Asiantuntijat varoittavat kyberhyökkäysten lisääntymisestä sekä siitä, että tekoälyn avulla myös henkilöt, jotka eivät omaa kovin hyvää teknistä tai tietoteknistä osaamista voivat hankkia käyttöönsä välineitä, joilla onnistuneita kyberhyökkäyksiä voidaan tehdä. Samoin tekoälyn avulla voidaan luoda ohjelmia jotka osaavat muuttaa henkilön ääntä, tai noiden ohjelmien avulla jopa änkyttävä siperialainen muuttuu sujuvaa suomea puhuvaksi pukumieheksi.
Eli tekoälyn avulla voidaan ihmisten kuvia muokata niin, että ne näyttävät hyvältä. Tekoälyn luomat kuvat ovat usein sellaisia, että ne miellyttävät ihmisiä, joten niiden avulla voidaan ihmisiä manipuloida avaamaan tiettyjä viestejä. Samoin tekoälyn avulla voidaan luoda sellaisia työhakemuksia, että ne miellyttävät valitsijoita, mikä helpottaa agenttien soluttautumista yhtiöihin.
Toki tekoälyn avulla voidaan myös luoda myös kyberiskujen torjuntavälineitä. Ja tekoäly tulee palvelemaan erilaisissa sensori ja muissa fuusioissa. Eli tekoälyn avulla voidaan seuloa valehtelijoita haastateltavien joukosta. Tekoäly voi olla hyvä avustaja, mutta vieläkään se ei poista ihmistä mistään osasta ketjua. Tekoäly voi olla loistavat työtoveri, joka tulkitsee esimerkiksi elekieltä, mutta datahyökkäys saattaa tehdä siitä tehottoman. Sen takia tällaisia työkaluja tulee valvoa sekä erityisesti kiinnittää huomiota tiedostojen viimeisiin käyttöpäiviin.
Tekoälyn kehittämisen rajoittaminen ei ole ehkä oikea tapa lähestyä tätä ongelmaa. Vaan asiaa olisi käsiteltävä ilman syyllistämistä ja täysin avoimesti. Eli tekoälyn kehittäjien rekisteröitymisen vaatiminen voisi olla yksi keino suitsia haittaohjelmia. Eli saadakseen tekoälykehittimiä haltuunsa noiden henkilöiden pitäisi rekisteröityä kehittäjiksi niin, että myös SUPO tietäisi asiasta. Samoin myös esimerkiksi tekoälyn pitäisi pitää kirjaa tuotoksista, joita se on tehnyt. Ja sitten noita tuotoksia voidaan verrata esimerkiksi Urqundiin tai muuhun plagioinnin tarkastus sovellukseen ladattuun materiaaliin. Opinnäytteiden ja muun tekstin tuottamisen kohdalla tekoälyn kohdalla pitää muistaa se, että tuo tekoälyn tuottama teksti ei juridisesti poikkea muusta plagioidusta materiaalista kuin tekijän osalta, joka tekoälyn tapauksessa on tekoälyohjelmisto.
Tiedoston lukeminen itsessään ei aiheuta tiedoston tallennuspäivämäärän muutosta, vaan se vaatii sen että tiedosto kirjoitetaan uudelleen. Samoin myös tiedostojen koon muutoksiin pitää suhtautua vakavasti, koska se saattaa tarkoittaa niin sanottua injektio-hyökkäystä, jossa tiedostoon liitetään lisää koodia, ja tuolloin tietyn henkilön kasvot tai koru saattavat kytkeä elekielen tunnistamisen pois päältä. Tekoälyyn kohdistuva kyberhyökkäys voi aiheuttaa hyvin ikävän tilanteen, varsinkin jos hakkeri haluaa vain peukaloida tuon ohjelmiston toimintoja, eikä siis yritä tuhota sitä. Tuolloin tekoäly ikään kuin käännytetään työskentelemään hakkerien hyväksi.
Kaikki me olemme sitä mieltä että tekoälyä pitäisi jotenkin valvoa. Mutta jos haluamme valvoa tai rajoittaa tekoälyn kehitystä, niin meidän pitäisi sitten jotenkin nuo asiat perustella. Se että esimerkiksi arkaluonteista tietoa saattaa tekoälyn toimesta päätyä internetiin ei varmaan ole sinällään mitenkään uusi perustelu. Tuolloin vain pitäisi perustella se, että miksi joku tieto on salattavaa tai arkaluonteista?
