Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa) 

Miten EUhun saadaan lisää yrityksiä? Eli miten tehdään EUsta mielenkiintoinen alue sijoittajille, ja sitten tietenkin me voimme kysyä, että miten tehdään nimenomaan Suomesta sellainen alue, että se toisi rahaa myös maamme valtion kassaan? Verot ovat valtion pääasiallinen tulonlähde. Ja jos yhtiöt muuttavat pysyvästi ulkomaille, niin silloin ne eivät maksa maahamme veroja. Mikäli yhtiöt siirtyvät EUn ulkopuolelle, niin silloin ne eivät ole edes EU lainsäädännön ulottuvissa. 

Startupien ongelma on siinä, että jos ne saavat vähänkin tunnettavuutta, niin silloin ne ostetaan ulkomaiseen omistukseen. Ja ulkomaiset yhtiöt eivät maksa maahamme veroja, jos niiden kotipaikka on vaikkapa Luxembourg. Maamme talous vaatii lisää rahaa ja paljon. Mutta se miten rahaa hankitaan on sitten hiukan hankalampi asia, koska myös esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien pitäisi uskaltaa sijoittaa maahamme rahaansa. Eli sijoittajat eivät valitettavasti harrasta hyväntekeväisyyttä. 

He haluavat vastiketta rahoilleen. Yritys- ja pääomaverotuksen ongelma on siinä, että jos yrityksiä verotetaan liian rankasti, niin ne liputetaan helposti ulos maasta. Ja silloin taas nostetaan joko tulo- tai sitten jotain ruoan ALVn kaltaista veroa, joka takaa sen, että veroja myös saadaan. ICT-alan startupien ongelma poliittisesta näkökulmasta on se, että ne eivät ole hyviä työllistäjiä. Siis niissä saattaa työskennellä vain muutamia henkilöitä. Ja nuo muutamat henkilöt eivät tuo kovin paljon ääniä. 

Startupien sekä jo asemansa vakiinnuttaneiden yhtiöiden ero on ensinnäkin se, että startupit ovat tuntemattomia tekijöitä. Niiden tuotteet eivät ole ainakaan kovin yleisesti tunnettuja, ja tuotteen tunnetuksi tekeminen auttaa monissa asioissa kuten rekrytoinneissa. Kun maailman suurimmat yritykset voivat komentaa työntekijöitään esimerkiksi toimistoille, niin takana on usein tunnettu brändi. Samoin nuo suuren luokan yritykset voivat kilpailla osaavasta työväestä monin eri eduin. 

Niillä on valmiit verkostot, joiden kautta ne saavat melkein takuutuoton sekä tietenkin monia etuja, kuten ravintoloiden alekuponkeja, kuntosalikortteja sekä muita vastaavia asioita. Sen takia nuo yritykset voivat toimia erittäin yksiviivaisesti, ja jos joku suuttuu, niin oven takana on valtava määrä hakijoita, jotka haluavat liittää tunnetun merkin suojissa suoritetun asiantuntijatyön omaan ansioluetteloonsa. Valtava tunnettavuus tuo noille yhtiöille jatkuvasti työhakemuksia. Samoin noilla yhtiöillä on valtava hierarkkinen organisaatio, jossa voidaan työntekijää palkita todella helposti. 

Yhtiön johdon kannalta startupit ovat erittäin ongelmallisia. Niiden avulla voi itselle kasvattaa suuret kannukset, jos joku onnistuu tyhjästä rakentamaan miljoonabisneksen. Mutta sitten samalla myös johtajia etsittäessä pitää muistaa, että johtaja tuo yhtiöön myös omat verkostonsa. Noiden verkostojen kautta voi johtaja markkinoida itseään, yhtiötään sekä tuotetta jota yhtiö valmistaa. Mutta jotta johtajalle muodostuu sellaisia verkostoja, että hän voi niiden kautta saada muut johtajat katsomaan tuotetta, pitää muiden johtajien tuntea hänet johtajana. 

Joten startupien on vaikeaa saada sellaisia johtajia, joilla on suhteita sekä kokemusta yhtiön johdossa. Sitten startupin pitää saada myös sellainen johtaja joka viitsii paneutua sen asioihin, sekä sitoutuu tuon yhtiön kehittämiseen. Kokeneilla sekä hyvillä johtajilla on taipumus ryhtyä hyvin nopeasti etsimään uusia haasteita. 

Startup johtajilla ei ole ehkä juuri ollenkaan kokemusta yhtiön johdosta. He saattavat olla vasta jostain kouluista kuten kauppakorkeasta valmistuneita. Heillä ei ole juuri mitään sosiaalisia verkostoja, joiden kautta he voisivat kaupata tuotettaan. Startupit eivät herätä kiinnostusta, koska niiden tuotteet tai ne itse eivät ole tunnettuja. Jos taas startupien johtajilla on kokemusta useista yhtiöistä, ja heillä on oikeita suhteita, niin he saattavat saman tien hakea uutta työtä. Tai sitten noilla johtajilla on paljon muuta työtä, ja startup jää jotenkin taka-alalle. Eli tuota yhtiötä johdetaan vähän vasemmalla kädellä. 

Startup joka on juuri lanseeraamassa omaa tuotettaan markkinoille joutuu pitkälti kilpailemaan osaavasta työvoimasta esimerkiksi juuri näiden tunnettujen merkkien ja yhtiöiden kanssa. Tuolloin pitää kehittää joku suuren luokan magneetti tai houkutin, joilla saadaan aikaan kiinnostusta yhtiötä kohtaan. Se että henkilö saa kahdessa paikassa saman palkan aiheuttaa sen, että muut edut, joilla ei ehkä ole työn kanssa mitään tekemistä ratkaisee sen, että minkä yhtiön tuo mahdollisesti insinöörikoulutettu hakija sattuu valitsemaan.   

Jo urautuneiden yhtiöiden ongelma on se, että ne eivät ehkä osaa tai halua satsata uuteen tuotteeseen, kun vanhalla pärjätään. Nokia on hyvä esimerkki yhtiöstä, joka satsasi halpoihin sekä luotettaviin kännyköihin. Mutta sitten kun tekniikka kehittyi esimerkiksi verkkojen osalta, jäi Nokian kännykkä, jota aikoinaan pidettiin maailman parhaana jälkeen muista vastaavista tuotteista. Ja lopullinen niitti yhtiön kännyköille oli nopea langaton tiedonsiirto. Eli kuka ostaa enää peruspuhelinta, kun älypuhelimen saa samalla hinnalla. Ja älypuhelimella saa tehtyä monia muitakin asioita kuin vain soitella jotain työpaikkoja. 

Nokia on hyvä esimerkki yhtiöstä joka voisi olla koko EUn talousalueen ongelmien symboli. Kun "vanhassa on vara parempi", niin silloin jäävät uudet tuotteet kehittämättä. Ja mitä varten kukaan ostaa vuosittain uusia puhelimia, jos vanha on samanlainen. Yhtiöiden olisi saatava kansa tai aiottu asiakasryhmä kiinnostumaan sen tuotteista. Samoin varsinkin tuotteen valmistajan olisi tehtävä jotain, jotta ne saisivat seuraavanakin vuonna ihmiset ostamaan uusia tuotteita. Kierrätys on tietenkin ekologisesti järkevää, mutta se ei tuo esimerkiksi puhelinten valmistajille tuottoja. 

