Siirry pääsisältöön

Miksi talouspolitiikka on niin vaikea laji?



Onko kivaa maksella veroja? En usko että se on kivaa, mutta samalla kuitenkin verojen maksu on välttämättömyys, koska valtio tarvitsee verorahoja omien toimiensa ylläpitoon. Eli valtion on perittävä veroja, koska se on valtion ainoa kestävä tulonlähde. Valtio ei voi loputtomiin myydä esimerkiksi maata, tai sitten käy niin, että valtiolta loppuu omaisuus. 

Tämän takia talouspolitiikka on hyvin vaikea laji, koska valtion varallisuus on aina jossain määrin rajallista. Valtiolla ei siis ole rahaa loputtomasti, vaikka niin paljon muuta toivoisimme. Sen takia me olemme aina jotenkin riippuvaisia talouspolitiikaksi kutsutusta asiasta, jossa suuntaviivojen määritteleminen on helppoa, mutta niiden toteuttaminen on aina hiukan vaikeaa. Nimittäin talouspolitiikka on kokonaisuus, johon kuuluvat palkat, sekä palkkaratkaisut. Sitten tietenkin jos työvoima on liian kallista, niin silloin yhtiö siirtää tuotannon ulkomaille, mikä ei tuo yhtään henkilöveron maksajaa maahamme. 

Eli jos tuotanto siirretään Kiinaan, niin silloin maassamme ei tavalliselle työläiselle enää töitä ole tarjolla, ainakaan tuon yhtiön taholta. Henkilöveron ja yritysveron suhteuttaminen on vähän hankalaa, koska yhtiöt tuovat maahamme suurempia tuottoja kuin keskimääräinen veronmaksaja. Mutta samalla myös jokaisen pitää muistaa, että oikeushenkilö eli yritys ei äänestä vaaleissa. Ja jostain valtion pitää saada se pääoma, jolla se ostaa tarvitsemiaan tuotteita ja palveluita. 

Mutta samalla tietenkin meidän pitää huomioida se, että valtio saa rahaa oman toimintansa rahoittamiseen veroista. Ja jos verotusta lähdetään pohtimaan, niin tietenkin verojen pitää olla sopusoinnussa hintatason kanssa. Mutta siis myös verotus on hyvin monimutkainen asia, eikä se ole pelkkää yksityisten ihmisten tulojen verottamista. Yksityisten ihmisten tulovero ja yritysten sekä yhteisöjen tulovero ovat kaksi aivan eri asiaa. Samoin pankkien verottaminen vaikuttaa yhteiskuntaan eri tavalla kuin esimerkiksi jonkun ohjelmistoalan yrityksen verottaminen. 

Se mikä sitten tekee tuon verotuksen sovittamisen yhteen vaikeaksi on se, että jos yritysten tulovero nostetaan korkeaksi, niin se karkottaa yritykset pois maastamme, ja jos taas nostamme kotitalouksien verotusta, niin mitä mieltä itse olet? Pidätkö verojen maksusta? Jos poliitikko lupaa korkeaa henkilöverotusta, niin silloin hän voi sanoa hyvästit omalle parlamenttipaikalleen. Mutta sitten kuitenkin verojen kautta maksetaan kaikki valtion menot, joista tällä hetkellä näkyvin osa ovat puolustusvoimain ase- ja muut välinehankinnat. 

Mutta myös esimerkiksi tieverkostoa, rautateitä ja muita asioita pitää huomioida, jo ihan maanpuolustuksellisesta näkökulmasta. Ja maanpuolustus on muutakin kuin vain logistiikkaa, se on kokonaisuus, mihin kuuluu kansan "rokottaminen" ulkomaiden trolleja vastaan. Tuo asia vaatii tietenkin sen, että henkilö erottaa disinformaation oikeasta ja luotettavasta informaatiosta. Samoin yhteiskuntarauha, jossa sisäistä turvallisuutta hoidetaan myös siten, että kansalaisten ei tarvitse lähteä mellakoimaan on yksi asia, joka meidän pitää huomioida.

Ostovoima ei ole sama asia kuin palkka.

Mutta tietenkin myös tavallisia palveluita kuten katujen kunnossapitoa,  kirjastoja ja muita vastaavia asioita pitää olla terveydenhuollon lisäksi. Aina välillä puolueet lupaavat niin sanottuja "vappusatasia" verojen kevennysten muodossa. Mutta jos puolueet alentavat työssäkäyvien verotusta 100 eurolla kuussa, niin jostain sen pitää hankkia tuo menetetty raha jostain muualta. 

