Siirry pääsisältöön

Niin, pitääkö työntekijät saada aina takaisin toimistolle?

Media täyttyy aina välillä lähityöhön kannustavista paimenkirjeistä, joiden sanoma on se, että kaikkien johtajien pitää komentaa alaisensa työpaikalle tai sitten hän joutuu yhtiön johtajien boot-campille, jossa häntä koulutetaan tekemään kovia päätöksiä. Kaikki maailman yhtiöt eivät ole media-alan yhtiöitä. Samoin kaikki ihmiset eivät osaa tai halua tehdä luovaa työtä. On ihmisiä jotka haluavat noudattaa perinteisiä malleja, joissa aamulla lähdetään työpaikalle, kunhan auton ikkunat on ensin raavittu puhtaaksi lumesta ja jäästä. 

No varmaan me kaikki ymmärrämme että työpaikalla johtaja voi antaa käskyjä, joita muiden on noudatettava. Eikä kukaan saa koskaan edes ajatella sitä, että hän tekisi jotain mitä ei ole käsketty etukäteen. Etätyö oli asia mihin jouduttiin poikkeustilan takia. Ja kun poikkeustila on ohi, niin silloin tietenkin pitää ihmisten palata työpaikalle, ja unohtaa menneet vapaudet. Eli aamulla vedetään puku päälle, ja lähdetään raapimaan auton ikkunoita puhtaaksi. 

Eipä enää kukaan pääse esimerkiksi tekemään töitä verkkareissa tai shortseissa ja kravatti kaulassa. Vapaudet ovat mennyttä ja vanhat tavat ovat palaamassa. Tietenkin alaiset voivat vähän nurista, mutta mitäs siitä, kun esimies käskee, niin silloin alaiset hyppäävät. Ja jos sitten alaiset eivät tottele, niin heidät korvataan sellaisilla alaisilla jotka tottelevat. Tietenkin esimies varmaan muistaa oman arvonsa sekä asemansa. Mutta toisaalta yhtiön omistajat voivat aina löytää jonkun pienen leikkauskohteen, ja etätyö sitten aiheuttaa sen, että esimerkiksi yhtiön toimitilojen tarvetta voidaan arvioida. 

Tai siis voitaisiin arvioida, jos etätyö ei olisi niin suuri punainen vaate kaiken maailman toimijoille. Eli johtuuko etätyön vastustaminen periaatteesta, jonka mukaan kaikkea uutta on vastustettava? Vai aidosta huolesta esimerkiksi tietoturvaa kohtaan. Siis työntekijöillä pitäisi olla tietyt ICT-taidot, ja välineiden osalta ei etätyön pitäisi olla mahdotonta. Mutta kuitenkaan siitä ei olla löydetty muuta kuin vain negatiivisia asioita, joten ehkä kaikkien pitäisi nyt sitten ymmärtää paimenkirjeistä, että oikea toimisto sekä yritys ovat asioita, jotka vaativat sitä, että henkilö on töissä klo 7-15.30, ja jos mitään muuta edes ajatellaan, niin seuraavaksi edessä on uuden työpaikan hakeminen. 

Ja kun J.P Morgan tekee jotain, niin kaikkien muidenkin pitää tehdä samoin. J.P.Morgan on siis amerikkalainen suurpankki, jolla on varmaan hiukan toisenlainen toimintaympäristö kuin esimerkiksi jollain media-alan yhtiöllä. Samoin J.P Morganin yrityskulttuuri on varmaan toisenlainen kuin esimerkiksi jollain kotisivuja tekevällä yhtiöllä. Samoin J.P Morgan ei varmaan ole aivan samanlainen yhtiö kuin joku Wall Streetin sijoitusyhtiö. Mutta toki J.P Morganista voi aina ottaa mallia. 



Poikkeustilan takia määrätyt vapaudet ovat sellaisia, että niitä ei enää tarvittaisi, joten tietenkin meidän pitää palata toimistolle. Ja varmaan kaikki maailman johtajat katsovat vihreinä kateudesta kun J.P Morgan eli vanhoillisuuden esitaistelija sitten päättää kutsua työntekijät takaisin toimistolle. Kaikki maailman yhtiöt ole J.P Morganeita. Yhtiön johdon pitää aina kyetä antamaan käskyjä, myös silloin kun käskyjä ei haluttaisi noudattaa. 

Kun johtaja tekee päätöksiään, niin silloin hän on myös vastuussa päätöksistä, joita hän tekee. Etätyö on asia, mikä on jostain syystä alkanut herättää närästystä varsinkin joidenkin yhtiöiden johdossa, joten työntekijöitä aletaan ilmeisesti paimentaa kohti toimistoja. Tuolloin tietenkin johtajan valta on sellainen, että hän voi määrätä alaisensa saapumaan toimistolle, mutta kuitenkin meidän pitää muistella sitä, että etätyö nähdään toisissa yhtiöissä mahdollisuutena eikä uhkana. Mutta kuitenkaan jostain syystä etätyöstä ei haluta ottaa sen tuomia hyötyjä esille. Eli etätyö nähdään uhkana jollekin, johon olemme tottuneet, eikä sitä ilmeisesti haluta oikeasti hyödyntää. 