Kun puhutaan EUn ongelmista, niin silloin me voimme tietenkin miettiä sitä, että kuinka tekoäly sekä monet muut innovatiiviset ratkaisut kuten kvantti-teknologia ovat valuneet USAn ja Kiinan kaltaisiin maihin. Tai siis jos haluamme olla hiukan ylimalkaisia, niin silloin me voimme sanoa, että jokainen yhtiö joka on EUn ulkopuolella on poissa EUn lainsäädännön piiristä. 

Ja jokainen meistä tietää että EUn integraatio kuten yhteneväinen verotus olisi hyväksi EUlle, mutta se olisi katastrofi siihen kuuluville valtioille. Toki me voimme saman tien sanoa, että jokainen yhtiö jonka kotipaikka ja tuotanto ovat muualla kuin Suomessa voivat olla saman tien vaikka Kuussa. Nuo yhtiöt eivät Suomeen yhtään veroja maksa. 

Mutta jos sitten ajatellaan asiaa esimerkiksi lainsäädännön kannalta, niin esimerkiksi tekoälyn liikaa säätelyä sekä holhoamista ylipäättään voidaan pitää kehotuksena lähteä muualle, jos yhtiö sattuu työskentelemään juuri tekoälyn tai kvanttiteknologian parissa. Se että EU olisi houkutteleva kohde nimenomaan tekoäly sekä kvanttitekniikan yrityksille merkitsee sitä, että noiden yhtiöiden työntekijöille olisi luotava houkutteleva työympäristö jossa he kokevat olevansa sellaisia, että he voivat sitoutua yhtiöön sekä sen toimialaan ja asuinalueeseen pidemmäksi aikaa. 

Kaikki mitä tuotteista kerrotaan on negatiivista, eikä lakeja säädetä muuta kuin sitä silmällä pitäen, että tekoälytutkimus sekä kvanttitieteet ovat lähes kiellettyjä, koska ne loukkaavat jonkun yksityisyyttä, niin silloin tietenkin voimme suojella EUn kansalaisia EUn alueella valmistetuilta tekoälyiltä. Mutta EUn tekoälyä ja kvanttijärjestelmiä koskevat lait eivät ole voimassa esimerkiksi Kiinan Kansantasavallassa, ja sen takia meidän pitää miettiä myös sitä, että voimme suojautua sekä Kiinasta, että sen liittolaisten taholta tulevia kvanttitietokoneiden avulla tehdyiltä hyökkäyksiltä. Jos ensimmäinen ajatus noista oppivista koneista on se, on se, että ne kapinoivat, niin silloin olemme siinä pisteessä, että ne jotka haluavat noita järjestelmiä kehittää muuttavat maihin, joissa heihin suhtaudutaan suopeammin. 

Mikäli asetelma on se, että henkilöt, joiden pitäisi yrittää tai joiden pitäisi osata koodata tuota tekoälyä kokevat ettei heitä kaivata, niin he etsiytyvät muihin tehtäviin. Se että mikään ICT-alan asiantuntijayhtiö ei välttämättä ole kovin suuri työllistäjä ei merkitse ettei se voisi tuoda verorahoja valtion kassaan. Mutta kun taas sitten ajatellaan poliitikkoja, jotka säätävät lakeja, niin silloin tietenkin erilaiset varastot ja perinteinen teollisuus olisivat niitä, jotka työllistävät paremmin. Ja vain luonnolliset ihmiset äänestävät. 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/wahlroos-on-vaarassa-startupeissa-ja-kasvuyrityksissa-on-euroopan-innovaatioiden-ja-kasvun-tulevaisuus/5c2e6b2c-beb4-4a46-a0ad-8a9770592b6f

Miksi nimenomaan keskiluokan nuoret hakeutuvat lukioon sekä yliopistoon.

Mikäli ajattelemme että lukiolaiset kuuluvat valkoiseen keskiluokkaan, niin pitääkö heidän hävetä tuota asiaa? Jos ihminen pääsee lukioon ja kokee opiskelun mielekkääksi, niin se on varmaan hänen oma asiansa. Siis peruskoulun jälkeisen opiskelun tarkoitus on valmistaa ihmisiä ammatteihin, eikä siis tarkoitus ole vieläkään se, että koulua käydään lopun ikää. Tietenkin koulu saattaa vaikuttaa tylsältä asialta, mutta se sitten on sen asia, joka niitä käy. Se että ihminen kuuluu valkoiseen keskiluokkaan ei tee hänestä yhtään sen parempaa tai huonompaa kuin muista. Joten tietenkin voimme kysyä, että mihin yhteiskuntaluokkaan meidän pitäisi kuulua? 

Se miksi nimenomaan keskiluokan kaupunkilaisnuoret valitsevat lukion johtuu ilmeisesti siitä, että monet ihmiset jotka toimivat ammateissa, jotka vaativat korkeakoulututkintoa asuvat tai ovat asuneet kaupungeissa. Keskiluokkainen kaupunkilaisnuori ei peri maatiloja, eikä kaupungin duunarin tai hampurilaisbaarin työntekijä vaikuta kovin upealta uralta, jos ajatellaan sitä, että henkilö tekisi noita töitä 50-vuotiaana. Samoin keskiluokan nuori ei kuulu niihin superrikkaisiin, jotka perivät miljoonien eurojen arvosta omaisuutta. 

Kaupungeissa on melko tylsää, jos ei ole mitään tekemistä. Ja jos ajatellaan että siitä tekemisestä pitäisi saada joskus palkkaa, niin toki henkilö voi mennä töihin. Mutta aina ei työnantaja ole töitä antamassa. Eikä työn jälki aina miellytä työnjohtajaa, joten usein tällainen tie päättyy takaisin työvoimatoimiston luukulle. Sitten pitää aina jossain elämän vaiheessa ajatella, että voiko sillä työllä mitä sillä hetkellä tekee oikeasti elää lopun elämää? 

Tietenkin olisi varmaan hyvä jos takana olisi joku miljonäärisuku joka rahoittaa kaiken mitä henkilö tekee. Mutta valitettavasti me kaikki emme ole mitään öljysheikkejä, joiden suvut vain makselevat kaiken mitä ostelemme. 

Urheilemalla voisimme varmaan ansaista erittäin hyvin. Mutta sitten jos emme nyt satu omaamaan jotain huippujuoksijan vartaloa tai muuten omaa kiinnostusta urheiluun siten, että olisimme noita urheilusuorituksen tekijöitä, niin emme varmaan kyllä sitten kovin hyvin pärjäisi huippu-urheilun maailmassa. Ja jos koemme esimerkiksi tarvetta syödä hampurilaisia, niin silloin huippu-urheilu ei varmaan ole meidän oma juttumme, ellei sitten E-urheilua lasketa mukaan. Mutta tietokonepelaaminen voi jossain vaiheessa maistua puulta, jos sitä tekee vaikkapa 10 tuntia päivässä. 

