Kateellisten valtakunta

Miksi jokainen joka yrittää saada työpaikkaa ilman että toiset voivat siitä ottaa kunniaa leimataan pyrkyreiksi? 

Mitä varten ihminen ei saa tehdä itsestään numeroa, mikäli hän hakee työtä jossa tunnettavuus on tärkeä asia? Jos ihminen mielii esimerkiksi presidentiksi, niin uskoisin että hänen pitää silloin uskaltaa tuoda niitä puolia esiin, joita hän uskoo presidentin tarvitsevan työssään. Mika Aaltola on kohdannut paljon kritiikkiä, koska hän sanoi muutamia asioita, joita ehkä joku toinen ei olisi sanonut. Eli hän korosti omassa vaalikampanja-esittelyssään omaa ammattitaitoaan sekä asiantuntemustaan, ja jostain syystä loppu vähän ehkä kokemattomuuden takia töksähti. Mutta kuitenkin Aaltolaan suhtauduttiin vähän kuin hän olisi jotenkin alemman kastin ehdokas tai että hän olisi käyttäytynyt jotenkin epäsopivasti. 

Sanotaan että kun Mika Aaltola päätti ryhtyä presidenttiehdokkaaksi, niin silloin hän hakee meiltä eli äänestäjiltä töitä. Ja silloin hänen tietenkin pitää uskaltaa tuoda niitä parhaita puolia itsestään esille. Mikäli ajatellaan esimerkiksi sitä, että henkilöllä pitäisi olla työkokemusta presidenttinä työskentelystä, niin en oikein usko että juuri tuosta virasta on kenelläkään ehdokkaalla mitään kokemusta. Ja kuten tiedämme, niin Suomi on kateellisten luvattu maa. 

Kun toisella menee hyvin, niin häntä kadehditaan kaikin tavoin, ja tuo ihminen muuttuu pyhimykseksi, jota kutsutaan jokaiseen kahvitilaisuuteen, ja jonka kanssa poseerataan kissanristiäisissä niin, ettei enää jää yhtään omaa aikaa. Samalla kuitenkin takanapäin puhutaan pahaa, ja jokainen etsii jotain millä voi tuota henkilöä mustamaalata. 

Kun toiselle kumarretaan niin silloin toiselle piereskellään. Ja sitten tietenkin kun toista on koroteltu ja toista alennettu, niin tuon alennetun kohtaaminen voi olla vähän vaikea asia. 

Eli jokainen joka on poliitikon tai muun julkkiksen tuntenut kaivelee piirongin laatikosta jotain kuvia, joita voidaan levitellä ympäri sosiaalista mediaa. Ja kun toisella menee huonosti, niin silloin häviävät poseeraukset sosiaalisesta mediasta. Kun ihminen eniten ystäviä tarvitsisi, niin hänen ohitseen kävellään nokka pystyssä eikä kukaan edes muista häntä tuntevansa. Oli henkilö sitten eduskunnasta pudonnut poliitikko tai konkurssin tehnyt yrittäjä, niin hänestä tulee epäonnistumisen kautta epähenkilö, josta kilvan sanoudutaan irti. Itseäni ihmetyttää aina se, että miten nuo nokka pystyssä kävelevät neropatit eivät useammin kävele pylvästä tai seinää päin. 

Ihminen yrittää itse saavuttaa jonkun aseman ilman että toiset pääsevät ottamaan osaa kunniasta, niin silloin kyse on pyrkyryydestä. Eli opiskelija tai työläinen saattavat kuulla kadulla sellaisia kommentteja, että heidän pitäisi kysyä joltain muulta kuin opetusministeriöltä tai työministeriöstä sekä työvoimatoimistosta lupaa tuolle toiminnalle. Samoin jos ihminen onnistuu saavuttamaan jotain ilman ryhmää, niin silloin on kyse pyrkyryydestä. 

Mutta jos henkilöllä taas on tukiryhmä, jossa kukaan ei ole tehnyt mitään työn puolesta, niin kuitenkin jokainen tuossa tukiryhmässä sitten varmaan muistaa tulla kiitosta hakemaan, vaikka koko työ tai opiskelupäivä olisi mennyt iltalehteä lukiessa ja vain yksi koko ryhmästä olisi tehnyt tuon tuottavan työn eteen mitään tehnyt, niin kuitenkin siitä ollaan heti kunniaa ottamassa. Eli kiitos ja kahvit kyllä kelpaavat, mutta työtä niiden eteen ei kukaan halua tehdä. 

Miksi saman tien ei kysytty, että kuka on Aaltolaa tuohon kisaan kysellyt? Ilmeisesti joku kuitenkin on hänen mielipiteistään kiinnostunut, koska Aaltola on kuitenkin päättänyt ryhtyä ehdokkaaksi. 

 Kun ihminen hakee maassamme töitä, niin hänen pitäisi silloin uskaltaa tuoda sellaisia piirteitä itsestään esille, joita hän voisi ajatella työnantajien haluavan nähdä sillä tavalla, että he voisivat saada rahalleen eli maksamalleen palkalle sekä muutamille muille maksuille vastiketta. Kun ihminen palkataan töihin, niin hän tietenkin on sijoitus, josta yhtiö haluaa saada parhaan mahdollisen tuoton. Jos ihminen on töitä hakiessaan turhan vaatimaton, eli ei halua tuoda muuta kuin negatiivisia asioita itsestään esille, niin silloin tietenkään työnantaja ei häntä kovin potentiaalisena sijoituskohteena, jonka perehdyttämiseen sekä välineisiin kannattaisi sijoittaa rahaa ja aikaa. 

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/pyrkyri-on-suomessa-pahimman-luokan-rikollinen-mika-aaltola-se-vasta-kehtaakin/ar-AA1fcQBp?ocid=msedgntp&cvid=ae54d021c3184a77ae3f4d206493a301&ei=6