoraan siirtyä puhumaan siitä, miten miesten ja naisten palkkakehitys toteutuu tällä kerralla. 

Sitten huomautetaan vitseistä, jotka saattavat loukata jotain sellaista, jonka sukupuoli-identiteetti tai seksuaalinen suuntautuminen eivät edusta niin sanotusti valtaväestöä. 

Mutta sitten kuitenkin voidaan sanoa, että tasa-arvo ei ole vain sitä, että huomioidaan naisten palkkausta, tai ollaan huomaavaisia sukupuolista suuntautumista käsittelevissä keskusteluissa tai vältetään koko asiaa. Mutta miten sitten tasa-arvo toteutuu muussa toiminnassa? Miten esimerkiksi vuokra- eli määrä-aikaisten työntekijöiden integroiminen muiden eli omien työntekijöiden joukkoon onnistuu? Voivatko he tulla esimerkiksi luottamusmiehen puheille ja kertoa huolistaan? Kutsutaanko heitä samalla tavalla esimerkiksi keilaamaan, tai kannustetaanko noita ihmisiä suoraan ottamaan kontakteja toisiin työntekijöihin? 

Työpaikoilla tehdään paljon työtä sen eteen, että työpaikka koettaisiin viihtyisäksi. Tai ainakin paperien mukaan toimitaan. Mutta jostain syystä upeat visiot upeasta uudesta, sosiaalisesta työpaikasta muuttuvat muutamaksi kuivuneeksi pullan palaksi ja kahvipannuksi jossain sivuhuoneessa. Siis kaikki menee hyvin, kunnes pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin. Syy miksi nuo sosiaaliset tilat saattavat olla hiukan nuhjuisia, koska niitä ei kukaan kuitenkaan kukaan viitsi käyttää. Vaan kahvit viedään suoran työpisteeseen, jossa ne niellään ja samalla lueskellaan jotain pörssilehteä. Eikä tuolloin henkilöä saa häiritä. 

Tasa-arvo ja viihtyisyys ohjelmat ovat sellaisia, että niille käy kuten jossain koulussa on käynyt kaiken maailman "kiva koulu" hankkeille. On esitetty sitä, että jokainen ottaisi kaverin mukaan välitunnille ja sitten juttelisi hänen kanssaan koko välitunnin. Siinä sitten voisivat nuoret tutustua toisiinsa. Mutta jostain syystä sitten kun välitunnille lähdetään, niin siinä sitten tuollainen hiljainen kaveri unohdetaan taas kerran yksin. Eli välitunnille painetaan tukka suorana eikä edes halua muistaa sitä, mitä joku on jossain sanonut. Tuolloin idea on loistava, mutta teot sitten ikään kuin vain jäävät tekemättä.                                                            

Työyhteisöissä tasa-avo tarkoittaa usein vain sukupuolten välistä tasa-arvoa. Ja kun me ajattelemme tasa-arvoa sekä ihmisten itsekkyyttä, niin joka päivä kohtaamme tilanteita, joissa ihminen on jotenkin erilainen. Poikkeavuus valtavirrasta aiheuttaa aina kyräilyä sekä erilaisia puuhun koputtamista. Erilainen pukeutuminen on joidenkin mielestä asia, jota voidaan käyttää tekosyynä  Esimerkiksi erään shakin pelaajan farmarit olivat asia, jonka takia hänet voitiin sulkea pois shakki turnauksesta. 

Ja joskus työpaikalla riittää pelkkä väärä murre, niin silloin pomo mielellään kertoo suoraan missä kaappi seisoo. Mutta siis syrjintää aiheuttaa myös esimerkiksi se paljon puhuttu epätyypillinen työsuhde, eli jos joku on esimerkiksi toisissa tehtävissä kuin kaikki muut, niin hän sitten kohtaa koko työyhteisön asenteet siten, että hänen kanssaan ei kukaan viitsi edes puhua koko työpäivänä tai sitten häntä ei koskaan kutsuta esimerkiksi mihinkään työajan ulkopuolisiin tapahtumiin. 

Eli tasa-arvo työpaikalla ei ole vain sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvo on muutakin kuin vain sukupuolten välistä palkkoja koskevaa tasa-arvoa. Se on sitä että toista kunnioitetaan myös silloin kun hänellä on pienempi palkka. Alaisella on tietenkin lojaalisuus velvoite. Mutta samalla kuitenkin myös esimiehen voidaan olettaa käyttäytyvän asiallisesti alaistaan kohtaan. Eli myös esimies voi toimia alaistaan kohtaan siten, että hänen toimintansa ei ole hyväksyttävissä. 

Yhdenvertaisuus sekä tasa-arvo ovat lakiin kirjoitettuja asioita. Se että ihminen sattuu olemaan erilainen kuin toiset käytetään säälittä hyväksi. Erilaisuuden ei tarvitse olla mitään kovin erikoista. Se ei välttämättä liity esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen, ihon väriin tai mihinkään muuhun asiaan kuin siihen, että toinen vain sattuu jollain tavalla olemaan toisenlainen kuin toiset.