Se että maassamme on maksuton korkeakoulu sekä lukio ovat asioita, joiden toivottiin aikoinaan estävän segregaatiota. Mutta kuitenkin lukioihin ja sitä kautta yliopistoon valikoituu selvästi enemmän keskiluokan koulutettujen vanhempien lapsia kuin muita. Syy tähän voi olla siinä, että keskiluokan koulutetut vanhemmat tukevat omien lastensa opiskelua monin tavoin. 

Eli esimerkiksi juristin ja insinöörin lapset varmaan tietävät paremmin sen, mitä noissa ammateissa tehdään, kuin sellaisen ihmisen lapset, jotka eivät itse pääse vanhemmiltaan kysymään, että mitä he tekevät töissä. Juristi sekä insinööri ovat esimerkkejä ammateista, jotka vaikuttavat päällisin puolin hyvin tylsiltä. Ne vaativat pitkän lukemisen koulun penkillä, joten sen takia niiden ammattien sisällöstä pitää tietää jotain, että ne koetaan mielenkiintoisiksi hakukohteiksi. 

Jos ajatellaan korkeakouluammatteja ylipäätään, niin ne ovat pitkälti sellaisia, että niissä käsitellään abstraktioita. Eli ne eivät ainakaan ulkoapäin katsottuna ole mitään kovin näyttäviä. Jos verrataan esimerkiksi sorvarin työtä juristin työhön, niin sorvari työstää kineettistä kappaletta, kun taas juristi käy asioita läpi erilaisten dokumenttien kautta. Ulkopäin katsottuna hän vain tuijottaa tietokoneen ruutua. 

Kun ihminen lukee akateemisen ammatin, josta hän voi saada vähemmän rahaa kuin esimerkiksi joku putkiasentaja tms. niin kannattaa miettiä sitä, mistä noissa ammateissa maksetaan? Siis tekeekö joku putkimies ehkä pelkkiä yövuoroja? Tai onko hänen työnsä sellaista, että hän haluaa tehdä sitä vielä 55-vuotiaana? Esimerkiksi likaisesta sekä vaarallisesta työstä maksetaan melko hyviä palkkoja, mutta haluaako joku sitten esimerkiksi olla oikeasti hengenvaarassa joka kerran kun hän lähtee töihin? Tai haluaako joku oikeasti uiskennella viemärissä 30 vuotta, vaikka siitä tietenkin maksetaan likaisen työn lisää? 

Mutta jos me ajattelemme työntekoa ylipäätään, niin me kohtaamme monia muitakin tylsiä töitä, joista yksi on rekkakuski. Periaatteessa rekkakuskin työ on hyvin tapahtumaköyhää. Ja vakuutusyhtiön sekä työsuojelutarkastajan mielestä paras työpäivä on se työpäivä, jolloin kaikki tapahtuu kuten on laskettu. 

Noissa ammateissa palkka on kuitenkin melko hyvä, verrattuna esimerkiksi sellaisiin huippuluokan ammatteihin kuin siivooja. Samoin koulutukseen liittyy muutamia etuja, joista voi jokainen ottaa itse selvää. Siis se minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Jos ihminen haluaa lähteä töihin suoraan peruskoulun penkiltä, niin toki hän voi kaupan kassana tienata paremmin kuin opiskelija. Mutta ehkä opiskelija sitten jossain vaiheessa alkaa valmistua, ja kun paperit tulevat käteen, niin hän saattaa valmistua ammattiin, joka on hyvin tylsä. Mutta toisaalta varsikin vanhempi työntekijä saattaa kyllä viettää varsinkin talvisen räntäsadepäivän mukavassa toimistossa kuin lähteä vaikkapa töihin rakennuksille.

Toisaalta tuo tylsä ammatti takaa hänelle tietyn aseman. Ja kun sitten ajatellaan sitä, että joku päivä tuollainen entinen opiskelija täyttää 50 vuotta, niin silloin hän varmasti alkaa ajatella myös sitä, että voisiko vanha jäädä toimistoon ja halleille töihin, kun aamulla vettä sataa taivaalta. Siis toki jos ajatellaan pelkästään tuloja, niin jollain 20 vuotiaalla saattaa olla erittäin hyvät tulot, jos hän on esimerkiksi rakennuksilla töissä. Mutta sitten tietenkin jos ajatellaan, että hän tekee samaa työtä 30-40 vuotta, niin noissa töissä missä lämmönvaihtelut ovat suuria ja nostellaan jatkuvasti painavia sekä keskipainavia tavaroita sekä kontataan elementtien päällä, niin se käy nivelten päälle. 

Samoin koulutetut vanhemmat osaavat neuvoa tehtävien tekemisessä paremmin kuin kouluttamattomat vanhemmat, ja he myös arvostavat yliopistoja sekä korkeakouluja toisella tavalla kuin ihminen, joka ei niissä ole itse ollut. Keskiluokkaiset vanhemmat eivät myöskään ole niin varakkaita, että he kykenevät hankkimaan lapsilleen harrastuksia, joihin sitten menee kaikki vapaa-aika. Eli se että henkilö viettää kaiket päivät jossain jääkiekkoseurassa voi tuoda hänelle loistavat tulot, jos hän sattuu pääsemään NHLään, mutta tietenkin myös silloin kannattaa miettiä sitä, mitä tehdään 60 vuotiaana, kun on vielä muutama vuosi eläkeikään. 

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010670441.html

Tekoäly voi olla tulevaisuuden Sampo, eli väline jolla voidaan tehdä suunnattomia rikkauksia.

Yllä Sammon taonta.

(A. Gallen-Kallela)

Tekoälyn tekijät ovat nykypäivän sammontakojia. Eli onko joskus tulevaisuudessa Sammon takojien kaltaisen taulun hahmojen paikalla esimerkiksi ohjelmoijia, jotka tekevät tekoälyä? Ja seppä Ilmarisen paikalla esimerkiksi joku suuri tekoälyguru? No, sitä sopii miettiä. 

Tekoäly tulee muuttamaan maailmaa, mutta ei siten kuin olemme odottaneet. Se ei ehkä tule koskaan muuttumaan välineeksi, joka tekee tohtorin väitöskirjoja. Mutta tekoälystä voidaan tehdä tulevaisuuden Sampo. Siis siitä tulee väline, joka tekee suunnattomasti rahaa ihmisille. Jos ajatellaan että tekoälyn pitäisi toimia puhtaasti rahasampona, niin siitä voidaan tehdä sijoitusväline, joka tuo omistajalleen suunnattomia rikkauksia. 

Siis tässä tekstissä keskityn tekoälyn käyttöön sijoitustyökaluna. Tekoäly voi tietenkin luoda uusia lajeja geneettisen manipulaatiovälineen kautta, tai etsiä malmeja satelliittien toimittamasta datasta. Mutta kuitenkin tällä kertaa käsittelen tekoälyä pelkästään pörssipelien näkökulmasta. Joten voidaan sanoa, että tekoälyn tekijät ovat nykypäivän sammontakojia. 

