Siirry pääsisältöön

Olkiluoto 3 ei välttämättä takaa halpaa sähköä

Mitä yhteistä on Olkiluoto 3 ydinreaktorilla ja Länsimetrolla? Molemmat ovat uusia investointeja.  Olkiluoto 3 ei välttämättä takaa halpaa sähköä, koska kyseessä on uusi investointi. Kun investointeja tehdään, niin silloin tietenkin lasketaan kaikki tulot, mitä siitä voidaan saada, ja samoin tietenkin pitää ottaa huomioon investoinnin käyttökulut. Erityisesti julkisen rahoituksen avulla toteutetut projektit ovat sellaisia, että niiden pitää reaaliajassa alkaa muuttua voitollisiksi sekä tuoda rahaa sijoittajien sekä valtion taskuun. 

Jos investointiin on sijoitettu valtion tai veronmaksajien rahaa, niin silloin meidän pitää muistaa että kaikelle valtion tai kunnan rahalle on olemassa tuhansia kohteita. Joten sen takia pitää suunnitelmat sekä hankkeen positiiviset sekä negatiiviset seuraukset punnita hyvin tarkkaan. Tai sitten poliitikot eivät myönnä rahoitusta hankkeelle. Julkisen vallan kohdalla pitää hankkeen hyöty erityisesti veronmaksajille perustella erittäin hyvin, koska he ovat niitä jotka sitten vaaleissa valitsevat kunnanvaltuustoa sekä kansanedustajia maamme Eduskuntaan. 

Tietenkin investointi pitää maksaa takaisin. Sama koskee myös esimerkiksi Länsimetroa. Kun uusia investointeja tehdään, niin niiden avulla pitää saada tuloja, jotta nuo investoinnit saadaan kannattamaan. Kun noita investointeja suunniteltiin, niin silloin tehtiin tietenkin myös pitkän tähtäimen rahoitussuunnitelma. 

Tuon suunnitelman laadinnassa on tietenkin laskettu että paljonko rahoituksesta saadaan lainojen, ja paljonko muiden sijoittajien avulla. Kun sitten lainoja maksellaan takaisin, niin silloin pitää huomioida myös korko, joka lainan maksuun liittyy aina. Jos sitten ajatellaan esimerkiksi sitä paljonko investoinnin pitää jatkossa tuottaa, niin ensin investoinnin tilit eli käyttökate ovat rankasti miinuksella. Eli saadakseen käyttökatteen positiiviseksi, pitää investoinnin tuottaa rahaa. Ja tuon tulon pitää kattaa myös investoinnin käyttökustannukset, ja samasta tulosta pitää hoitaa myös lainanlyhennys. 



Kun lähdetään tekemään suunnitelmaa siitä, että koske tuohon investointiin liittyvä kassavirta saadaan muutetuksi positiiviseksi, niin että investointiin syydetty raha alkaa tuottaa voittoa, niin silloin tietenkin pitää luoda rahoituspohja. Eli kuinka suuren summan uuden investoinnin tai hyödykkeen käyttäjä joutuu maksamaan sen käytöstä, ja jos kyseessä on julkisen infrastruktuurin rakenne, niin silloin pitää päättää kuinka paljon esimerkiksi veronmaksajat joutuvat tuosta investoinnista saatavasta tuotteesta maksamaan. 

Tuon takia esimerkiksi Olkiluoto 3 ei tuo ehkä aivan heti halpaa uutta sähköä verkkoon, koska tuohon laitokseen investoidut rahat pitää ensin saada takaisin. Samoin aluksi Länsimetro saa aikaan sen, että Pääkaupunkiseudun bussiliikenteen liput kallistuvat, koska tuohon investointiin sijoitetut varat halutaan muuttaa tuloksi, jolla HSL voi kehittää alueen palveluita. Eli aluksi pitää investoinnista saatavien tulojen muuttaa investoinnista johtuvat menot positiiviseksi. 

