Siirry pääsisältöön

IMF varoittaa tekoälyn lisäävän eriarvoisuutta sekä työttömyyttä työelämässä.

 On mielenkiintoista, että juuri IMF eli kansainvälinen valuuttarahasto varoittaa tekoälyn tuomasta eriarvoisuudesta työelämässä. IMF (International Monetary Fund) on siis alkanut kamppailla esimerkiksi palkka-haitarien pitenemistä sekä ihmisten eriarvoista asemaa vastaan. IMF on ollut mukana luomassa sellaista palkkamallia, jossa palkat sekä kaikki muut asiat kasaantuvat yhtiöiden johtajien käsiin, ja työntekijöille on luvassa vain sitä "lämmintä kättä". Kun puhutaan esimerkiksi johtajien sosiaalisista verkostoista, niin voidaan sanoa, että johtajat saattavat heti astuessaan yhtiöön sisään lähteä etsimään uusia haasteita. 

Eli johtajien kannalta mielenkiintoinen asia on tietenkin se, että johtaja saattaa työskennellä jossain yrityksessä vain muutamia kuukausia, ja sitten seuraava yritys esittää tuolle johtajalle mielenkiintoisen työtarjouksen. Se mikä tässä mallissa itseäni kiusaa on se, että tuollainen johtaja voi varmasti siirtää business-salaisuuksia toiseen yhtiön, eikä se että joku johtaja on ollut muutamia kuukausia esimerkiksi tekoälyä kehittävässä yrityksessä, ja siirtyy sitten suoraan kilpailijan palvelukseen ole muka syy epäillä teollisuusvakoilua. 



Kun työvoimaa värvätään, niin silloin tietenkin kandidaatit kilpailutetaan viimeisen päälle. Kun sitten viimeiseen vaiheeseen päästään, niin silloin kaikki testit läpäisseet kandidaatit pannaan tekemään työtä määrä-aikaiseen työsuhteeseen. Ja se joka parhaiten selviää tuosta vaiheesta valitaan tehtävään. Kyseessä on työntekijän kannalta ikävä tapa, joka estää esimerkiksi työttömiä verkostoitumasta. Mutta tällaiseen kilpailutukseen ei IMF ole mitenkään katsonut tarpeelliseksi puuttua. 

Eikä toimittajia ollut ennen kiinnostanut se, miten epätasa-arvoinen yhteiskunta on. Pelkääkö joku nyt tekoälyn vievän oman työpaikkansa, kun esimerkiksi tekoälyn negatiivisia vaikutuksia listataan oikein olan takaa. Esimerkiksi automatiikan viedessä työpaikkoja, ei ketään ole kiinnostanut se, että kuinka monta työpaikkaa automaatio on vienyt. Kaikkia on vain kiinnostanut se, että kuinka paljon automatiikka säästää tuntipalkoista. Eli kaiken takana on ajatus siitä, että yhtiön tehtävänä on tuoda mahdollisimman paljon voittoa sen osakkaille. Se miten tuota voittoa tehdään on ollut tätä ennen täysin yhdentekevä asia. 

IMF on siis sanonut, että tekoäly lisää eriarvoisuutta työelämässä, mutta eikö työelämä ole sitten eriarvoista? Jokaisella meistä on esimies, joka saa parempaa palkkaa. Eli esimies on ihminen, jolla on valta antaa meille tehtäviä. Ja esimies on sitten varmasti vapaa valitsemaan sen paikan, minkä hän haluaa, ja hän voi delegoida kaikki tehtävät suoraan alaisille. IMF ei ilmeisesti myöskään ole tietoinen siitä, että esimerkiksi johdon saamat edut ovat oikeasti vain johtajille varattuja. IMF ei ole myöskään koskaan ennen sanonut, että esimerkiksi johtajien bonukset tai vastaavat asiat ovat ilmeisesti ainakin osittain aiheuttaneet epätasa-arvoa.     

Mutta miksi IMF nyt on alkanut kiinnostua työelämän  eriarvoisuudesta? Pelätäänkö siellä oman työpaikan puolesta, kun nyt on alettu puhua tekoälyn aiheuttamasta epätasa-arvosta? IMF ei aikoinaan ole sanonut mitään esimerkiksi robottien käytöstä autoteollisuudessa. Eikä IMF ole koskaan valittanut sitä, että yritysten johdon palkat ovat moninkertaiset työläisten palkkoihin verrattuna. IMF ei ole myöskään koskaan sanonut että robotien käyttö autotehtaissa aiheuttaisi mitään työttömyyttä tai että kun työpaikat siirretään johonkin Meksikon kaltaiseen maahan, niin silloin ei yhtään työpaikkaa synny USAaan tai EUn alueelle. 