Eli Chat GPTn kaltainen tekoäly voi olla loistava työkalu osakesijoittajille. 

Tekoäly ei ole epäonnistunut siksi, että se ei kykene kirjoittamaan lopputyötä eli gradua tai väitöskirjaa opiskelijan puolesta. Sen ihminen saa hoitaa aivan itse ainakin toistaiseksi. Tekoälyn avulla voidaan hankkia informaatiota useista eri kohteista, ja informaation hankkiminen on äärimmäisen tärkeää, jos kohdetta halutaan kontrolloida. Se että tekoäly rakentaa esimerkiksi materiaaleja sekä auttaa lasereita sekä muita varusteita kontrolloimaan mutkikkaiden järjestelmien energiatasoja ei tarkoita, että tekoälyt pystyisivät aivan kaikkeen. 

Tekoälyn avulla sijoittaja voi kontrolloida sijoituksiaan erittäin suurella tarkkuudella, ja ehkä hyvinkin pian myös sijoittajilla on käytössään ChatGPTn kaltainen työkalu, jolla voidaan valvoa jopa miljoonia sijoituskohteita samaan aikaan. Tuolloin tekoäly voi hajauttaa sijoitukset miljooniin kohteisiin niin, että yksittäisten sijoitusten arvo on todella pieni. Tuolloin yksittäisen kohteen romahdus ei tunnu niin paljon kuin jos siihen olisi sijoitettu paljon rahaa. Ja kokonaisuus tuo sitten sen tuoton sijoittajan salkkuun. Internet tekee mahdolliseksi käydä osakekauppaa ympäri vuorokauden ja siirtää rahaa siihen pörssiin, joka milloinkin on auki. 

Tekoäly tietenkään ei tarvitse lepoa, joten sen voi antaa tehdä työtä 24/7/365. Joten tällä tavalla voidaan luoda kone, joka tekee tai kanavoi rahaa sen käyttäjän tilille. Eli tekoäly voi jatkuvasti ostaa sekä myydä osakkeita, ja vaikka yksittäinen tapahtuma ei tuo paljon voittoa, niin se että tekoäly myy ja ostaa osakkeita nopealla tahdilla takaa sen, että osakkeen käyrä ei ehdi laskea kovin paljon. Siis sijoittamalla rahat tietyllä tavalla kohoavaan osakkeeseen tekoäly ei voi edes tehdä tappiota. 

Nimittäin osakkeen arvo ei koskaan laske pystysuoraan ainakaan heti arvon laskun alussa. Osake tai sen arvo hiukan notkahtaa ennen sen arvon putoamista, ja tekoäly havaitsee helposti tuon notkahduksen. Eli jos algoritmi tehdään siten, että sen ainoa tarkoitus on myydä osake heti, kun sen arvo on myyntihinnan ylkäpuolella, niin silloin ei tappiota voida tehdä, ja jos algoritmi valitsee kohteet siten, että niiden nousu on mahdollisimman suotuisa, niin se voi tehdä todella paljon rahaa. Eli se voi jopa myydä ja ostaa tuota nousevaa kohdetta useita kertoja peräkkäin. Tai sitten se voi vaihtaa kohteita, jos jossain on vielä jyrkemmin kohoava käyrä. Ja periaatteessa tuollaiset välineet eivät voi tehdä tappioita. 

Hyvät ja pahat: kvanttitietokone ja tekoäly.

Voi olla että erilaisilla urkintajärjestöillä on kohta käytössään Chat GPTn kaltaisia tekoälysovelluksia, joiden avulla voidaan generoida kustomoituja viruksia sekä valvontaohjelmia. Saattaa olla, että noita sovelluksia päätyy myös yksittäisten toimijoiden käsiin. Tuolloin tietomurron tekijä vain kuvailee kohteen tuolle tekoälyeditorille, joka sitten luo muutamassa minuutissa tarpeelliset työkalut tähän tarkoitukseen. Tekoäly voi etsiä tehokkaasti haavoittuvuuksia kohde-infrastruktuurista sekä kvanttitietokoneeseen kytkettynä ratkoa algoritmeja sekä yhtälöitä kuten Riemannin konjektuurin  avulla luotuja alkulukuja. 

Tekoälyn kyky etsiä ja yhdistellä tietoja hyvin laajalta alueelta aiheuttaa sen, että tekoäly itsessään on erittäin tehokas väline kun kohde-infrastruktuurin käyttäjien some-päivityksiä käydään läpi, ja silloin tietenkin etsitään sellaista tietoa kuten koiran nimi, jota voidaan hyvällä oletuksella pitää henkilön salasanana.  

Tekoäly voi toimia välineenä jolla ohjataan neuroverkkoa, joka voi hyökätä puolustajaa vastaan erittäin tehokkaasti. Tekoäly voi ohjata neuroverkkoon kytkettyjä tietokoneita siten, että jos joku niistä saa porttikiellon järjestelmään liian monien kirjautumisyritysten takia, niin tekoäly vain vaihtaa tilalle uuden koneen, joka jatkaa hyökkäystä siitä, mistä edellinen kone lopetti. 

Tekoäly voi olla suuri uhka tietoturvalle. Mutta kvanttitietokone on vielä suurempi uhka. Ja samalla tietenkin meidän pitää huomioida se, että suuri uhka on myös suuri mahdollisuus. Kvanttitietokoneet ja tekoäly ovat loistavia tuotteita, jos halutaan tehdä hyökkäyksiä mitä tahansa tietojärjestelmää vastaan. Mutta sitten toisaalta meidän pitää huomioida se, että tietokoneen käyttäjä päättää siitä, mihin hän tietokonettaan haluaa käyttää. 

Kun puhutaan tietoturvasta sekä siitä kuinka tekoäly sekä kvanttitietokoneet tuhoavat tai vaarantavat ihmisten tietoturvaa sekä tuhoavat heidän yksityisyytensä, niin meidän pitää valitettavasti todeta se, että tekoäly ja kvanttitietokoneet ovat oikeasti vain koneita. Siis ne ovat välineitä joita käyttää ihminen. Ihminen tekee päätöksen siitä, että aikooko hän sitten tehdä tietokoneellaan esimerkiksi hyökkäyksiä jotain tietokantaa vastaan, vai aikooko hän piirrellä taivaanrannan kuvia tuolla koneellaan. Jokainen tietokone on periaatteessa väline, jonka avulla hakkeri voi operoida. Eli kukaan ei ole vielä sanonut tietokonetta itsessään uhkaksi. Mutta tietokone on aina jonkinlainen uhka tietoturvalle. 

Siis tietomurroista on aina helppoa syyttää jotain tahdotonta oliota, ja tietokone on tietenkin olioista tahdottomin. Mutta siis jos ajatellaan että syytämme tekoälyä sekä tietokoneita tietomurroista, niin kohtaamme sellaisen käsityksen, että tietokoneita on turha syytellä. Kun syytämme tietokoneita tai tekoälyä tietomurroista niin tilanne on periaatteessa aivan sama kuin jos syytämme porakonetta murroista, joissa sillä on porattu lukkoja auki. Porakonetta käyttävä ihminen on se, joka on tehnyt rikoksen, ja porakone on vain väline tuohon tekoon.

