Siirry pääsisältöön

Mitä sinä teet työpäivän aikana?

Montako ihmistä me tunnemme, joka työskentelee tunnin viikossa?

Kun keskustelemme työnteosta, niin silloin meidän pitäisi erotella se, että menemmekö aamulla työpaikalle, ja se että teemmekö siellä yhtään mitään. Montako ihmistä me tunnemme, joka työskentelee tunnin viikossa? Timo Harakka esitti YLE:n keskusteluohjelmassa tuon kysymyksen Laura Huhtasaarelle. Siis montako tunnin viikossa tai Laura Huhtasaari tai me muut tunnemme. Siis tunnemmeko ihmisen joka käy työpaikalla mutta tekee siellä kaikkea muuta kuin sitä työtä, mistä hän saa palkkaa? Eli meneekö jonkun henkilön koko työaika kaikkeen muuhun kuin työntekoon?

Tuollainen henkilö saattaa kävellä aamulla työpaikalle, ja sitten hän ei siellä mitään enää teekään. Tai siis tämä meidän kuvitteellinen henkilömme saattaa vaikuttaa hyvinkin touhukkaalta ja hän tekee paljon asioita tietokoneellaan, mutta mikään noista asioista mitä kyseinen henkilö tekee ei suoranaisesti liity yhtiöin eli työpaikan ansaintalogiikkaan. Hän saattaa nojailla kahviautomaattiin, käydä syömässä sekä tietenkin nukkua koneen ääressä, mutta mitään yhtiön kannalta tuottavaa kyseinen henkilö ei ehdikään sitten enää tehdä. Tämän tarinamme veijarin yhteydet eläviin ja kuolleisiin hahmoihin on pelkkää sattumaa.

 Jos hän sattuisi työskentelemään esimerkiksi sijoitusyhtiössä, niin tietenkin hän saattaisi pelata omilla osakkeillaan, mutta asiakkaan osakkeilla hän ei enää ehdikään tehdä mitään. Eli tuon henkilön toiminta ei tuota yhtiölle yhtään senttiä, vaikka hän istuisi tuolissaan sata vuotta. 



Tässä tekstin yllä näkyvässä kysymyksessä ei ole eritelty tarkoittaako tuo "työskentely tunnin viikossa" sitä että henkilö tekee työtä, josta työnantaja maksaa hänelle korvausta, vai tarkoittaako kysymys sitä, että oleskeleeko henkilö työpaikalla, ja tekee tunnin viikossa töitä, joista hänelle maksetaan? Tietenkin meistä jokainen voi vaikka muuttaa työpaikalle asumaan eikä siinä paljon ehdi rasittua, jos koko päivänä ei tule yhtään mitään tehtyä. 

Työnteko ei ole aivan sama asia kaikille ihmisille. Suurimmalle osalle ihmisistä työ tarkoittaa sitä, että aamulla mennään työpaikalle, mutta siihen nuo yhtäläisyydet saattavat jäädä. Osa ihmistä tietenkin tekee sitä työtä, mistä työnantaja hänelle maksaa, mutta sitten osa työntekijöistä saattaa käyttää päivänsä esimerkiksi sosiaalisten suhteiden hoitamiseen. 

Se että henkilö kävelee työpaikalle aamulla ja sitten kuluttaa suurimman osan päivästä lueskellen Iltalehteä sekä nojailemalla kahviautomaattiin saattaa olla jonkun näkemys siitä, että hän tekee työtä. Siis jos ajattelemme että henkilö menee aamulla työpaikalleen sekä leimaa kellokortin ei tarkoita, että hän tekee siellä yhtään mitään. Tietenkin henkilö voi olla näennäisesti täysin työllistetty sekä tehdä säntillisesti 8 palkallista tuntia työtä joka arkipäivä, mutta mistä oikeastaan kukaan tietää, mitä hän oikeasti tuolla työssä tekee? 