Ja silloin tuo vappusatanen siirtyy helposti esimerkiksi arvonlisäveron tai polttoaine sekä ajoneuvoveron kautta perittäväksi. Ja jos tuo veronkevennys on prosentuaalinen, niin silloin tietenkin se vaikuttaa kaikkein positiivisimmalla tavalla kaikkein suurituloisimpien maksamiin veroihin. Mutta sitten kun puhutaan palkoista, niin meidän pitää huomioida se, että palkka ei ole sama kuin ostovoima. Me voimme saada paperilla erittäni suuria palkkoja, mutta jos hintataso on muutenkin korkea, niin silloin me emme ehkä voi ostaa kovin paljon tuotteita tuolla palkalla. Hintataso voi olla korkea siksi että valuutan arvo on matala. 

Ja sitten tietenkin rahan sisäinen arvo voi olla matala, eli kova sisäinen inflaatio voi saada aikaan tilanteen, jossa kaikki on kallista, ja tuollainen tietenkin vaikuttaa ostovoimaan negatiivisesti. Mutta samalla myös voimme huomioida sen, että myös tilanne missä henkilö joutuu ostamaan paljon työhönsä liittyviä asioita, joita ei muualla voi käyttää itse vaikuttaa ostovoimaan. Ostovoimaan vaikuttavat lisäksi esimerkiksi korot, ja jos henkilöllä on asuntovelkaa tai tai yrityslainoja, niin noiden lainojen hoitaminen on tietenkin asia, joka rajoittaa pääoman käyttöä. 

Autioituminen lisää ostovoiman katoa ja kohottaa veroja. 

Autioituminen vaikuttaa negatiivisesti alueen houkuttelevuuteen. Se lisää negatiivista muuttoliikettä, eli alue tyhjenee. Ja tyhjille alueille ei ole enää tarjolla samalla tavoin palveluita, koska ne eivät ole kannattavia. Samoin tyhjeneviltä asuinalueilta ei ole ääniä tulossa, joten poliitikot harvoin mitään noille alueille lupaavat. Kuitenkin tyhjenevät asuinalueet vaativat kunnossapitoa, tai sitten ihmiset pitää majoittaa jonnekin muualle. Ja jos esimerkiksi isännöitsijätoimistot menevät konkurssiin, niin nuo kiinteistöt jäävät valtion hallintaan, jolloin niiden kunnossapidosta maksavat veronmaksajat. 

Ostovoimaan vaikuttavat sellaiset asiat jotka rajoittavat pääoman käyttöä. Esimerkiksi lainat, korkeat toimitilamaksut sekä muuten korkea hintataso vaikuttavat negatiivisesti ostovoimaan. Juuri toimitilojen maksut vaikuttavat erityisesti pienten sekä keskisuurten yritysten ostovoimaan sekä haluun investoida laajennuksiin. Tämän takia erityisesti autioituvat kivijalat ovat ongelmallisia. Jos yhtiöitä lähtee paljon tietyltä alueelta, niin niiden toimitiloja koskevat velvoitteet jäävät yhä harvemman yrityksen hoidettavaksi. Ja usein pieni yritys ei itse omista tuota toimitilaa, vaan se saattaa olla jonkun välityspalvelun omaisuutta. 

Tuon toimitilan pitää tietenkin tuoda välityspalvelulle sen kaikki tulot, joten jos vuokralaisia lähtee, niin silloin pitää jäljelle jäävien vuokralaisten vuokria korottaa, jotta tuo välityspalvelu saa omat maksunsa kuten noita tiloja koskevat vastikkeet hoidettua. Vastikkeilla katetaan taloyhtiöiden huolto- ja muut kustannukset. Jos liikekiinteistöjä jää paljon tyhjilleen, niin silloin se saattaa vaikuttaa negatiivisesti koko asuinalueen väkimäärään. 

Jos väkeä on vähän, niin se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vähittäiskaupan liikkeet saavat vähemmän asiakkaita, ja ne joutuvat nostamaan hintoja. Ja lopulta myös ihmisille tulee tarve lähteä kohti jotain muuta asuinpaikkaa, jossa elämä olisi halvempaa. Suuri määrä tyhjillään olevia toimitiloja luo vaikutelman alueen rappiosta, ja sen takia se vaikuttaa negatiivisesti myös muuttohaluun tuollaiseen lähiöön, missä seiniä koristavat graffitit ja rikotut ikkunat viestivät rappiosta. 