 Syy miksi meidän pitää panostaa tekoälyyn sekä kvanttitietokoneisiin liittyy juuri niiden aiheuttamiin uhkiin. Vain tekoäly sekä kvanttitietokone ovat niin tehokkaita, että ne voivat vastustaa toisten kvanttitietotokoneiden sekä varsinkin muuttuvien sekä mukautumiskykyisten neuroverkkojen avulla tehtyjä hyökkäyksiä. Ja nuo välineet voivat luoda vasta-algoritmeja myös äärimmäisen monimutkaisia algoritmeja vastaan. Se että länsimaat eivät ole kehittäneet kvanttiteknologiaa sekä tekoälyjä on saanut aikaan sen, että meidän tietojärjestelmämme ovat vaarassa.  

https://www.wired.com/story/artificial-intelligence-hacking-bruce-schneier/

Elämää suurempi etätyö

 

Lähes jokainen viikko on tässä viimeaikoina alkanut uutisella etätyöstä. Etätyö vie kuulemma aidon yhteisön ihmisen ympäriltä, eikä siinä enää pysty keskittymään, ja varmaan jokainen itseään kunnioittava johtaja komentaa alaisensa takaisin toimistolle, koska se ja se suuren luokan yritys on näin tehnyt. Mikäli sitten lähdetään etätöitä koskaan enää tekemään, niin silloin varmaan kysytään kaikilta maailman ihmisiltä, että miten teidän yhtiössä etätöitä tehdään? 

Ja jos lähikaupan kassa tai metsuri eivät noita etätöitä kykene tekemään, niin mitä varten myöskään naapurin kirjapitofirman pitäisi sallia etätyöt. Siis työtehtäväthän ovat aivan samat kuin metsureilla, joten miksi kenenkään edes kannattaa yrittää ajatella etätyötä, kun niitä ei tehty edes 1990-luvulla.  Jokainen itseään kunnioittava työnjohtaja tietenkin tekee kaikki työskentelyä koskevat päätökset vähintään myyntiosaston mukaan. Eli jos joku myyntimies ei osaa tehdä työtä etänä, niin silloin ei kukaan muukaan saa tehdä etänä töitä. 

Nyt on 1990-luku eli ysäri pop. Eikä mikään saa muuttua missään työssä. Siis vastustetaanko etätyötä siksi, että periaatteessa kaikkea muutosta pitää vastustaa loppuun asti? Vai vastustetaanko etätyötä siksi, että se ei vain sovi yhtiömme työtehtäviin? Vai vastustetaanko etätyötä siksi, että joku johtaja voi menettää esimeriksi työsuhdeauton sen takia, että yhtiö siirtyy etätyöhön? 

Jos sitten ajatellaan sitä, että miksi etätyön tai yhtiön kannalta ei asioita kannata ottaa aina mustavalkoisesti, niin syy tähän on se, että nykyään on pulaa työvoimasta. Siis osaavista ammattilaisista on aina pulaa. Joten sen takia kannattaa aina muistaa, että rekrytoinnissa käytetään nykyään hyväksi myös esimerkiksi erilaisia etuja, joista yksi on tietenkin lupa etätyöhön. Vaikka jonkun yhtiön edustaja sanoo viisaasti jossain haastattelussa, että heidän yhtiönsä komentaa ihmiset toimistolle, niin silloin kannattaa muistella muutamia asioita. 

Tärkein niistä on se, että kaikki ihmiset eivät kykene edes tekemään etätyötä, koska heidän työtehtävänsä ovat sen luonteisia, että niissä käsitellään fyysisiä tuotteita. Esimerkiksi varastotyöntekijä ei voi tehdä työtään etänä. Mutta merkonomi taas voi helposti siirtää omat työnsä verkkoon. 

Ensinnäkin mikään ICT tiimi tai kirjanpitoyhtiö ei ole lähikauppa. Eli merkonomin on huomattavasti helpompi siirtyä etätyöhön kuin esimerkiksi lähikaupan hyllyttäjän. Samoin suurissa yhtiöissä on erilaisia työtehtäviä. Se että koulutetut kirjapitäjät tai juristit sekä ICT-insinöörit saavat tehdä etätyötä ei tarkoita sitä, että esimerkiksi myyntitiimin kaksi tuntia perehdytetty peruskoulupohjalla työskentelevä henkilö omaa automaattisesti samat oikeudet kuin 4-6 vuotta koulun penkillä viihtyneet korkeakoulutetut henkilöt. 

Toiseksi kilpailijoilta ei kannata lähteä kysymään sitä, miten heillä tehdään etätyötä? Kilpailijan antamiin ystävän neuvoihin kannattaa suhtautua varauksellisesti. Kilpailijoilla ei ole mitään velvollisuutta lähteä tukemaan kilpailijoiden liiketoimintaa. Eli voi olla että haastattelussa tulee sanottua vähän mitä sattuu, ja esimerkiksi koulutettujen työntekijöiden sopimukset voivat olla hiukan toisen näköisiä kuin kouluttamattoman työntekijän. Eli koulutettujen ihmisten työsopimukset saattavat olla sellaisia, että niistä on vaitiolovelvollisuus. 

Tosin sanoen saattaa olla että noissa koulutettujen ihmisten sopimuksissa tai niiden tulkinnassa saattaa olla suuri ero sen kanssa, miten kouluttamattoman työntekijän vastaaviin asioihin kuten etätyöhön suhtaudutaan. Eli etätyölupia saattaa tulla toiselle pelkästään kysymällä. Kun taas toisen kohdalla saattaa vaatimus olla "pääsääntöisesti toimistolla". 

Kolmas asia on se, että me kaikki olemme erilaisia ihmisiä. Me emme kaikki omaa hyvää sosiaalista osaamista. Eikä jokaisen ihmisen keskittyminen ole samalla tasolla. Se miten suhteutua etätyöhön riippuu tietenkin tapauksesta. Mutta joka tapauksessa joudumme tekemään sen päätöksen, miten työntekijöitä kuunnellaan ihan itse. Ja tietenkin silloin pitää miettiä myös sitä, että jos koulutettu sekä hyvin työnsä osaava työtekijä työntekijä ei viihdy työssään, niin hän voi ehkä hyvinkin nopeasti saada uuden työpaikan. 

Ja silloin hänen tilalleen on vain löydyttävä uusi sekä samalla yhtä osaava työntekijä, jolla pitää olla halu tulla työhön "meidän firmaan". Hänellä saattaa olla sille päivälle toisiakin työhaastatteluja, ja tuollaiset miehet ja naiset tietävät arvonsa. Eli jokaisella ovenavauksella ei sisään tule valmiita asianajajia tai tai data insinöörejä. Joten se kummassa yhtiössä on paremmat edut varmaan ratkaisee myös tuollaisen henkilön valinnan. Jos kumpikin lupaa saman palkan, niin silloin muut edut ratkaisevat valinnan. Tuolloin on hyvä muistaa, että jotkut varsinkin korkeasti koulutetut vanhemmat työntekijät saattavat kokea toimistopakon holhoamisena tai niskaan hengittämisenä tai muuten alentavana. 

