Siirry pääsisältöön

Vielä lukukausimaksuista

Lukukausimaksujen käyttö opiskelijoiden motivoinnissa on yksi pieni ongelma. On ihmisiä jotka kuvittelevat että tutkinto tulee siitä, että maksaa jonkun läsnäolomaksun. Tietenkin voidaan ajatella että paksu lompakko aiheuttaisi sen, että opiskelemaan tulee sitä "haluttua ainesta", jolla on jo suhteita johonkin liike-elämän huipulle. Mutta sitten me kohtaamme kysymyksen siitä, että onko tuollainen asenne oikeasti hyväksi opiskelua tai ylipäätään kouluakaan kohtaan? 

Opiskellessaan opiskelijan tulee suorittaa joukko kursseja kuten ne on määrätty suoritettaviksi. Siis kurssit arvostellaan niihin liittyvän raportin sekä mahdollisen tentin perusteella. Ja se että onko henkilön oltava paikalla jossain kursseilla riippuu siitä, onko se asia määrätty kurssien toteutus- tai arvostelukäytännöissä tai niitä koskevissa määräyksissä. 

Periaate on se, että kurssia ei saa läpäistyksi vain istumalla jossain luentosalissa, vaan kurssiin kuuluvat tehtävät pitää aina suorittaa. Ja jos läsnäolopakkoa ei ole, niin silloin opetuksen voi suorittaa itseopiskeluna, jos vain katsoo omien taitojen riittävät tuohon toimintaan. Se että henkilö nyt sattuu huomioimaan toisten poissaoloja ei tarkoita sitä, että se tuo tuolle "poliisille" sen suurempaa plussaa. Vaan hänen on kurssin läpäistäkseen suoritettava ne tehtävät jotka määrätään suoritettavaksi. Se että vahtii muita ei tarkoita että se tuo henkilölle lisäpisteitä. 

Jos ajatellaan äskeistä kirjoitustani, missä totesin että tutkinnon tulee vastata kansainvälisen tason vaatimuksia, niin se että lukukausimaksuja perimällä saataisiin opiskeluaikoja lyhennettyä ei ehkä vastaa sitä tarkoitusta, mihin niitä halutaan käyttää. Nimittäin jos lukukausimaksuja halutaan oikeasti lähteä perimään, niin silloin tietenkin pitää tutkinnolla saada myös sitä työtä, josta opiskelija voisi maksaa takaisin ottamansa lainat. 


Eli lukukausimaksut eivät ehkä vähennä ainakaan englanninkielisten kurssien määrää tai ylipäätään lisää opiskelijoiden jaksamista, vaan tulos voi olla päinvastainen. Eli opiskelija saattaa tuolloin venyttää opintojaan vaikka kuinka pitkään, koska hänellä on työpaikka, josta voi saada rahaa, ja riittää että opiskelija ottaa opiskelupaikan vastaan, ja sitten vain ilmoittaa että hän haluaa pitää muutaman välivuoden sekä nauttia HOAS tai jonkun muun opiskelija-asuntosäätiön halvasta vuokrasta. Tuolloin opiskelija vain ilmoittautuu poissaolevaksi, ja asia ratkeaa sillä tavalla että hän menee töihin, ja asuu opiskelija-asuntolassa. 

Samoin jos ajatellaan niitä englanninkielisiä opinto-ohjelmia, niin tuo lukukausimaksu sitten saattaa lisätä noiden ulkomaan kielellä suoritettavien opintokokonaisuuksien määrää, sekä samalla lisätä myös ulkomaisten opiskelijoiden osuutta korkeakoulu- sekä yliopisto-opiskelijoiden määrässä. Jos jossain yliopistossa suoraan ilmoitetaan että lukukausimaksu on asia, mikä ratkaisee opiskelijavalinnassa, niin silloin saattaa käydä niin, että varakkaiden ulkomaalaisten lapset saapuvat Suomeen sekä käyvät taloksi. Se miten sitten opiskelun pääasian eli valmistumisen käy on aivan eri asia kuin opiskelupaikan vastaanottaminen. Opiskelu kestää melko lyhyen ajan, jos siihen käyttää kaiken aikansa. Jos aika menee kaikkeen muuhun kuin opiskeluun, niin silloin tietenkin valmistuminen lykkääntyy. 

Mutta ongelma on myös siinä, että jos opiskelija maksaa tutkinnostaan, niin sillä pitää sitten kyllä aivan heti päästä töihin. Tuolloin tutkinnon pitää vastata vielä paremmin kansainvälisen tason vaatimuksia, kuin miten se vastaa yliopistossa tai korkeakoulussa jossa opetus on ilmaista. Kuitenkin jos ajatellaan esimerkiksi yliopisto- tai korkeakouluopiskelijan keski-ikää, niin silloin meidän pitää muistella sitä, että tuon ikäinen ei ehkä mielellään asustele kotonaan isän ja äidin luona. 

