Siis työperäinen maahanmuutto on tarpeellista, eikä sitä asiaa voida kiistää. Mutta kuten tiedämme, niin mikään asia ei ole puhtaasti mustavalkoista. Eli myös työperäiseen maahanmuuttoon liittyy aina jonkin verran ongelmia. Mutta ilmeisesti suurin työpaikkojen viejä EU-alueella on kuitenkin se, että tuotantoa siirretään kauko-itään tai muihin halpatuotantomaihin. Siis periaatteessa tuo tuotannon ulkoistaminen Kiinaan on aivan yhtä suuri, jos ei suurempi työpaikkojen viejä kuin se että maahamme tulee joitakin ulkomaalaisia. Mutta kuten tämän päivän uutisista voidaan lukea, niin suurin osa suomalaisista kannattaa työperäistä maahanmuuttoa. Samoin me kaikki tiedämme, että maassamme on myös sellainen tilanne, missä työnantaja sekä työntekijä eivät vain kohtaa.
Tuo työnantajan sekä työntekijän kohtaaminen tai kohtaamatta jättäminen voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Kainuussa asuva henkilö ei ehkä halua jättää omakotitaloaan ja muuttaa Helsinkiin kaksioon, jonka kustannukset ovat yhtä korkeita kuin tuon Kainuussa sijaitsevan omakotitalon. Maassamme on sellainen ongelma, että tarjolla on työtä. Mutta tarjottava työ vaihtelee alueittain. Eli esimerkiksi paperikoneen käyttäjän koulutus ei ole sellaista, että sen avulla voidaan siirtyä suoraan ICT-alalle. Samoin yksi ongelma tietenkin on siinä, että meistä kukaan ei ole oikeastaan kouluun mennessämme edes tiennyt sitä, että millaista työtä olisi tarjolla, kun joskus valmistuimme. Seuraavan tapauksen todenperäisyyttä kannattaa epäillä, koska sen joskus kapakassa kuulin.
Kun keskustellaan esimerkiksi ammattikoulutuksesta, jossa yleisaineet ovat joidenkin mielestä olleet sellaisia, että he eivät niiden takia voineet valmistua, niin olen joskus tavannut myös tapauksen, joka epäili että joku olisi jättänyt tarkoituksella yleisaineiden opiskelun väliin, eli jättänyt käymättä noilla tunneilla, jotta hän olisi "halutumpi" työntekijä. Tuolloin ajatuksena lienee ollut se, että hän olisi saanut opin esimerkiksi työkalujen käytöstä, mutta kuitenkaan hän olisi ollut ammattimies sanan virallisessa merkityksessä. Mutta kuten tiedämme, niin kaiken maailman huhuja liikkuu. Eikä kukaan voi oikeasti tietää millaisia töitä omalta alalta löytyy kolmen vuoden kuluttua.
Ja jos ajatellaan että henkilö on 12 vuotta koulun penkillä ennen kuin hän saa ammattimiehen paperit, niin kukaan ei edes vakavissaan yritä ennustaa yhteiskunnan sekä talouselämän ja työelämän kehitystä tuolla aikajanalla. Siis miten sain tuon 12 vuotta? Siis päästäkseen ammattikouluun tulee henkilöllä olla peruskoulu käyty. Eli aluksi henkilö on 9 vuotta peruskoulussa ja sitten 3 vuotta ammattikoulussa, jos hän menee peruskoulupohjaiselle linjalle.
Eli se että me emme aina kykene vastaamaan siihen, mitä yhteiskunta vaatii saattaa johtua siitä, että opiskelu vaatii aina jonkinlaista motivaatiota. Jos opiskelija ei koe opiskelua mielekkäänä, niin silloin seuraa varmaan työ- tai opiskelu-uupumus. Yhteiskunnassa esimerkiksi trendit vaihtuvat joskus yksinkertaisesti liian nopeasti. Mikäli ajatellaan esimerkiksi yhteiskunnallisen infrastruktuurin kehitystä, niin vaikka meillä olisi rakennustyömaa aivan vieressämme, kun menemme ammattikouluun, niin kun valmistumme, niin tuo rakennus on silloin valmis.
Tuolloin kohtaamme sellaisen tilanteen, että vaikka olisimme rakennusalalle menneet, ja ajatelleet että tuo rakennus olisi ensimmäinen työpaikkamme, niin kuitenkin joudumme työpaikan jostain muualta hakemaan. Eli tuo kiinteistö tietenkin työllistäisi kiinteistönhoitajia sekä siivoojia, mutta kuitenkaan rakennusmiehille ei enää työtä olisi tarjolla. Tällä tarkoitan sitä, että yhteiskunnassa tarpeet muuttuvat kaiken aikaa. Ja kukaan ei voi oikeasti ennustaa sitä, että miten työmarkkinat kehittyvät jatkossa. Työtehtävät muuttuvat kaiken aikaa, ja sen takia kukaan meistä ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja vaikka joku ala vaikuttaa olevan loistava työllistäjä, niin kuitenkaan tuon alan näkymiä ei kukaan voi tietää. Tuon takia me emme voi tietää että pitääkö meidän kouluttautua uudelleen jossain vaiheessa elämäämme.
https://yle.fi/a/74-20028910
Kommentit
Lähetä kommentti