Työelämän kognitiivinen kuorma sekä muutoksen tarpeen arvioiminen ovat vaikeita asioita.
Kun ajatellaan että työnjohtajat eivät ota huomioon tekoälyn tuottamaa kognitiivista kuormaa, niin asia tietenkin saattaa kuulostaa apealta. Tai oikeastaan voidaan kysyä, että koska työntekijältä on mitään kysytty, kun työmaalla on otettu käyttöön uudet tavat tai työvälineet. Tekoäly tarkoittaa että työläisten on otettava uusia kursseja tai sitten kouluttauduttava muuten käyttämään tätä uutta työtoveria, joka kantaa nimeä Bing tai ChatGPT 4. Tekoäly on yksi asioista, joita yhtiön jokaisen portaan pitää oppia käyttämään. Ja se sitten lisää kuormitusta.
Uudet asiat nimittäin aiheuttavat stressiä. Ja täysin uusi universaali työkalu lisää kuormitusta, koska se skaalaa itseään läpi koko työelämän. Nykyinen hektinen alati muuttuva ympäristö tietenkin aiheuttaa stressiä sekä esimerkiksi pelkoa omien taitojen riittämättömyydestä. Mitä jos ei sitten tuon uuden työkalun käyttö onnistukaan?
Tekoäly on uusi megatrendi, johon kaikki ovat rynnänneet joukolla mukaan, ja ehkä tekoäly auttaa parantamaan yhtiön tulosta. Ja muutoksen tarpeen arvioiminen tietenkin on vaikeaa. Jos muutokseen ei lähdetä mukaan, niin yhtiö saattaa tuhoutua täysin. Tai jos muutos menee pieleen, niin silloinkin seurauksena voi olla tuho. Tekoäly voi olla asia, mikä korvaa osittain sihteerit, jos heidän tehtävänsä on kirjoittaa tiettyjä kirjeitä jatkuvasti.
Esimerkiksi perintäkirjeiden kohdalla kirjeiden sisältö on aina sama. Tuolloin ei ehkä tarvita mitään kovin suurenmoista tekoälyä, jos sihteeri-ohjelmassa pitää ainoastaan vaihtaa vastaanottajan nimi ja osoite. Ja sitten ohjelma hakee tiedostoista tarvittavat viite numerot ja summat, jotka se sitten lisää oikeisiin kohtiin noissa kirjeissä.
ICT alalla työelämän hektisyys on asia, mikä aiheuttaa työntekijöille painetta opiskella myös vapaa-ajallaan. Eli pysyäkseen ajan hermoilla pitää jokaisella portaalla työskentelevän seurata oman alansa uusimpia saavutuksia sekä myös valjastaa vapaa-aikaansa uuden tiedon keräämiselle. Ja tämä saattaa olla joillekin ihmisille kauhistuksen kanahäkki.
Tekoälyä markkinoidaan täydellisenä työntekijänä, joka ei koskaan valita tai mene lakkoon. Kuitenkin tekoäly on vain kielimalli, jonka kautta henkilö voi antaa muille sovelluksille käskyjä. Tekoäly kokoaa yhteen erilaisia tietolähteitä, ja luo niistä uuden mallin. Mutta toistaiseksi tekoäly vaatii ihmisen joka antaa sille komentoja.
Mutta kun ajatellaan muutoksia, niin silloin tällöin olen jostain kuullut sellaisen näkemyksen, että työntekijän täytyy vain mukautua siihen, että muutos tulee, ja että muutos on pysyvää. Ja siksi muistelen niitä sanoja, joita olen monesti kuullut. Eli jos mielii olla työelämässä mukana, niin silloin pitää omat taidot pitää päivitettynä tai sitten seuraavaksi saa lähteä työvoimatoimistoon.
Ihminen ei opi käyttämään tekoälyä päivässä. Tekoäly vaatii täsmällisiä käskyjä, jotta se voi tuottaa koodia tai muita vastaavia asioita. Samoin tekoälyn tekemä koodi saattaa vaatia hiukan muokkaamista, jotta se voisi toimia oikein. Eli kun puhutaan työelämästä sekä muutoksesta, niin jotkut johtajat ajattelevat, että tekoälyn avulla he pääsevät työvoimasta kokonaan eroon. Eikä heidän tarvitse silloin kuunnella alaisten mielipiteitä mistään asiasta.
Kun ajatellaan esimerkiksi CAD/CAM (Computer Aided Design/Computer Aided manufacturing) järjestelmiä, niin silloin tekoäly joka on tuollaisen laitteiston keskiössä on kielimalli, joka luo kuvia, joita sitten tietokoneavusteinen valmistusväline kuten 3D printteri rakentaa. Tekoäly jota käytetään ohjelmoinnissa on vain väline tai kielimalli, joka tuottaa koodia sekä esimerkiksi kuvia. Ja jos tekoäly sitten tekee esimerkiksi 3D CAD piirustuksia, niin silloin tuo tekoäly tai kielimalli luo piirustuksen käyttäjän ohjeiden mukaan, ja sitten tuo piirustus voidaan ajaa 3D printterille.
