Mitä yhteistä on ICT-alalla ja jääkiekkovalmentajalla? Molemmat tekevät paljon asioita siellä missä kukaan ei heitä näe. Kukaan ei ole työelämässä turvassa. Ja vaikka joukkueen tai yhtiön tulos olisi kuinka hyvää tahansa, niin silti sieltä voi joku saada potkut. Siis oikeastaan voidaan sanoa että jääkiekkojoukkue on yksi malli työelämän tiimeistä. Jääkiekkojoukkueen valmentaja on samassa asemassa kuin muutkin työnjohtajat. Hänen tehtävänsä on hitsata kokoon joukkue, joka voittaa pelejä. SM-liigassa voitot ovat tulos, johon pyritään. Ja jääkiekkovalmentajan tehtävä on ratkaista joukkueen sisäisiä ongelmia. Johtaja on siis tässä tapauksessa palkattu henkilö, jonka tehtävä on edustaa yhtiön tai joukkueen johtokuntaa alaisiinsa eli pelaajiin tai työläisiin nähden.
Niin sanottu keskusteleva johtajuus on asia, mitä pidetään jotenkin pehmeänä. Maailma on täynnä ihmisiä, joiden käsitys johtajuudesta on se, että johtajan pitää karjua kurkku punaisena. Ja jos sitten johtajan työtapa ei sovi itselle, niin silloin tietenkin seurauksena on potkut. Koskaan ei mikään johtamistyyli miellytä kaikkia. Eli johtajan pitäisi olla "kovempi", "pehmeämpi", suurempi tai pienempi auktoriteetti. Se millainen johtajan pitäisi olla riippuu siitä, keneltä asiaa kysytään. Ja jos johtamistyyli ei miellytä yhtiön johtoa, niin silloin tietenkin voidaan aina antaa potkut.
Potkujen antaminen on helppo vaihtoehto. Silloin päästään eroon henkilöstä, jonka työtapa ei itseä miellytä. Ja jos tuo henkilö joka ei pidä johtamistyylistä sattuu olemaan tuon johtajan esimies, niin silloin hän saattaa ajatella, että päättämällä työsuhteen, pääsee kyseinen henkilö helpolla. Mutta meidän ongelmamme kaikissa asioissa on se, että meillä on tunteet. Me emme voi tunteillemme mitään. Ja jos olemme ottaneet jonkun ennakkokäsityksen jostain asiasta, niin saattaa olla, että näemme asiat värillisten lasien läpi. Eli haluamme nähdä toisen tekemät virheet korostetusti. Se mikä vahvistaa tuota, ehkä hyvinkin haitallista toimintaa on se, että olemme ehkä ottaneet hyvinkin voimakkaan näkemyksen johonkin asiaan.
Helppojen vaihtoehtojen lisäksi tai sijasta meidän pitää miettiä aina sitä, että miten potkujen jälkeen jatkamme asioita. Se että päädymme yhden henkilön kohdalla johonkin päätökseen saattaa vaikuttaa organisaatioon sekä sen kykyyn jatkaa toimintaansa. Jos johtaja on kaikkein huonoin eli hänen johtamansa tiimi on huono, niin silloin tietenkin potkut ovat perusteltuja. Mutta sitten jos tiimi on paras, niin potkuilla ei ole ehkä kaikkein toivottavinta vaikutusta. Se miten muut ihmiset kuten mahdolliset tarjokkaat, jotka tulevat hakemaan töitä suhtautuvat edeltäjänsä potkuihin riippuu tiedoista mitä he saavat edeltäjänsä toiminnasta sekä erottamiseen johtavista syistä. Jos ainakin näennäisesti hyvää tulosta tekevän tiimin johtaja saa lähteä, eikä syytä kerrota, niin se tietenkin vaikuttaa siihen, millaiset henkilöt tarjoutuvat tuon erotetun johtajan paikkaa hakemaan.
Jos tuota paikkaa tai asemaa pidetään kovin tuulisena, niin kukaan ei uskalla sitä hakea. Kun henkilö korvataan toisella, niin silloin tietenkin ainakin alaisten pitää opetella uuden henkilön toimintatavat sekä mieltymykset. Ja uuden henkilön kanssa kestää aina jonkin aikaa, ennen kuin voidaan rakentaa dynaaminen johtajuusrakenne sekä sen kautta luottamuksellinen suhde. Jos jossain osassa organisaation hierarkiassa on luottamuksen puutetta, niin se vaikeuttaa aina keskittymistä työhön, jota tiimi tekee. Jos alaisten pitää kaiken aikaa miettiä sitä, että mitä he voivat sanoa tai tehdä, niin se aiheuttaa tietenkin ylimääräistä stressiä.