Siis yleensä aikuisen ihmisen pitäisi kyetä etä- tai muuhun ammattiinsa kuuluvaan työhön ilman, että häntä vahditaan jatkuvasti.  Eikä toimistollakaan kukaan varmaan istu kaiken aikaa koneen ääressä, vaan jokainen varmaan käy joskus täyttämässä kahvikupin tai vessassa. Eikä esimerkiksi tiskikone niin paljon häiritse, että sitä ei voi käyttää työaikana. Ja sen voi tietenkin tyhjentää ruokatunnilla, kun vain kääntää vedet pois kun kone on käynyt. 

Missään tapauksessa ei kannata käydä jokaisessa yhtiössä kyselemässä sitä, että miten heillä asiat on järjestetty. Me emme voi milloinkaan luoda mallia, joka kelpaa aivan jokaiselle ihmiselle maailmassa. Me emme kaikki ole päälliköitä Googlen tekoälyn kehittämisestä vastaavassa ICT-tiimissä, mutta samalla meidän pitää huomioida se, että ihmisillä on erilaisia valmiuksia tehdä töitä. Me emme voi aina kulkea töissä sen mukaan, että naapurin metsuri nyt joutuu käymään työpaikalla. Tai me emme ehkä aina voi noudattaa työsopimuksissa ja etätöissä jonkun puhelinmyyjän tapaa toimia. 

https://www.verkkouutiset.fi/a/yritykset-haluavat-tyontekijat-takaisin-toimistolle-yksi-virhe-voi-tulla-kalliiksi/#7143a0f1

Metsäkoneen kuljettajaa ohjeistettiin ajamaan raakkujen yli

"Raakkuja eli jokihelmisimpukoita siirrettiin turvaan ylävirran puhtaaseen veteen Suomussalmen Hukkajoella 23. elokuuta sen jälkeen, kun Stora Enson hakkuutyömaa ja joen yliajo oli sotkenut niiden elinympäristön. Kuva: Hannu Huttu / Lehtikuva" (HS, Suunnitelma paljastaa: Metsä­kone­kuskia ohjeistettiin ajamaan raakku­joen yli)

Raakku eli jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji. Ja silti Stora Enson hakkuualueella olevan raakkuesiintymän yli oli ajettu. Siltä vähän vaikuttaa että teko on ollut tahallinen, tai ainakin metsäkoneen kuljettaja oli toiminut hakkuusuunnitelman mukaan. Se sitten on eri asia, että tiesikö konekuski raakuista, tai oliko tieto niistä päätynyt esimerkiksi hakkuusuunnitelman tekijöiden tietoon?

Mutta tulos on se, että nuo raakut olivat kuolleet, ja Stora Enso ei ole suostunut kommentoimaan tätä asiaa, koska sen edustajat vetoavat poliisitutkintaan. Tietenkin tässä asiassa on voitu toimia siten, että konekuskeille on jätetty kertomatta raakuista, joita tuon puron pohjassa oli vasta vähän aikaa sitten. Ja vaikka kuskeille olisi asiasta mainittu, niin olivatko he sitten tienneet ajavansa raakkuyhdyskunnan yli, tai olivatko he edes kuulleet puhuttavan jokihelmisimpukasta? 

Mutta jos teko on tehty siten, että raakuista on tiedetty, niin silloin meidän täytyy kysyä, että montako kertaa tällaista on ennen tapahtunut? Ja olisiko asiasta edes viitsitty keskustella lehdistössä, jos eräs biologi ei olisi ollut paikalla?

Tietenkin Stora Enso kiistää tahallisuuden sekä sanoo, ettei konekuskin toiminta ole mitenkään hyväksyttävissä, mutta jotenkin mielessäni käy aina välillä sellainen ajatus, että onko raakkujen kaltaisten eliöiden kohtalo sinetöity, jos niistä on tehty havaintoja. 

Eli joidenkin ihmisten mielestä raakkujen kaltaiset lajit estävät metsien täyttä hyödyntämistä, joten jokiin on tietenkin helppoa kaataa mutaa tai muita vastaavia asioita, joilla sitten saadaan nuo raakut tuhottua. Tällöin raakkutuhojen motiivina olisi sama kuin maakotkien pesien hävittämisellä. Eli "siivota" uhanlainen laji pois ihmisten silmistä, ja purkaa aluetta koskeva suojelupäätös. 

Kun raakkuja ei ole, niin mitään tarvetta suojella niitä ei myöskään ole. Mutta tutkinta näyttää sen, että onko kyseessä tahallinen teko vai ei. Molemmissa tapauksissa eli Kainuun että Suomussalmen raakkutuhoissa asialla on ollut sama aliurakoitsija. Joten mielenkiintoista olisi tietää se, että missä vaiheessa tieto on välitetty tai jätetty välittämättä hakkuita suunnitelman tekijöille, vai onko se vain unohtunut mainita jossain työmaaohjeissa. 

Kun puhutaan sitten siitä, miten Suomessa noudatetaan ohjeistuksia sekä lakeja, niin mitään ongelmia yleensä sanota olevan. Mutta kuitenkin on aina mahdollista, että noita ohjeistuksia sekä määräyksiä ei noudateta. Ja sitten vain ajetaan koneella joen ylitse, kun siitä ei ole ennenkään ollut seuraamuksia. Mutta sitten kun puhutaan tahallisuudesta, niin aina on ihmisiä joiden mielestä luonnonsuojelu ainoastaan vahingoittaa heidän elinkeinoaan. Se mikä tapauksessa pistää silmään on Stora Enson halu korvata tappiot tai aiheuttamansa vahinko. Tarkalleen ottaen raakkutuhoja on ilmennyt kahdella Stora Enson työmaalla. Ja molemmissa on sama aliurakoitsija. 

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010681931.html

https://yle.fi/a/74-20109696

Miksi Antti Hanhivaara katosi 14.10.2006

Videon voitte katsoa seuraavasta linkistä. Ja kommentteja on myös auton löytöpaikkaa esittävän kuvan yhteydessä. Mutta tästä filmistä seuraa sellainen ajatus, että onko Antti pantu kävelemään omasta autostaan? 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/antti-hanhivaaran-isa-muistaa-tarkasti-viimeisen-tapaamisen-toivo-pojan-kohtalon-ratkeamisesta-elaa-vahvana-ei-han-hengissa-enaa-tule-vastaan/8262494#gs.eshz34

Eräoppaaksi valmistuneen Antti Hanhivaaran kohtalo on pysynyt arvoituksena. Seuraavana maanantaina hän olisi aloittanut työt metsäkoneen kuljettajana, mutta sitten tapahtui asia, joka on nostattanut otsikoita lehtiin vuosikausia. Ja viimeksi Keskisuomalainen on 7.9.2024 ottanut tämän katoamisen käsittelyyn. Tapauksessa huomioitavaa olisi se, että sitä on käsitelty todella suurella volyymillä. Ensi kerran itse törmäsin tapaukseen vuonna 2008, kun katsoin TVstä "Kadonneet" ohjelmaa, ja sitten myöhemmin olen säännöllisesti lukenut tästä tapauksesta eri medioista. Viimeinen havainto hänestä on 14.10.2006. 

