Suomenkielen asema on sikäli erikoinen, että Suomea puhuu vain melko harva ihminen, jos ajatellaan globaalia ympäristöä. Ja jos ajatellaan sitä, että henkilön pitäisi siirtyä toimimaan kansainvälisessä ympäristössä, niin silloin hän joutuu opiskelemaan englantia, vaikka tietenkin tekoäly- yms. sovellukset voivat korvata englannin kielen osaamista. Tuolloin esimerkiksi pikaviestisovellus voisi pitää sisällään tekstityssovelluksen, jossa henkilö saa tekstityksen omalla kotikielellään riippumatta siitä, mitä kieltä vastapäätä istuva henkilö käyttää. Tuollainen tekstityssovellus voisi tuottaa puheesta tekstiä samalla tavalla, kuin mitä olemme tottuneet näkemään televisiossa. Tai sitten tuo sovellus voisi kääntää puhetta suoraan toiselle kielelle. Tuollainen tulkkaussovellus toimii siten, että henkilö puhuu tietokoneelle äidinkielellään, joka käännetään joko suoraan toisen henkilön haluamalle kielelle. Tai sitten kääntäminen tapahtuu englannin kielen kautta.
Kyseinen sovellus on periaatteessa siis "puhe tekstiksi" sovellus, joka ensin muuttaa puheen tekstiksi, sekä sitten suorittaa käännösoperaation, ja sitten seuraavaksi tuo käännetty teksti ohjataan puhesyntetisaattorille. Tällä tavoin jokainen ihminen voisi käyttää myös harvinaisempaa äidinkieltään globaalissa ympäristössä, jossa kumpikaan toimija ei ehkä puhu toisen äidinkieltä tai englantia. Mutta siis onko asia niin, että sallimme suomenkielen muuttumisen kyökkikieleksi? Se että meidän korkeakouluissamme yhä suurempi osa esimerkiksi opinnäytteistä tehdään englanniksi perustuu siihen, että varsin vähän korkealuokkaista kansainvälistä tutkimusta tehdään suomeksi.
Se että me vaadimme jatkuvasti lisää englanninkielistä opetusta kostautuu sillä, että suomea ei enää käytetä ehkä ollenkaan edes työpaikoilla, jotka sijaitsevat Suomessa. Eli suomenkielen käyttö alkaa muuttua sellaiseksi, että meidän äidinkieltämme käytetään yhä vähemmän muualla kuin oman vapaa-aikamme sekä perhepiirimme kesken. Se että isoilla työpaikoilla vaaditaan englannin kieltä jatkuvasti tarkoittaa sitä, että päästessään korkeatasoiseen johto- tai asiantuntija-asemaan ei henkilö enää käytä suomea oikeastaan mihinkään kommunikaatioon. Tämä tietenkin aiheuttaa sen, että akateemisesti sekä korkea-kouluja käyneet ihmiset eriytyvät muista ihmisistä yhä enemmän, eli nykyisin yhteiskunnassa vaaditaan asioita, joita ei koskaan olla ennen vaadittu.
Eli on ihmisiä jotka osaavat kieliä sekä kykenevät sopeutumaan yhteiskunnan muutokseen. Mikäli ihminen ei kykene sopeutumaan työelämän vaatimuksiin , niin se merkitsee sitä että hänen työuransa on päättynyt. Se että maahan tulee paljon ulkomaalaisia asettaa vaatimuksia myös kielitaidon suhteen. Yhä useammin esimerkiksi kioskin myyjän tai taksikuskin pitää kyetä kommunikoimaan asiakkaan kanssa muulla kuin suomenkielellä. Eli jos ihmisellä ei ole hyvää kielitaitoa, niin hän joutuu sitten vaikeuksiin. Jos toinen osapuoli keskustelussa ei osaa suomea, niin silloin suomalaisen pitää puhua toiselle kieltä, jota myös toinen ymmärtää. Syy miksi esimerkiksi teollisuus haluaa lisätä nimenomaan työperäistä maahanmuuttoa on se, että jos ihminen ei osaa työtään, niin silloin tietenkin hänet pitää irtisanoa.
Mutta nuo potkut eivät tuo mitään uutta tuohon projektiin, ja tuo ongelma on nähtävissä erityisesti ICT- sekä muilla korkean teknologian aloilla. Ollakseen kiinnostava, pitää yhtiöiden kehitellä jatkuvasti uusia tuotteita. Jos uusia tuotteita ei ole, niin silloin yhtiön pitää hakeutua konkurssiin. Nimittäin vain ne uudet tuotteet tuovat tuotteiden tuottajille rahaa. Ja jos esimerkiksi pelifirma ei kehittele uusia asioita, niin silloin joku ajaa noiden tuotteiden ohi kehittämällä vielä hienomman pelin. Ja silloin vanha peli varmaan ei enää kiinnosta. Jos uusia tuotteita ei tule markkinoille, niin silloin vanhatkin tuotteet kadottavat kiinnostavuutensa.
Uusia tuotteita kehitettäessä pitää niiden ympärillä olla "hypeä", jotta ostajat eli potentiaaliset asiakkaat tietäisivät niistä. Samoin hype tuo sitten klikkauksia firman kotisivuille. Noiden klikkausten kautta esimerkiksi sijoittajat saavat tietoa yhtiöstä, ja ehkä sitten sijoittavat rahojaan tuohon kohteeseen. Yhtiö joka ei herätä huomiota ei ole kiinnostava. Vain yhtiöt jotka ovat kiinnostavia sekä tekevät kiinnostavia tuotteita saavat sijoittajat kiinnostumaan yhtiöistä sekä sen tuotteista. Uudet tuotteet ovat niitä potentiaalisia välineitä, joiden avulla yhtiö saa sijoituksia sekä parantaa tulostaan.
Tulos tietenkin nostaa yhtiön osakkeiden arvoa, mikä taas lisää kiinnostusta yhtiötä itseään kohtaan. Jos osakkeiden arvo nousee jatkuvasti voivat sijoittajat tehdä niiden avulla nopeasti voittoa. Mikä tietenkin aiheuttaa osakkeiden hinnan kohoamista. Mutta sitten jos suuri joukko osakkaita esittää myyntitarjouksen, mikä koskee suurta joukkoa osakkeita, joita ei kukaan osta, niin se aiheuttaa päänvaivaa, koska tuollainen asia tietenkin saa aikaan tulkinnan siitä, että yhtiöllä menee huonosti. Ja tuo asia sitten saattaa aiheuttaa ketjureaktion missä osakkeista halutaan eroon. Se pudottaa yhtiön arvoa markkinoilla.
Kommentit
Lähetä kommentti