Samoin jos alaiset pelkäävät kertoa esimerkiksi liian suuresta työmäärästä tai muista henkilökohtaisista ongelmista, joihin johtaja voi puuttua, niin silloin se vaikuttaa organisaation tehokkuuteen. Eli tuollaiset asiat aiheuttavat tarkkaavuuden herpaantumista varsinaisesta toiminnasta. Mutta tietenkään johtajakaan ei voi kaikkiin asioihin vaikuttaa. Ja jos esimerkiksi aloite johtajan erottamisesta on tullut alaiselta, niin silloin johtajan vaihtuessa olisi uuden johtajan aikana työtehon oltava vähintään parempi kuin entisen johtajan aikaan. Eli kerran voi kaikki asiat laittaa johtajan piikkiin, eli häntä voidaan syyttää niskaan hengittämisestä tai alaisen painostamisesta, mutta jos sitten omat työt eivät onnistu, niin silloin seurauksena on varmasti alaisen työsuhteen uudelleen arviointi.
Lehtijutun perusteella hänen olisi haluttu olevan pelaajille kovempi, ja jos tuon halun takana on joukkueen johto, niin silloin alaisen pitää taipua. Eli oliko se että Myrrä ei ollut kovempi oikeasti syy siihen, että hänen työsuhteensa päätettiin? Eli oliko syy noihin potkuihin se, että joukkueen johto päätteli Myrrän kapinoivan heitä vastaan?
Jääkiekkovalmentaja Jouko Myrrä sai potkut Ilveksen peräsimestä, vaikka joukkue oli SM-liigan johdossa. Syy potkuihin oli se, että hänen toivottiin olevan kovempi alaisiaan kohtaan. Ja sen takia hänen esimiehensä päättivät Myrrän uran, koska hän ei vain ollut oikea henkilö. Syy potkuihin voidaan muotoilla siten, että Myrrällä oli näkemyseroja esimiehensä kanssa, mikä sitten johti siihen, että joukkueen johto antoi Myrrän lähteä. Se mikä sitten johti potkuihin on jäänyt hämärän peittoon. Mutta toki jotain luottamuspulaa pitää olla, jotta alainen saa lähteä, varsinkin jos hän on luotsannut joukkueen liigan kärkeen. Eli tuolloin tietenkään sitä mikä potkuihin johti on jäänyt hämärän peittoon.
Kuten me kaikki tiedämme, niin olemme jokainen joko kokeneet tai seuranneet sivusta tilannetta. missä koko joukkueen paras toimija on saanut lähteä, ja syy on jäänyt jotenkin hämärän peittoon. Kun ihmisellä menee hyvin, niin silloin hän luo ympärilleen kateutta. Ja tietenkin on ihmisiä jotka eivät hyväksy niin sanottua pehmeää tai keskustelevaa johtajuutta. Jääkiekkovalmentaja on joukkueensa työnjohtaja, jonka panos on erittäin tärkeää, jotta joukkue saadaan toimimaan kokonaisuutena. Eli valmentajan työ on ikään kuin back-office työtä, joka ei juurikaan näy peleissä. Valmentajaa ei useinkaan muuten huomioida, kuin että häntä saatetaan haastatella muutamia sekunteja ottelun jälkeen.
Eli monet toimijat pitävät häntä ikään kuin turhana "pukumiehenä", joka ei juurikaan tee muuta kuin syö purukumia. Jääkiekkovalmentaja on vähän kuin joku ICT-alan pomo. Hän työskentelee poissa ihmisten silmistä, ja sen takia häntä ei juurikaan osata tai haluta arvostaa. Se mitä ihmiset edessään näkevät tietenkin liittyy usein peliin, joka pelataan suuren yleisön edessä. Ja tietenkin jos joukkue tekee paljon maaleja, ja voittaa paljon, niin silloin kiitetään joukkuetta. Mutta jos joukkue sattuu häviämään, niin silloin syntipukiksi kelpaa valmentaja.
Mutta sitten tietenkin tullaan tilanteeseen, jossa jonkun yksittäisen ryhmän jäsenen suoritus on jotenkin huono. Tuolloin on helppo syytellä johtajaa, joka ei anna alaiselleen tarpeeksi tilaa. Toisaalta siis alaisen pitäisi tehdä työ kuten se pitää tehdä. Ja kaikessa johtamisessa pitää huomioida se, että kaikki ihmiset ovat yksilöitä. Vastuu johtamisesta sekä sen tuloksesta on työnjohtajalla. Mutta jos sitten joku toimija kokee johtajan toiminnan kiusallisena, niin silloin tietenkin on helppo ratkaisu lähettää johtaja pois joukkueesta.
https://yle.fi/a/74-20028821
https://yle.fi/a/74-20028974
Kommentit
Lähetä kommentti