Tietenkin työntekijät jostain syystä haluavat pitää tuota etätyötä saavutettuna etuna, josta he eivät mieluusti luovu. Mutta kuitenkin etätyö on asia, johon suhtaudutaan avoimen kielteisesti, koska se jotenkin sotii joidenkin ihmisten johtajuus-näkemystä vastaan. Joten aina on parempi lähteä aamulla perinteisesti työhön toimistolle, kuin jäädä kotiin koneen ääreen. Mutta kuten varmaan kaikki tietävät, niin etätyö sitten laskee esimerkiksi kunnallisten liikennevälineiden sekä autojen käyttöastetta sekä tietenkin alentava kaiken maailman sakkotuloja. Joten sen takia meidän kaikkien on nyt sankoin joukoin lähdettävä töihin, jotta naapuri ei luule että olemme vaikka työttömiä. Se ala missä itse työskentelen sopii vallan hyvin etätyöntekijöille. 

Mutta kuitenkin me kaikki tiedämme että on olemassa yhtiöitä, joissa etätyöhön suhtaudutaan hyvin kielteisesti. Tuollaiset yhtiöt eivät siis ole media-alan tai ainakaan minkään huippudynaamisen ICT-bisneksen turmelemia malleja, joissa akateemisesti koulutetut henkilöt tulevat töihin jossain T-paidoissa tai huppareissa, vaan niissä vannotaan perinteisen johtajuuden nimiin. Noissa yhtiöissä kaikilla on tietenkin oma tarkasti määritelty osaamisalue, jonka ylittämisestä seuraa vähintään puhuttelu. Tai kysely siitä, että "kuka on tuon työtehtävän käskenyt", ja sitten taas palataan takaisin siihen vanhaan arkeen. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)  Miten EUhun saadaan lisää yrityksiä? Eli miten tehdään EUsta mielenkiintoinen alue sijoittajille, ja sitten tietenkin me voimme kysyä, että miten tehdään nimenomaan Suomesta sellainen alue, että se toisi rahaa myös maamme valtion kassaan? Verot ovat valtion pääasiallinen tulonlähde. Ja jos yhtiöt muuttavat pysyvästi ulkomaille, niin silloin ne eivät maksa maahamme veroja. Mikäli yhtiöt siirtyvät EUn ulkopuolelle, niin silloin ne eivät ole edes EU lainsäädännön ulottuvissa.  Startupien ongelma on siinä, että jos ne saavat vähänkin tunnettavuutta, niin silloin ne ostetaan ulkomaiseen omistukseen. Ja ulkomaiset yhtiöt eivät maksa maahamme veroja, jos niiden kotipaikka on vaikkapa Luxembourg. Maamme talous vaatii lisää rahaa ja paljon. Mutta se miten rahaa hankitaan on sitten hiukan hankalampi asia, koska myös esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien pitäisi uskaltaa sijoittaa maahamme rahaansa....

Miksi Antti Hanhivaara katosi 14.10.2006

Videon voitte katsoa seuraavasta linkistä. Ja kommentteja on myös auton löytöpaikkaa esittävän kuvan yhteydessä. Mutta tästä filmistä seuraa sellainen ajatus, että onko Antti pantu kävelemään omasta autostaan?  https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/antti-hanhivaaran-isa-muistaa-tarkasti-viimeisen-tapaamisen-toivo-pojan-kohtalon-ratkeamisesta-elaa-vahvana-ei-han-hengissa-enaa-tule-vastaan/8262494#gs.eshz34 Eräoppaaksi valmistuneen Antti Hanhivaaran kohtalo on pysynyt arvoituksena. Seuraavana maanantaina hän olisi aloittanut työt metsäkoneen kuljettajana, mutta sitten tapahtui asia, joka on nostattanut otsikoita lehtiin vuosikausia. Ja viimeksi Keskisuomalainen on 7.9.2024 ottanut tämän katoamisen käsittelyyn. Tapauksessa huomioitavaa olisi se, että sitä on käsitelty todella suurella volyymillä. Ensi kerran itse törmäsin tapaukseen vuonna 2008, kun katsoin TVstä "Kadonneet" ohjelmaa, ja sitten myöhemmin olen säännöllisesti lukenut tästä tapauksesta eri medioista. Viimeinen havain...

Metsäkoneen kuljettajaa ohjeistettiin ajamaan raakkujen yli

"Raakkuja eli jokihelmisimpukoita siirrettiin turvaan ylävirran puhtaaseen veteen Suomussalmen Hukkajoella 23. elokuuta sen jälkeen, kun Stora Enson hakkuutyömaa ja joen yliajo oli sotkenut niiden elinympäristön. Kuva: Hannu Huttu / Lehtikuva" (HS, Suunnitelma paljastaa: Metsä­kone­kuskia ohjeistettiin ajamaan raakku­joen yli) Raakku eli jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji. Ja silti Stora Enson hakkuualueella olevan raakkuesiintymän yli oli ajettu. Siltä vähän vaikuttaa että teko on ollut tahallinen, tai ainakin metsäkoneen kuljettaja oli toiminut hakkuusuunnitelman mukaan. Se sitten on eri asia, että tiesikö konekuski raakuista, tai oliko tieto niistä päätynyt esimerkiksi hakkuusuunnitelman tekijöiden tietoon? Mutta tulos on se, että nuo raakut olivat kuolleet, ja Stora Enso ei ole suostunut kommentoimaan tätä asiaa, koska sen edustajat vetoavat poliisitutkintaan. Tietenkin tässä asiassa on voitu toimia siten, että konekuskeille on jätetty kertomatta raakuista, jo...