Vaan he kyllä asuvat opiskelija-asuntolassa, josta nuo henkilöt tietenkin maksavat vuokraa. Eli opiskelu on maassamme ilmaista vain opetuksen osalta. Muuten opiskelija tietenkin joutuu maksamaan itse ruokansa sekä vuokran ja vaatteet sekä liikkumisen. Samoin heiltä peritään lisäksi erityinen terveydenhoitomaksu. Eli myös tuota puolta voidaan aina ajatella, kun puhutaan opiskelijoiden lisämaksuista, eikä se opintotuki nyt niin kauhean iso ole, että siitä ainakaan kukaan haluaa lisämaksuja suorittaa. 


https://ajatuksiakahvikupinaaressa.blogspot.com/2023/03/miksi-englannin-kielen-asemaa.html

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)  Miten EUhun saadaan lisää yrityksiä? Eli miten tehdään EUsta mielenkiintoinen alue sijoittajille, ja sitten tietenkin me voimme kysyä, että miten tehdään nimenomaan Suomesta sellainen alue, että se toisi rahaa myös maamme valtion kassaan? Verot ovat valtion pääasiallinen tulonlähde. Ja jos yhtiöt muuttavat pysyvästi ulkomaille, niin silloin ne eivät maksa maahamme veroja. Mikäli yhtiöt siirtyvät EUn ulkopuolelle, niin silloin ne eivät ole edes EU lainsäädännön ulottuvissa.  Startupien ongelma on siinä, että jos ne saavat vähänkin tunnettavuutta, niin silloin ne ostetaan ulkomaiseen omistukseen. Ja ulkomaiset yhtiöt eivät maksa maahamme veroja, jos niiden kotipaikka on vaikkapa Luxembourg. Maamme talous vaatii lisää rahaa ja paljon. Mutta se miten rahaa hankitaan on sitten hiukan hankalampi asia, koska myös esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien pitäisi uskaltaa sijoittaa maahamme rahaansa....

Miksi Antti Hanhivaara katosi 14.10.2006

Videon voitte katsoa seuraavasta linkistä. Ja kommentteja on myös auton löytöpaikkaa esittävän kuvan yhteydessä. Mutta tästä filmistä seuraa sellainen ajatus, että onko Antti pantu kävelemään omasta autostaan?  https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/antti-hanhivaaran-isa-muistaa-tarkasti-viimeisen-tapaamisen-toivo-pojan-kohtalon-ratkeamisesta-elaa-vahvana-ei-han-hengissa-enaa-tule-vastaan/8262494#gs.eshz34 Eräoppaaksi valmistuneen Antti Hanhivaaran kohtalo on pysynyt arvoituksena. Seuraavana maanantaina hän olisi aloittanut työt metsäkoneen kuljettajana, mutta sitten tapahtui asia, joka on nostattanut otsikoita lehtiin vuosikausia. Ja viimeksi Keskisuomalainen on 7.9.2024 ottanut tämän katoamisen käsittelyyn. Tapauksessa huomioitavaa olisi se, että sitä on käsitelty todella suurella volyymillä. Ensi kerran itse törmäsin tapaukseen vuonna 2008, kun katsoin TVstä "Kadonneet" ohjelmaa, ja sitten myöhemmin olen säännöllisesti lukenut tästä tapauksesta eri medioista. Viimeinen havain...

Metsäkoneen kuljettajaa ohjeistettiin ajamaan raakkujen yli

"Raakkuja eli jokihelmisimpukoita siirrettiin turvaan ylävirran puhtaaseen veteen Suomussalmen Hukkajoella 23. elokuuta sen jälkeen, kun Stora Enson hakkuutyömaa ja joen yliajo oli sotkenut niiden elinympäristön. Kuva: Hannu Huttu / Lehtikuva" (HS, Suunnitelma paljastaa: Metsä­kone­kuskia ohjeistettiin ajamaan raakku­joen yli) Raakku eli jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji. Ja silti Stora Enson hakkuualueella olevan raakkuesiintymän yli oli ajettu. Siltä vähän vaikuttaa että teko on ollut tahallinen, tai ainakin metsäkoneen kuljettaja oli toiminut hakkuusuunnitelman mukaan. Se sitten on eri asia, että tiesikö konekuski raakuista, tai oliko tieto niistä päätynyt esimerkiksi hakkuusuunnitelman tekijöiden tietoon? Mutta tulos on se, että nuo raakut olivat kuolleet, ja Stora Enso ei ole suostunut kommentoimaan tätä asiaa, koska sen edustajat vetoavat poliisitutkintaan. Tietenkin tässä asiassa on voitu toimia siten, että konekuskeille on jätetty kertomatta raakuista, jo...