Syy miksi esimerkiksi julkisella rahalla rahoitetun investoinnin pitää alkaa tuottaa voittoa sekä kyetä kuittaamaan itse siihen sijoitetut rahat on se, että poliitikot eivät myönnä helposti lupia julkiseen investointiin, joka on kauan tappiollinen. Ja tappiollinen sijoitus on niin kauan kunnes siitä saatavan positiivisen kassavirran käyrä ylittää nollakohdan. 


https://www.uusisuomi.fi/uutiset/takaako-olkiluoto-3-halvan-sahkon-suomessa-asia-ei-ole-yksiselitteinen/bf780373-dde2-41dd-b08d-94183bedeb5a


https://yle.fi/a/3-12568217

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)  Miten EUhun saadaan lisää yrityksiä? Eli miten tehdään EUsta mielenkiintoinen alue sijoittajille, ja sitten tietenkin me voimme kysyä, että miten tehdään nimenomaan Suomesta sellainen alue, että se toisi rahaa myös maamme valtion kassaan? Verot ovat valtion pääasiallinen tulonlähde. Ja jos yhtiöt muuttavat pysyvästi ulkomaille, niin silloin ne eivät maksa maahamme veroja. Mikäli yhtiöt siirtyvät EUn ulkopuolelle, niin silloin ne eivät ole edes EU lainsäädännön ulottuvissa.  Startupien ongelma on siinä, että jos ne saavat vähänkin tunnettavuutta, niin silloin ne ostetaan ulkomaiseen omistukseen. Ja ulkomaiset yhtiöt eivät maksa maahamme veroja, jos niiden kotipaikka on vaikkapa Luxembourg. Maamme talous vaatii lisää rahaa ja paljon. Mutta se miten rahaa hankitaan on sitten hiukan hankalampi asia, koska myös esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien pitäisi uskaltaa sijoittaa maahamme rahaansa....

Miksi Antti Hanhivaara katosi 14.10.2006

Videon voitte katsoa seuraavasta linkistä. Ja kommentteja on myös auton löytöpaikkaa esittävän kuvan yhteydessä. Mutta tästä filmistä seuraa sellainen ajatus, että onko Antti pantu kävelemään omasta autostaan?  https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/antti-hanhivaaran-isa-muistaa-tarkasti-viimeisen-tapaamisen-toivo-pojan-kohtalon-ratkeamisesta-elaa-vahvana-ei-han-hengissa-enaa-tule-vastaan/8262494#gs.eshz34 Eräoppaaksi valmistuneen Antti Hanhivaaran kohtalo on pysynyt arvoituksena. Seuraavana maanantaina hän olisi aloittanut työt metsäkoneen kuljettajana, mutta sitten tapahtui asia, joka on nostattanut otsikoita lehtiin vuosikausia. Ja viimeksi Keskisuomalainen on 7.9.2024 ottanut tämän katoamisen käsittelyyn. Tapauksessa huomioitavaa olisi se, että sitä on käsitelty todella suurella volyymillä. Ensi kerran itse törmäsin tapaukseen vuonna 2008, kun katsoin TVstä "Kadonneet" ohjelmaa, ja sitten myöhemmin olen säännöllisesti lukenut tästä tapauksesta eri medioista. Viimeinen havain...

Metsäkoneen kuljettajaa ohjeistettiin ajamaan raakkujen yli

"Raakkuja eli jokihelmisimpukoita siirrettiin turvaan ylävirran puhtaaseen veteen Suomussalmen Hukkajoella 23. elokuuta sen jälkeen, kun Stora Enson hakkuutyömaa ja joen yliajo oli sotkenut niiden elinympäristön. Kuva: Hannu Huttu / Lehtikuva" (HS, Suunnitelma paljastaa: Metsä­kone­kuskia ohjeistettiin ajamaan raakku­joen yli) Raakku eli jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji. Ja silti Stora Enson hakkuualueella olevan raakkuesiintymän yli oli ajettu. Siltä vähän vaikuttaa että teko on ollut tahallinen, tai ainakin metsäkoneen kuljettaja oli toiminut hakkuusuunnitelman mukaan. Se sitten on eri asia, että tiesikö konekuski raakuista, tai oliko tieto niistä päätynyt esimerkiksi hakkuusuunnitelman tekijöiden tietoon? Mutta tulos on se, että nuo raakut olivat kuolleet, ja Stora Enso ei ole suostunut kommentoimaan tätä asiaa, koska sen edustajat vetoavat poliisitutkintaan. Tietenkin tässä asiassa on voitu toimia siten, että konekuskeille on jätetty kertomatta raakuista, jo...