Ihmiset kysyvät usein sitä, että miksi englannin kielen asemaa jatkuvasti korostetaan nimenomaan korkeakouluissa? Miksi nimenomaan kaupan ja muiden vastaavien alojen koulutusohjelmista on valtaosa englanninkielisiä? Vastaus on siinä, että koulutuksen saaneen henkilön taitojen sekä tietojen pitää vastata nykyajan vaatimuksia, ja kansainvälistyvä liiketoiminta vaatii joko sitä, että toinen osapuoli opiskelee suomea tai sitten sitä, että suomalainen opiskelee englantia tai toisen osapuolen kotikieltä. Siis oletamme että toisenkaan osapuolen kotikieli ei ehkä ole englanti, josta kuitenkin on tullut nimenomaan kaupan esperantoa.
Siis kieltä jota jokaisen ihmisen pitää osata pärjätäkseen kansainvälisellä toimintakentällä. Kun henkilö valmistuu yliopistosta, niin hänen tutkintonsa pitää olla sellainen, että se houkuttelee yrityksiä sekä muitakin valtioita palkkaamaan henkilöitä, jotka ovat suorittaneet tietyn tutkinnon jossain yliopistossa tai korkeakoulussa. Kun henkilö valmistuu niin hän on ikään kuin elävä käyntikortti siitä, kuinka tasokasta sekä hyvää opetusta hän on saanut, ja se houkuttelee yritysmaailmaa pestaamaan noita henkilöitä palvelukseensa.
Mikäli henkilö ei osaa työtään tai hänen tutkintonsa ei kykene vastaamaan kansainvälisen tason asettamiin vaatimuksiin, niin silloin hän on huonoa mainosta koululleen. Eli jos yliopisto valmistaa tohtorin tai maisterin, joka ei osaa työtään, niin silloin se vaikuttaa negatiivisesti tuon koulun maineeseen sekä muidenkin koulusta valmistuneiden henkilöiden mahdollisuuteen saada töitä. Eli se että koulun maine on hyvä, ja tutkinto on vaikea merkitsee sitä, että tuota tutkintoa esitellään ylpeyttä tuntien.
Samoin jos koulusta valmistunut osoittaa olevansa niin sanottu "prime mover", niin se varmasti heijastuu positiivisesti myös muihin tuosta koulusta tutkinnon suorittaneiden henkilöiden työnsaantiin sekä kaikkeen mikä liittyy kyseiseen kouluun. Koulun tuote on opiskelija, joka valmistuu. Ja hyvä tuote tarkoittaa tohtoria tai maisteria joka osaa työnsä sekä uskaltaa ja osaa tuoda uusia malleja työyhteisöön, missä hän ikinä liikkuukin.
Laadukas tutkimus on asia, mikä osoittaa koulujen olevan huippua. Ja miksi palkata joku perässähiihtäjä, kun voi palkata "prime moverin".
Jos puhutaan sitten tutkimuksesta, mikä on maassamme erittäin laadukasta sekä korkeatasoista, ja josta on esimerkkinä esimerkiksi Oulun yliopistossa kehitetty nanomateriaali, joka kehittää sähkövirtaa liikkeestä, lämmöstä sekä auringon valosta, niin tietenkin tuollainen tutkimus varmasti tuo huomiota sekä hakijoita tuohonkin yliopistoon. Laadukas tutkimus on asia, joka tuo yliopistolle sekä korkeakoululle kultaa ja kunniaa. Mutta sitten tietenkin meidän pitää huomioida se, että kaikelle tutkimukselle pitää löytyä ostajia, jotta niitä voidaan hyödyntää taloudellisesti.
Taloudellinen hyödyntäminen vaatii sitä, että ihmiset lukevat noita yliopistojen kotisivuja sekä niissä tehdyistä tutkimuksista kertovia lehtiartikkeleita. Tuolloin tietenkin pitää noiden artikkelien olla kiinnostavia sekä helppolukuisia, jotta joku suuren yhtiön johtaja viitsii noiden tukijoiden perään lähteä kyselemään. Tuolloin kysymys on siitä, että esimerkiksi kännyköiden patentit sekä lisenssit ovat usein ulkomaisten toimijoiden käsissä, ja silloin pitää tuotetta tarjota nimenomaan ulkomaisille toimijoille. Siis tutkimus on yksi asia, mikä tuo opiskelijoita yliopistoon, ja nimenomaan yliopistot tarvitsevat jatkuvasti uusia ajatuksia sekä ideoita.
Kansainvälinen toiminta eli esimerkiksi opiskelijavaihto on asia, mikä tuo yliopistoihin uusia ajattelutapoja sekä toimintamalleja. Kun ihmiset puhuvat siitä, että yliopistoihin valitaan opiskelijoita jonkun kansallisuuden perusteella, niin silloin tullaan siihen tilanteeseen, missä meidän pitää kuitenkin ymmärtää se, että opiskelijoiden laatu on tärkein valintakriteeri. Siis esimerkiksi lukukausimaksut sekä kansalaisuus eivät saisi olla sellaisia asioita, joilla luodaan keinotekoisia rajoja ihmisten mahdollisuuteen päästä opiskelemaan.
Kun puhutaan laadukkaasta opiskelija-aineksesta niin se tarkoittaa sitä, että yliopistoon pitää jatkossakin päästä opiskelemaan vain opintosuorituksiin liittyvien kriteerien perusteella. Ja se että mikään muu ei tuohon asiaan vaikuta takaa sen, että maamme yliopistojen sekä korkeakoulujen tuote on jatkossakin tohtori tai maisteri, joka osaa työnsä, ja jonka koulutus vastaa myös kansainvälisen tason vaatimuksia.
Yliopistojen tuote ei ole ihminen joka kykenee kopioimaan kasan tekstejä. Vaan se on ihminen joka osaa itse ajatella omilla aivoillaan. Sen asian käsittäminen on hyvin tärkeää, kun puhutaan esimerkiksi opiskeluvälineistä tai opiskelumotivaatioista. Nykyaikaisessa liike-elämässä käytetään apuvälineitä, joista uusin on tietenkin ChatGPT. Tuo tekoäly on aiheuttanut paljon keskustelua, mutta siis jos joku haluaa tehdä vilppiä, niin silloin tietenkin hän voisi samalla tavalla tilata työnsä joltain toiselta ihmiseltä. Mutta jos opiskelija tekee vilppiä, niin silloin hän ei ehkä osaa sitä, mitä hänen pitäisi osata. Ja tuolloin tietenkin tuo osaamattomuus varmasti kostautuu työelämässä.
https://yle.fi/a/74-20022638
https://yle.fi/a/74-20022971
Kommentit
Lähetä kommentti