Tekoäly voi ilmeisesti tehdä vaikka esimerkiksi opinnäytetyön opiskelijan puolesta. Tai sitten tekoäly voi viedä sellaisen tavallista paremmin palkatun henkilön työpaikan. Siis tällaisiin asioihin tietenkin pitää aina kiinnittää huomiota. Mutta tässä kohtaa meidän pitää sanoa se, että tekoäly ei tee mitään oma-aloitteisesti. Kaikki tehtävät mitä tekoäly suorittaa ovat ihmisten sille antamia tehtäviä. Ja vähän aikaa sitten näin sellaisen uutisen, joka kiteyttää koko tekoälyn ongelman.
Siinä todettiin että esimerkiksi ICT-alan vievät ihmiset, jotka osaavat käyttää tekoälyä kuten ChatGPTtä tehokkaasti hyväkseen. Eli ChatGPT ei itsenäisesti tee mitään tehtäviä, vaan se mikä määrittää tekoälyn antaman vastauksen sekä sen, kuinka laadukasta työtä tekoäly tekee on se, kuinka hyvin tekoälyn käyttäjä osaa kuvailla sitä, mitä tuon tekoälyn pitäisi tehdä. Kaikki on siis siitä kiinni, miten hyvin tekoälyä osataan käyttää, ja miten täsmällisiä käskyjä tekoälylle annetaan.
Tekoälyn käyttöön opiskeluissa ja töissä tulisi suhtautua kriittisesti, mutta se nähdään myös mahdollisuutena. Se mikä tekee tekoälystä nimenomaan mahdollisuuden on se, että tämä väline voi tuottaa tietoa erittäin tehokkaasti sekä suurella tarkkuudella. Eli kyseessä on liiketoimintaa sekä monia toimintoja tehostava väline. Tekoälyn käyttö vaatii uusia taitoja, kuten kykyä sekä osaamista tieteellisestä kirjoittamisesta sekä osaamista lähteiden käytöstä sekä valinnasta.
Me emme saisi antaa tekoälyn ryhtyä ajattelemaan puolestamme. Kuitenkin on ihmisiä joita houkuttaa tuo tekoälyn käyttö myös tällaiseen asiaan. Kun tekoälyn käyttöä esimerkiksi tekstien sekä tietokoneohjelmien tekoon pohditaan, niin tietenkin tekoälyn mahdollisuudet ovat suuret.
Mutta samalla on vaarana se, että henkilö teettää kaikki työnsä tekoälyllä, ja sitten ei edes viitsi lukea tuota tuotosta. Tuolloin tekoäly alkaa ajatella opiskelijan puolesta, ja erityisesti ne jotka ovat muutenkin menossa aina siitä, mistä aita on matalin, ovat niitä jotka voivat ajatella että näin asiat kuuluukin tehdä. Se on hyvin vaarallinen tie, ja siksi tekoälyn käyttöä pitää ajatella kriittisesti, mutta kuitenkaan tuo sana ei ole sama kuin kieltää tekoälyn käyttö.
Tekoäly yleistyy työelämässä ja meidän pitää vain ryhtyä elämään sen asian kanssa, että työelämä tulee mullistumaan. Ja yliopistojen tehtävä ei ole luoda ikuis-opiskelijoita. Vaan henkilöitä jotka osaavat käsitellä tietoja sekä läheteitä niin että he voivat noita taitoja hyödyntää työelämässä. Jos tekoälyn käyttöön ei opiskeluaikana totu, niin silloin edessä on kova pudotus, kun opiskelija sitten siirtyy työelämään, jossa tuo tekoäly on käytössä.
Opinnäytetyöt sekä tekoäly.
Tekoälyä pitää opintotyössä kohdella kuin toista ihmistä. Eli jos joku toinen tekee toisen henkilön työt, niin tuo toinen henkilö ei saisi esittää tuota työtä omanaan. Samoin tekoälyn käyttö tehtäviä tehdessä pitäisi ilmetä esitetyistä dokumenteista. Kuitenkin tekoälyä voi käyttää esimerkiksi lähteiden etsinnässä sekä muissa vastaavissa asioissa. Yksi syy miksi en pidä tekoälyn kieltämistä järkevänä on se, että tekoälyn käyttö kirjoitelman tekijänä on vaikea todistaa.
Taas kerran on mediassa ollut juttu, jossa erään yliopiston (Vaasan Yliopisto) opiskelijat ovat teettäneet opinnäyte- ja kurssitöitään ChatGPT:n avulla. Kuten arvaamme tällaisista asioista tehdään aina juttuja. Tuolloin me unohdamme sellaisen asian, että ChatGPT ei ole noita tehtäviä automaattisesti luonut, vaan ihmisten pitää nuo tehtävänannot tuolle tekoälylle antaa.
Siis yliopiston ei tarvitse kieltää itsestään selvyyttä. Aina on kiellettyjä asioita, joita tuollaisissa yhteisöissä tapahtuu. Kyseisestä asiasta oli juttu Ilkka-Pohjalaisessa, mutta se on maksumuurin takana. Joten sen takia oletan että yliopisto ei kiellä että tällaista on tapahtunut. Mutta olettaisin että tuosta teosta ei saisi jäädä kiinni. Kuten siitäkään ei saisi jäädä kiinni, että on teettänyt joko kurssiin liittyviä tehtäviä toisella tai kopioinut toisen työn itselleen.
Kun ajatellaan esimerkiksi yliopistoissa sekä korkeakouluissa tapahtuvaa tehtävien tekemistä sekä mahdollista plagiointia, niin silloin kohtaamme erikoisen asian, nimittäin tällaiseen toimintaan ei olla juuri koskaan ennen edes kiinnitetty huomioita. Jokaisessa oppilaitoksessa mukaan lukien yliopistot sekä korkeakoulut on opiskelijoita, jotka ovat niin sanotusti vapaamatkustajia.
Nuo henkilöt saattavat oikeastaan ostaa koko osuutensa vaikkapa ryhmätöissä esimerkiksi parilla kaljapullolla, eikä noita henkilöitä edes kiinnosta oman osuutensa tekeminen. Nuo henkilöt eivät välttämättä ehdi vapaa-ajan töidensä sekä erilaisten verkottumistilaisuuksiensa joita bileiksi kutsutaan välillä edes availla oppikirjoja. Samoin ei ole vain yksi kerta, kun opinnäyte on paljastunut joidenkin muiden kuin siihen merkityn tekijän tekemäksi.
ChatGPT ei siis oma-aloitteisesti tee mitään tehtäviä. Se vaatii aina ihmisen joka antaa sille tehtävän. Siis opiskelija voi aivan hyvin teettää tuon opinnäytteen jollain toisella henkilöllä, ja mistä kukaan tietää mitä opiskelijat ylipäätään tekevät vapaa-ajallaan. Taas täytyy sanoa että en oikein jaksa uskoa, että kukaan oikeasti vakavissaan ajattelee että hän ryhtyisi oppilaitoksen koneella tai kampuksella ollessaan tekemään vilppiä. Vilppiä nuo henkilöt, joilla on siihen taipumusta tekevät joka tapauksessa.
https://vainmuutosonpysyvaa.wordpress.com/2023/06/26/tekoaly-ei-vie-tyopaikkaa-eika-oma-aloitteisesti-kirjoittele-esseita-kenenkaan-puolesta/
Kommentit
Lähetä kommentti