Samoin jos ihmisiä lähtee kovin paljon pois vuokrataloista, niin se aiheuttaa vastikkeiden ja sitä kautta myös vuokrien kohottamista. Näet jos vaikka esimerkiksi joku vuokranantaja omistaa osakkeita ja vuokraa omistamiaan asuntoja, niin silloin hän varmasti siirtää vastikkeet suoraan vuokraan. Mutta jos toimitila sijaitsee taloyhtiössä missä on lähinnä omistusasuntoja, niin silloin tietenkin voidaan taas kysyä se, että kumpaa tuo taloyhtiö mieluummin verottaa sen asukkaita vai tuota toimitilaa? 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)  Miten EUhun saadaan lisää yrityksiä? Eli miten tehdään EUsta mielenkiintoinen alue sijoittajille, ja sitten tietenkin me voimme kysyä, että miten tehdään nimenomaan Suomesta sellainen alue, että se toisi rahaa myös maamme valtion kassaan? Verot ovat valtion pääasiallinen tulonlähde. Ja jos yhtiöt muuttavat pysyvästi ulkomaille, niin silloin ne eivät maksa maahamme veroja. Mikäli yhtiöt siirtyvät EUn ulkopuolelle, niin silloin ne eivät ole edes EU lainsäädännön ulottuvissa.  Startupien ongelma on siinä, että jos ne saavat vähänkin tunnettavuutta, niin silloin ne ostetaan ulkomaiseen omistukseen. Ja ulkomaiset yhtiöt eivät maksa maahamme veroja, jos niiden kotipaikka on vaikkapa Luxembourg. Maamme talous vaatii lisää rahaa ja paljon. Mutta se miten rahaa hankitaan on sitten hiukan hankalampi asia, koska myös esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien pitäisi uskaltaa sijoittaa maahamme rahaansa....

Miksi Antti Hanhivaara katosi 14.10.2006

Videon voitte katsoa seuraavasta linkistä. Ja kommentteja on myös auton löytöpaikkaa esittävän kuvan yhteydessä. Mutta tästä filmistä seuraa sellainen ajatus, että onko Antti pantu kävelemään omasta autostaan?  https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/antti-hanhivaaran-isa-muistaa-tarkasti-viimeisen-tapaamisen-toivo-pojan-kohtalon-ratkeamisesta-elaa-vahvana-ei-han-hengissa-enaa-tule-vastaan/8262494#gs.eshz34 Eräoppaaksi valmistuneen Antti Hanhivaaran kohtalo on pysynyt arvoituksena. Seuraavana maanantaina hän olisi aloittanut työt metsäkoneen kuljettajana, mutta sitten tapahtui asia, joka on nostattanut otsikoita lehtiin vuosikausia. Ja viimeksi Keskisuomalainen on 7.9.2024 ottanut tämän katoamisen käsittelyyn. Tapauksessa huomioitavaa olisi se, että sitä on käsitelty todella suurella volyymillä. Ensi kerran itse törmäsin tapaukseen vuonna 2008, kun katsoin TVstä "Kadonneet" ohjelmaa, ja sitten myöhemmin olen säännöllisesti lukenut tästä tapauksesta eri medioista. Viimeinen havain...

Metsäkoneen kuljettajaa ohjeistettiin ajamaan raakkujen yli

"Raakkuja eli jokihelmisimpukoita siirrettiin turvaan ylävirran puhtaaseen veteen Suomussalmen Hukkajoella 23. elokuuta sen jälkeen, kun Stora Enson hakkuutyömaa ja joen yliajo oli sotkenut niiden elinympäristön. Kuva: Hannu Huttu / Lehtikuva" (HS, Suunnitelma paljastaa: Metsä­kone­kuskia ohjeistettiin ajamaan raakku­joen yli) Raakku eli jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji. Ja silti Stora Enson hakkuualueella olevan raakkuesiintymän yli oli ajettu. Siltä vähän vaikuttaa että teko on ollut tahallinen, tai ainakin metsäkoneen kuljettaja oli toiminut hakkuusuunnitelman mukaan. Se sitten on eri asia, että tiesikö konekuski raakuista, tai oliko tieto niistä päätynyt esimerkiksi hakkuusuunnitelman tekijöiden tietoon? Mutta tulos on se, että nuo raakut olivat kuolleet, ja Stora Enso ei ole suostunut kommentoimaan tätä asiaa, koska sen edustajat vetoavat poliisitutkintaan. Tietenkin tässä asiassa on voitu toimia siten, että konekuskeille on jätetty kertomatta raakuista, jo...