Tuo taitojen päivittämisen tarve on ollut näkyvissä siitä lähtien kun tietokoneet tulivat toimistoon, ja sitten kun verkot tulivat tietokoneiden perässä, niin työntekijöiltä vain vaadittiin sitä, että kun he tulivat töihin, niin kaikkien töiden piti sujua ilman mitään neuvotteluja tai neuvontaa tai henkilö sai sitten lähteä etsimään uusia töitä jostain muulta alalta tai muusta toimistosta. Tekoäly tietenkin on uusi ja ihmeellinen asia, joka kuitenkin oikein käytettynä vähentää sekä helpottaa ihmisten työtaakkaa. Ja se sitten tarkoittaa samalla sitä, että työtä löytyy yhä harvemmalla sekä samalla myös töitä kasataan yhä harvempien niskoille.
Tekoäly ei ole älykäs siinä mielessä kuin ihminen. Sillä ei ole myöskään mielikuvitusta, mutta esimerkiksi mekaaniset työt kuten tietokannan liittäminen käyttöliittymään onnistuu sillä melko hyvin. Toisaalta se ei osaa sijoittaa esimerkiksi piirtämäänsä nelikopteria Jupiterin kaasukehään, koska se ei tiedä miltä Jupiterin kaasukehä näyttää. Se tarkoittaa sitä, että tekoäly vain kerää tietoja muutamista lähteistä, ja sitten se kehittää uuden tuotoksen noiden lähteiden pohjalta, jotka se muuten listaa tekstin alle. Se mitä tekoäly on parhaimmillaan on se, että toimistolla jää aikaa myös sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Pahimmillaan tekoäly pitää ihmisten työajan ennallaan, eli koska tekoäly tekee työt nopeammin, niin yhä harvempi saa työpaikan. Ja koska toimistossa on vähän ihmisiä, niin taukoihin ei vieläkään jää oikein aikaa. Eli pahimmillaan tekoäly tuo vain lisää vastuuta yhä harvempien henkilöiden kannettavaksi. Parhaimmillaan tekoäly on väline, joka tuo vapautta sekä sosiaalisuutta työelämään. Mutta pahimmillaan se eristää ihmistä yhä enemmän ja enemmän. Ja kun tekoäly kerran tuo työhön helppoutta, niin se sitten saattaa aiheuttaa massatyöttömyyttä.
Yhtiöitä usein moititaan siitä, että ne menevät helposti mukaan kaiken maailman trendeihin. Tuolloin muutos on ikään kuin itseisarvo, joka tarkoittaa työvoiman vähentämistä sekä yhtiön johdon aseman vahvistamista. Kuitenkaan yhtiöt eivät välttämättä hyödy jatkuvasta muutoksesta sekä mahdollisesta henkilökunnan turhasta kouluttamisesta niin paljon kuin ehkä yhtiön edustajat haluaisivat tuon muutoksen hyödyttävän. Siis muutoksen seuraukset nähdään vasta sitten kun se on pantu toimeen. Ja samoin sellaisen asenteen, "jos ei olisi tehty mitään" seuraukset näkyvät vasta kun tuota muutosta ei ole pantu toimeen.
Muutoksen toivotaan lisäävän yhtiön tuomaa liikevoittoa. Sen takia yhtiöiden on pakko seurata muutosta, ja ongelma on siinä, että muutoksen todelliset seuraukset näkyvät vasta muutoksen jälkeen. Eli ennen muutosta ei yhtiön johtaja voi tietää mitä muutos todellisuudessa tuo. Ja jos toiminta ei tehostu, niin silloin yhtiön johdon päätä vaaditaan vadille. Jos taas muutoksesta on jääty syrjään, ja se vie yhtiön kilpailukyvyn, niin myös silloin yhtiön johdon päätä vaaditaan vadille. Eli onnistuneesta muutoksesta ei juurikaan julkista kiitosta tule, mutta pienikin epäonnistuminen voi viedä yhtiön johdon työpaikan.
Ja varsinkin nykyisin trendinä oleva työvoiman minimoiminen sekä se, että mahdollisimman paljon töitä teetetään vuokratyövoimalla tai sitten sitä teetetään ulkomailla etätyönä tarkoittaa sitä, että tekoäly saattaa asettaa varsinkin koodaus-alalla olevat henkilöt kohtuuttomien paineiden eteen. Jo nyt on trendinä se, että jos henkilö vaatii usein neuvontaa töissään, niin hän saa melko pian lähteä. Tilalle kun on tulossa uusia henkilöitä, jotka myös haluavat näyttää kyntensä sekä ison firman nimen papereihin. Tietenkin tuollainen asenne antaa ihmiselle luottamusta omaan asemaansa, mikäli hän sattuu olemaan firman pomo.
https://www.hs.fi/visio/art-2000009976736.html
Kommentit
Lähetä kommentti