Eli vaikka henkilö sanoisi olevansa koko päivän jossain palaverissa, niin hän ei ehkä tee siellä yhtään mitään. Pahimmassa tapauksessa henkilö ei edes viitsi kuunnella mitä palavereissa puhutaan, koska kaikki asiat kuitenkin laitetaan hänen kalenteriinsa. Etätyöt ovat asia johon palataan aina silloin tällöin. Tuo työtapa, jossa kaikki istuvat kasvot kameraan suunnattuna, katsellen toistensa kasvoja saattaa olla toisista hyvinkin kiusallinen. Etätyössä kaikki tuohon ryhmään osallistuvat henkilöt näkevät, jos joku on tuppisuu eikä mitenkään seuraa sitä, mitä ryhmässä pitäisi tehdä. 


https://yle.fi/a/74-20027038


Kuva: https://hs.mediadelivery.fi/img/468/468fec769a1948f9b2ada8798726c4c9.jpg

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)  Miten EUhun saadaan lisää yrityksiä? Eli miten tehdään EUsta mielenkiintoinen alue sijoittajille, ja sitten tietenkin me voimme kysyä, että miten tehdään nimenomaan Suomesta sellainen alue, että se toisi rahaa myös maamme valtion kassaan? Verot ovat valtion pääasiallinen tulonlähde. Ja jos yhtiöt muuttavat pysyvästi ulkomaille, niin silloin ne eivät maksa maahamme veroja. Mikäli yhtiöt siirtyvät EUn ulkopuolelle, niin silloin ne eivät ole edes EU lainsäädännön ulottuvissa.  Startupien ongelma on siinä, että jos ne saavat vähänkin tunnettavuutta, niin silloin ne ostetaan ulkomaiseen omistukseen. Ja ulkomaiset yhtiöt eivät maksa maahamme veroja, jos niiden kotipaikka on vaikkapa Luxembourg. Maamme talous vaatii lisää rahaa ja paljon. Mutta se miten rahaa hankitaan on sitten hiukan hankalampi asia, koska myös esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien pitäisi uskaltaa sijoittaa maahamme rahaansa....

Miksi Antti Hanhivaara katosi 14.10.2006

Videon voitte katsoa seuraavasta linkistä. Ja kommentteja on myös auton löytöpaikkaa esittävän kuvan yhteydessä. Mutta tästä filmistä seuraa sellainen ajatus, että onko Antti pantu kävelemään omasta autostaan?  https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/antti-hanhivaaran-isa-muistaa-tarkasti-viimeisen-tapaamisen-toivo-pojan-kohtalon-ratkeamisesta-elaa-vahvana-ei-han-hengissa-enaa-tule-vastaan/8262494#gs.eshz34 Eräoppaaksi valmistuneen Antti Hanhivaaran kohtalo on pysynyt arvoituksena. Seuraavana maanantaina hän olisi aloittanut työt metsäkoneen kuljettajana, mutta sitten tapahtui asia, joka on nostattanut otsikoita lehtiin vuosikausia. Ja viimeksi Keskisuomalainen on 7.9.2024 ottanut tämän katoamisen käsittelyyn. Tapauksessa huomioitavaa olisi se, että sitä on käsitelty todella suurella volyymillä. Ensi kerran itse törmäsin tapaukseen vuonna 2008, kun katsoin TVstä "Kadonneet" ohjelmaa, ja sitten myöhemmin olen säännöllisesti lukenut tästä tapauksesta eri medioista. Viimeinen havain...

Metsäkoneen kuljettajaa ohjeistettiin ajamaan raakkujen yli

"Raakkuja eli jokihelmisimpukoita siirrettiin turvaan ylävirran puhtaaseen veteen Suomussalmen Hukkajoella 23. elokuuta sen jälkeen, kun Stora Enson hakkuutyömaa ja joen yliajo oli sotkenut niiden elinympäristön. Kuva: Hannu Huttu / Lehtikuva" (HS, Suunnitelma paljastaa: Metsä­kone­kuskia ohjeistettiin ajamaan raakku­joen yli) Raakku eli jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji. Ja silti Stora Enson hakkuualueella olevan raakkuesiintymän yli oli ajettu. Siltä vähän vaikuttaa että teko on ollut tahallinen, tai ainakin metsäkoneen kuljettaja oli toiminut hakkuusuunnitelman mukaan. Se sitten on eri asia, että tiesikö konekuski raakuista, tai oliko tieto niistä päätynyt esimerkiksi hakkuusuunnitelman tekijöiden tietoon? Mutta tulos on se, että nuo raakut olivat kuolleet, ja Stora Enso ei ole suostunut kommentoimaan tätä asiaa, koska sen edustajat vetoavat poliisitutkintaan. Tietenkin tässä asiassa on voitu toimia siten, että konekuskeille on jätetty kertomatta raakuista, jo...