Antti Hanhivaara eli jatkossa Antti katosi eräänä iltana 14. lokakuuta 2006. Tapauksesta on kertomus Wikipediassa, ja se menee seuraavalla tavalla. Teksti on siis suoraa lainausta. 

"Perjantaina 13. lokakuuta Hanhivaara oli ollut kotonaan Ivalossa ystävänsä kanssa. Illan aikana naapuri oli kuullut kovaa meteliä Antin asunnolta ja uhannut soittaa poliisit paikalle, jos meteli ei hiljene. Pian tämän jälkeen asunto oli tyhjentynyt. Illalla Antti oli väitetysti lähtenyt ystävänsä kanssa autollaan, vuoden 1982 Toyota Carinalla, kohti Karigasniemeä. " (Wikipedia, Antti Hanhivaaran katoaminen)

"Karigasniemellä he olivat menneet kotibileisiin. Karigasniemeltä he jatkoivat aamuyöllä kohti Angelin kylää kahden muun henkilön kanssa. Seuraavana aamuna Hanhivaaran auto löytyi pahasti rikkoutuneena soratieltä Angelista. Auton kaksi rengasta oli ajettu vanteille, ja sen etuspoileri sekä rekisterikilvet olivat irronneet. Hanhivaaran siskon mukaan Antti oli hyvin tarkka autostaan ja piti siitä kovin huolta." (Wikipedia, Antti Hanhivaaran katoaminen)

Antti Hanhivaaran katoaminen on outoa,  ja vielä oudompaa on se, että todistajien mukaan "Antti oli lähtenyt metsään kävelemään". Seuraavat osat on lainattu MTV3:n kotisivuilta. 

************************************************************************

 "Karigasniemellä kaverukset menivät kotibileisiin. Sieltä matka jatkui vielä yöllä 60 kilometrin päähän Angeliin. Auton kyydissä oli kuljettajan lisäksi kolme ihmistä."

"Seuraavana aamuna Antin autolla oli ajettu hurjaa kyytiä Angelin sorateillä ja sorakuopalla. Auto oli pahasti rikkoutunut, kun se hylättiin tien poskeen Angelissa. Bensa oli loppu ja renkaat ajettu vanteille."

Poliisin mukaan Antti käveli erämaan suuntaan hiekkatietä pitkin. Kaksi miestä oli puutöissä tien vieressä ja he näkivät mieshenkilön kävelevän metsään päin. Poliisin mukaan tuo mies oli Antti."

"– Poliisi on pystynyt jälkikäteen saamaan kävelijästä sellaiset tuntomerkit, että siinä olisi ollut Antti kyseessä, vanhempi konstaapeli Risto Mertala Lapin poliisilaitokselta kertoo."

"Poliisi ei ole koskaan 15 vuoden aikana epäillyt asiassa rikosta.

 (MTV3, Kolme teoriaa, mitä Antti Hanhivaaralle tapahtui – 15 vuoden takainen katoaminen on yhä täysi mysteeri). 

Videossa näkyy myös punainen talo. Eli onko tuossa talossa asuneilla ehkä jotain havaintoja tuosta autosta tai mitä siellä oli tehty. Se mikä videosta voidaan myös päätellä, on se että "sorakuopalla" oli paljon auton osia. Eli olivatko ne ehkä irronneet kaahailun yhteydessä? Vai olivatko ne ehkä irrotettu tarkoituksella? Ja jos kellonajat eivät täsmää, niin onko ehkä niin, että Antti on pantu kävelemään omasta autostaan? 

*************************************************************

Antin isän kertomuksen mukaan. "Auton renkaat olivat puhki, ja etuspoileri ja rekisterikilvet olivat poissa. Toisen rekisterikilven löysi paikallinen poromies, toinen löytyi etuspoilerin kanssa puupinon takaa läheltä autoa." (MTV3,Antti Hanhivaaran isä muistaa tarkasti viimeisen tapaamisen – toivo pojan kohtalon ratkeamisesta elää vahvana: "Ei hän hengissä enää tule vastaan"). Eli oliko ehkä joku irrottanut Antin auton rekisterikilvet, ja sitten jostain syystä heittänyt ne pois? 

**************************************************************

"Poliisi uskoo, että Antti käveli itse Angelissa erämaahan ja katosi. Isän mukaan Antti ei olisi tehnyt niin."

"– Erämaassa tarvitsee hyvät vaatteet, varusteet ja ruokaa. Antilla ei ollut mitään niistä mukanaan. Poika oli ollut erämaassa niin paljon, että ei hän olisi lähtenyt tenniskengissä ja ohut takki päällään sinne. En minä siihen usko."

"Lisäksi Jarmo Hanhivaaraa vaivaa erään poromiehen havainto Angelista. Perheen mukaan poliisi ei ole kiinnittänyt havaintoon riittävästi huomiota."

"– Poromies oli nähnyt Antin auton kyydissä kaksi miestä. Ajaja oli Antin kaveri ja etupenkillä istui mies, jolla oli korvarengas. Antilla ei ollut korvarengasta. Poromiehen työ on katsoa korvia, siitä tulee hänen leipänsä, korvamerkeistä. Kun tämä havainto kerrottiin Ivalon poliisille, poliisi väitti vastaan, isä sanoo."

"Jarmo Hanhivaara ei ole tyytyväinen siihen, miten poliisi on tutkinut Antin katoamista."

(MTV3,Antti Hanhivaaran isä muistaa tarkasti viimeisen tapaamisen – toivo pojan kohtalon ratkeamisesta elää vahvana: "Ei hän hengissä enää tule vastaan")

***************************************************************

Jos tämä kuvateksti pitää paikkansa, niin miksi metsätyömiehet eivät kysyneet, minne mies oli menossa? Vai onko tuollainen asia sitten sellainen, että se on täysin normaalia käytöstä?

Mielenkiintoinen kohta on tämä: "– Poromies oli nähnyt Antin auton kyydissä kaksi miestä. Ajaja oli Antin kaveri ja etupenkillä istui mies, jolla oli korvarengas. Antilla ei ollut korvarengasta. Poromiehen työ on katsoa korvia, siitä tulee hänen leipänsä, korvamerkeistä. Kun tämä havainto kerrottiin Ivalon poliisille, poliisi väitti vastaan, isä sanoo." (MTV3,Antti Hanhivaaran isä muistaa tarkasti viimeisen tapaamisen – toivo pojan kohtalon ratkeamisesta elää vahvana: "Ei hän hengissä enää tule vastaan")

Eli onko poliisi ehkä ehdoin tahdoin jättänyt rikoksen mahdollisuuden huomiotta? Itse uskoisin että noilla seuduilla myöskään korvakorua käyttävä miespuolinen henkilö ei ole kovin yleinen näky. Se mistä tuo auto tunnistettiin Antin autoksi on mielenkiintoinen kysymys. Oliko havaitsija ehkä nähnyt rekisterikilven, vai oliko auto muuten vain saman näköinen? Siis oliko kyseessä auto joka oli täsmälleen samanlainen auto kuin mitä Antilla oli? 

