Latvianvenäläisen europarlamentaarikko Tatjana Ždanokan vakoilu Venäjän turvallisuuspalvelun, FSBn hyväksi on tietenkin suuri uutinen. FSB etsii juuri hänen kaltaisiaan kontakteja, joiden avulla se kykenee vaikuttamaan EUn päätöksentekoon sekä samalla myös lyömään kiilaa EU-maiden välille. Tuota toimintaa voidaan verrata esimerkiksi Quislingien eli norjalaisten natsien yhteistoimintaan Hitlerin Saksan kanssa. Se että europarlamentaarikko paljastui vakoojaksi saattaa tuntua yllättävältä, koska hän oli mm. Heido Hautalan kanssa samassa ryhmässä. Hänen oudot kommenttinsa ovat kuulemma kummastuttaneet Hautalaa, eikä hän ole yllättynyt siitä, että näin kävi.
Mutta se että entisen Neuvostoliiton tai itäblokin kansalainen paljastuu agentiksi ei ole aivan niin yllättävää, kuin mitä se voisi olla. Entisen Neuvostoliiton aikaan KGB oli monen neuvostonuoren unelmatyöpaikka, eikä KGB myöskään kaihtanut kiristystä tai pakottamista värvätessään työntekijöitä. Myös tavalliset ihmiset tarjosivat tietoja KGB;lle esimerkiksi saadakseen paremman työpaikan tai raivatakseen kilpakosijan tieltään. Samoin jos KGB kiinnostui henkilöstä, niin hän ei ehkä uskaltanut sanoa "ei", kun turvallisuuspalvelu esitti hänelle kutsun.
Nimittäin KGB:n ehdotuksiin vastaaminen sanalla "ei" saattoi merkitä hyvin pahoja ikävyyksiä monille värvättävän ystäville. Joten KGB:n ehdotukseen värväytymisestä piti vastata "kyllä", tai sitten omat sukulaiset saattoivat saada vakavia ongelmia. Meidän pitää muistaa että KGB oli tuolloin kauan sitten monen muunkin kuin vain venäläisten työpaikka. Ja tietenkin KGB tai sen seuraaja FSB on pitänyt yhteyttä ainakin osaan noista entisistä työntekijöistään. Syy miksi esimerkiksi tämä europarlamentaarikko on vakoillut FSB:n hyväksi ei ole varmaan kenenkään tiedossa.
Venäjän lain mukaan esimerkiksi Suomessa asuva Venäjän kaksoiskansalainen on vain Venäjän kansalainen. Ja lain mukaan noilla henkilöillä on velvollisuus auttaa FSBtä pyydettäessä, tai sitten heidät voidaan tuomita valtiopetoksesta.
Venäjällä agentti on sotilashenkilö, jonka antautumiseen sovelletaan samaa mallia kuin sotilaaseen, joka antautuu. Venäjän sotaväen rikoslain mukaan antautuva sotilas tekee yhteistyötä vihollisen kanssa, ja tuosta asiasta voi seurata jopa teloitus.
Jos agentti antautuu, niin hänet voidaan tuomita vihollisen auttamisesta. Venäjän turvallisuuspalvelu voi myös esimerkiksi ottaa lännessä asuvan agentin tovereita panttivangiksi. Ja myös KGBn aikainen tapa jonka mukaan loikanneet vakoojat eliminoidaan eli murhataan "Osasto V:n" toimesta tuntuu olevan myös FSBn linja. Koska antautuminen on Stalinin ajan lain mukaan vihollisen auttamista, josta voi seurata kuolemantuomio, niin mietin, että mitä tapahtuu Ukrainan vaihtamille venäläisille vangeille tuossa sodassa.
Joskus FBI:n legendaarinen päällikkö J. Edgar Hoover esitti kysymyksen, että miten esimerkiksi amerikkalainen nuori päätyi paljastamaan tietoja KGB:lle. Vastaus oli se, että tuollainen amerikkalainen oli ehkä tehnyt jonkun rikoksen, jonka avulla KGB pääsi häntä kiristämään. Eli valtion petturit olisivat hänen mukaansa ajautuneet Venäjän turvallisuuspalvelun kontrolliin siksi, että he olisivat tehneet rikoksia. Tai sitten he saattoivat ehkä myydä toisinajattelijoita KGBlle. Tuota toimintaa ei ehkä olisi USAssa katsottu hyvällä.
Ja kun Baltian maat vuonna 1991 itsenäistyivät varmaan jotkut noista agenteista ajattelivat, että tuo itsenäisyys olisi van lyhytaikainen vaihe. Joten he ehkä sitten omasta mielestään "järkisyihin" vedoten jatkoivat yhteistyötä turvallisuuspalvelun kanssa. Siis Venäjällä kaikkien tiedusteluviranomaisten raportit kulkevat turvallisuuspalvelu FSB:hen, joka oikeastaan sama asia kuin KGB:n Direktoraatti 2. Tuo yhteistyö oli kuitenkin Baltian maiden kannalta katsottuna maan- tai valtiopetos.
Samoin tuo toiminta oli myös muuten tuomittavaa, mutta koska Venäjää pidettiin tuolloin mahdollisen sodan voittajana, niin se sitten sai aikaan sen, että jotkut päättivät Baltian uuden itsenäisyyden alkuvuosina pitää yhteyttä Venäjään ja sen turvallisuuskoneistoon, koska he ajattelivat saada etuja tuosta toiminnasta, joka muistuttaa esimerkiksi norjalaisten Quisling-natsien yhteistoimintaa Natsi-Saksan kanssa 1940-luvulla.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010153062.html
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010153364.html
Kommentit
Lähetä kommentti