 Voidaan sanoa että IMF ei koskaan ole katsonut aiheelliseksi puuttua esimerkiksi johtajien palkkoihin. Tai muihin johtajien saamiin etuihin, joita ei tavallisella työläisellä ole koskaan mahdollista hankkia pääsyä. Samoin IMF ei myöskään ole puuttunut siihen, että tuotantoa viedään kannattavampiin maihin, joissa on tarjolla halpaa työvoimaa. Ja tietenkään se että joku meksikolainen työläinen joka saa murto-osan siitä palkasta, mitä länsimainen työläinen saa ei ole mitenkään lisännyt työvoiman eriarvoisuutta. Siis tietenkin poliitikkojen pitäisi puuttua asioihin, jotka lisäävät eriarvoisuutta. Mutta kuitenkaan kukaan poliitikko ei ole koskaan puhunut esimerkiksi työläisten kilpailutuksesta, josta mainitsin aikaisemmin tässä tekstissä. 

https://www.tivi.fi/uutiset/imf-varoittaa-tekoalysta-kehottaa-poliitikkoja-toimimaan/f75cea46-9d33-4d8f-b49c-724c60660082

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)  Miten EUhun saadaan lisää yrityksiä? Eli miten tehdään EUsta mielenkiintoinen alue sijoittajille, ja sitten tietenkin me voimme kysyä, että miten tehdään nimenomaan Suomesta sellainen alue, että se toisi rahaa myös maamme valtion kassaan? Verot ovat valtion pääasiallinen tulonlähde. Ja jos yhtiöt muuttavat pysyvästi ulkomaille, niin silloin ne eivät maksa maahamme veroja. Mikäli yhtiöt siirtyvät EUn ulkopuolelle, niin silloin ne eivät ole edes EU lainsäädännön ulottuvissa.  Startupien ongelma on siinä, että jos ne saavat vähänkin tunnettavuutta, niin silloin ne ostetaan ulkomaiseen omistukseen. Ja ulkomaiset yhtiöt eivät maksa maahamme veroja, jos niiden kotipaikka on vaikkapa Luxembourg. Maamme talous vaatii lisää rahaa ja paljon. Mutta se miten rahaa hankitaan on sitten hiukan hankalampi asia, koska myös esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien pitäisi uskaltaa sijoittaa maahamme rahaansa....

Miksi Antti Hanhivaara katosi 14.10.2006

Videon voitte katsoa seuraavasta linkistä. Ja kommentteja on myös auton löytöpaikkaa esittävän kuvan yhteydessä. Mutta tästä filmistä seuraa sellainen ajatus, että onko Antti pantu kävelemään omasta autostaan?  https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/antti-hanhivaaran-isa-muistaa-tarkasti-viimeisen-tapaamisen-toivo-pojan-kohtalon-ratkeamisesta-elaa-vahvana-ei-han-hengissa-enaa-tule-vastaan/8262494#gs.eshz34 Eräoppaaksi valmistuneen Antti Hanhivaaran kohtalo on pysynyt arvoituksena. Seuraavana maanantaina hän olisi aloittanut työt metsäkoneen kuljettajana, mutta sitten tapahtui asia, joka on nostattanut otsikoita lehtiin vuosikausia. Ja viimeksi Keskisuomalainen on 7.9.2024 ottanut tämän katoamisen käsittelyyn. Tapauksessa huomioitavaa olisi se, että sitä on käsitelty todella suurella volyymillä. Ensi kerran itse törmäsin tapaukseen vuonna 2008, kun katsoin TVstä "Kadonneet" ohjelmaa, ja sitten myöhemmin olen säännöllisesti lukenut tästä tapauksesta eri medioista. Viimeinen havain...

Metsäkoneen kuljettajaa ohjeistettiin ajamaan raakkujen yli

"Raakkuja eli jokihelmisimpukoita siirrettiin turvaan ylävirran puhtaaseen veteen Suomussalmen Hukkajoella 23. elokuuta sen jälkeen, kun Stora Enson hakkuutyömaa ja joen yliajo oli sotkenut niiden elinympäristön. Kuva: Hannu Huttu / Lehtikuva" (HS, Suunnitelma paljastaa: Metsä­kone­kuskia ohjeistettiin ajamaan raakku­joen yli) Raakku eli jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji. Ja silti Stora Enson hakkuualueella olevan raakkuesiintymän yli oli ajettu. Siltä vähän vaikuttaa että teko on ollut tahallinen, tai ainakin metsäkoneen kuljettaja oli toiminut hakkuusuunnitelman mukaan. Se sitten on eri asia, että tiesikö konekuski raakuista, tai oliko tieto niistä päätynyt esimerkiksi hakkuusuunnitelman tekijöiden tietoon? Mutta tulos on se, että nuo raakut olivat kuolleet, ja Stora Enso ei ole suostunut kommentoimaan tätä asiaa, koska sen edustajat vetoavat poliisitutkintaan. Tietenkin tässä asiassa on voitu toimia siten, että konekuskeille on jätetty kertomatta raakuista, jo...