Katosiko Antti vapaaehtoisesti, vai tiesikö tai aavistiko hän kohtalonsa? Alla lainauksia MTV3n artikkelista "Kolme teoriaa, mitä Antti Hanhivaaralle tapahtui – 15 vuoden takainen katoaminen on yhä täysi mysteeri"

***************************************************************

"Muutamat seikat ennen Antin katoamista puhuvat sen puolesta, että hän olisi itse päättänyt kadota."

"Antti kävi melko aktiivisesti Laitilassa äitinsä ja siskonsa luona kesän 2006 aikana. Matkat hän taittoi omalla autollaan."

"– Antti oli kesällä ostanut auton itselleen ja ajelimme sillä paljon. Kiinnitin huomiota, että autossa oli aika paljon tavaraa. Koko auto tuntui jotenkin kauhean salaperäiseltä, koska Antti peitti niitä tavaroita. Olen miettinyt, häpesikö hän sitä rojun määrää, Elina Tuiskala pohtii." 

"Siskon mukaan veli todennäköisesti tuli toimeen ihan hyvin, koska hänellä oli varaa ajaa suhteellisen usein Laitilaan. Bensaan meni paljon rahaa, koska matka Ivalosta Varsinais-Suomeen oli pitkä."

"– Jälkikäteen olen kuullut, että Antti olisi pyytänyt rahaa lainaan perjantaiaamuna 13. lokakuuta, eli päivä ennen katoamistaan. En tiedä mihin hän sitä rahaa olisi tarvinnut."

"Antti kävi viimeisen kerran äitinsä ja siskonsa luona Laitilassa vain kolme viikkoa ennen katoamistaan. Poikkeuksellista tuolla käynnillä oli se, että Antti antoi äidilleen oman avaimensa äitinsä asuntoon ja halasi äitiä pitkään lähtiessään."

"Myös paikallisessa kaupassa oli käyty keskustelu, joka on herättänyt jälkikäteen siskon epäilykset siitä, olisiko Antti kuitenkin kadonnut vapaaehtoisesti."

"– Antti oli käynyt Laitilassa Siwassa ja sanonut kaupan tädille, että hän on lähdössä pitkälle matkalle, eikä siksi tarvitse mitään bonuskortteja. Se keskustelu tuntuu jälkeenpäin hyvin erikoiselta, Elina Tuiskala sanoo."

(MTV3, Kolme teoriaa, mitä Antti Hanhivaaralle tapahtui – 15 vuoden takainen katoaminen on yhä täysi mysteeri)

***************************************************************

Ehkä pitäisi kysyä, että liittyisivätkö nuo autossa olleet "tavarat" joita Antti piilotteli jotenkin tähän katoamiseen? Niitä ei ilmeisesti oltu löydetty auton sisältä, kun se oli löytynyt. Eli oliko tuon bilematkan tarkoitus ollut myös se, että Antti olisi luovuttanut nuo tavarat jollekin Karigasniemellä? Vai mihin ne olivat kadonneet. Jos ajatellaan että Antin kotoa oli kuulunut kovaa meteliä juuri ennen katoamista, niin tietenkin pitäisi kysyä, että onko tuolla melulla tekemistä Antin katoamisen kanssa? 

 Tai miten Laitilan SIWAn työntekijä oli muistanut sen keskustelun Antin kanssa, jossa Antti oli sanonut lähtevänsä pitkälle matkalle. Mutta minne Antti oli matkalla? Hänen piti aloittaa työt metsäkoneen kuljettajana katoamistaan seuraavana maanantaina. Mutta sitten tietenkin meidän pitää kysyä, että milloin Antti oli saanut tuon työpaikan, eli oliko hänellä jo silloin viimeisellä Laitilan reissulla tieto uudesta työpaikasta? 

Mitä tämän viestin kirjoittaja ajatteli kirjoittaessaan että "jätä Karigasniemi rauhaan"? Mitä varten tuollainen viesti oli lähetty henkilölle, joka lähti etsimään kadonnutta? 

Poliisi ei siis epäile rikosta ainakaan vielä. Että sillä tavalla. Antti joka on eräopas lähti siis kävelemään metsää kohti, kun auto oli hajonnut kesken kaahailun. Ja kun auto oli rikkoutunut tien poskeen, niin oliko hän ehkä aikonut lähteä kävelemään 60 kilometriä takaisin Ivaloon, vai mitä varten hän oli lähtenyt kävelemään kohti metsää? Ja miksi muut eivät tuohon asiaan puuttuneet. Tietenkään ketään ei saisi syyllistää, mutta olisi mukavaa tietää, mitä Antti oli heille kertonut syyksi, että hän vain päätti painua kohti kotia kävellen? Ja kuka tai mikä sitten oli tuonut Antin kaverit takaisin sinne, mistä he olivat lähteneet. Eli oliko heillä ollut auto odottamassa, ja jos oli, niin miksi Anttia ei kysytty mukaan? 

Kuvan mukaan auton renkaat olivat hajalla. Ja kysymys on sitten siitä, että onko joku ehkä yrittänyt leikata niitä pois vanteen päältä? Tai miksi etuspoileria oli yritetty piilotella halkopinon taakse? Tai sitten autoa on todella ajettu pelkillä vanteilla. Kuvasta ei näy, että onko ympäristössä renkaan kappaleita. Ja mikäli auton tankki on tyhjä, niin millä ajaja on sitten päässyt pois paikalta? Poliisi ei ole tapauksen yhteydessä epäillyt rikosta, mutta jonnekin tuo nuori mies oli kadonnut, niin ettei häntä ole vieläkään löydetty. 

Se mikä tapauksesta tekee mielenkiintoisen on se, että siihen liittyy uhkailu. Eli miksi etsijän puhelimeen oli lähetetty viesti, "Jätä Karigasniemi rauhaan". Jos kenelläkään ei ole mitään salattavaa tämän tapauksen kanssa, niin miksi tuollainen viesti lähetettiin etsijän puhelimeen? Tapaus on outo, eikä vähintään siksi että Antti oli ilmeisesti hyvin kokenut erämies. Hän ei suoraan ole puhunut itsemurhasta, joten miksi hän katosi? Liittyvätkö ne paljon puhutut tavarat jotenkin katoamiseen?

https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/7813407

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/antti-hanhivaaran-isa-muistaa-tarkasti-viimeisen-tapaamisen-toivo-pojan-kohtalon-ratkeamisesta-elaa-vahvana-ei-han-hengissa-enaa-tule-vastaan/8262494#gs.eshz34

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kolme-teoriaa-mita-antti-hanhivaaralle-tapahtui-15-vuoden-takainen-katoaminen-on-yha-taysi-mysteeri/8265382#gs.eseib0

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/antti-katosi-eramaahan-11-vuotta-sitten-syyskuussa-etsijan-puhelimeen-tuli-viesti-jata-karigasniemi-rauhaan/6608922#gs.esg42i

https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Hanhivaaran_katoaminen