Me kaikki tiedämme että sosiaaliturvatunnus on henkilökohtainen asia. Ja kuitenkin työntekijä joutuu sen joka kerran antamaan työnjohtajalle, kun hän menee töihin. Tuolloin tietenkään työnjohtaja ei varmaan omaa sosiaaliturvatunnustaan alaiselleen anna. Myös esimerkiksi lääkäri joka työskentelee sekä työterveydenhoidossa sekä samalla käy tekemässä tunteja julkisessa terveydenhuollossa voi saattaa työnantajan käsiin henkilön koko sairauslistan, mukaan lukien psyykkiset sairaudet. Eli näitä asioita ei edes pidetä mitenkään ongelmallisina.
Samoin oikeasti sosiaaliturvatunnuksen hankkimiseen ei tarvitse olla kuin portsari. Kun ravintolaan mennään sisään voi portsari kuvata henkilökortteja, kun hän muka tarkastaa tietoja pöytälampun valossa. Tuolloin hän voi ottaa valokuvia henkilökorteista vaikkapa omalla kännykällään.
Kun tekoälyn käytöstä päätöksenteon välineenä puhutaan, niin silloin tietenkin me kaikki tiedämme mitä tekoälyn roolin pitäisi olla. Tekoälyn roolin pitäisi olla neuvoa-antava, ja sitten todellisen päätöksen tekisi ihminen. Mutta mitä jos tekoäly esittää esimerkiksi vain niin sanottuja varmoja voittoja, jolloin sen pitäisi taata liikevoitto, ja jos sitten muut mahdollisuudet olisivat epävarmoja? Silloin tietenkin yhtiön johtajien pitäisi muistaa se, että he ovat tekemässä voittoja yhtiölleen sekä sen omistajille, ja silloin tietenkin voi olla vaikeaa jättää tekoälyn antamia vihjeitä huomiotta.
Tekoäly havaitsee melko helposti, jos valehtelemme tai jos se saa koota tarpeeksi dataa, niin silloin tekoäly yksinkertaisesti myös voi päätellä milloin ja miten me kuolemme. Siis käytetyn datan määrä määrittelee sen, että kuinka tehokas ja tarkka tekoäly on missäkin tapauksessa. Tekoälyn kehittäminen on tietenkin hyvin mielenkiintoinen asia, ja nykyään tekoälyn avulla luodaan uusia sovelluksia, jotka ovat tehokkaampia sekä monella tavoin tarkempia kuin mitä niiden edeltäjät ovat.
Kun ihmiset puhuvat ohjelmoijien töiden loppumisesta tekoälyn takia, niin kuitenkin tekoäly on vain sinetti tuolle ehkä hyvinkin pian poistuvalle ammattikunnalle, jota on pitkään vaivannut niin sanottu "kertakäyttö-ongelma". Siis oikeasti hyvin harva koodaaja on ennenkään saanut töitä ainakaan vakituisesti. Eli ohjelmoijat palkataan projektia varten määrä-ajaksi, ja sitten kun työt ovat päättyneet, niin nuo henkilöt sitten siirretään työttömyyskassaan. Se mitä ihmiset tietenkin pelkäävät on se, että tekoäly vie heiltä yksityisyyden. No varmaan meistä kukaan ei halua kaikkia asioita julkistaa, mutta kuten tiedämme, niin meitä kaikkia valvotaan.
Samoin vaikka työnantajat sekä työhönottajat eivät saisi käyttää muuta kuin sitä tietoa, jota työnhakijat heille antavat. Kuitenkin työhönottajat saattavat kysellä asioita, joita ei ehkä voida pitää sellaisina, että ne liittyvät työtehtäviin. Ja silloin tietenkin jokainen meistä voi olla vastaamatta. Mutta vastaamatta jättäminen saattaa vaikuttaa mahdollisuuteen tulla valituksi. Eli vain ne kaikkein yhteistyökykyisimmät tahot saavat työpaikan. Mutta sitten tietenkään tuo työhönottaja ei mitään tietoja itsestään viitsi jaella, eikä aina työntekijä muista edes kenelle on noita todistuksen kopioita tai oman sosiaaliturvatunnuksen sattui antamaan.
Kun sitten puhutaan sosiaalisesta mediasta, niin tietenkin me kaikki ymmärrämme että jotkut ihmiset eivät halua omia tietojaan nettiin. Kuitenkin esimerkiksi tekoälyä pidetään loistavana apuvälineenä konsulteille, jotka haastattelevat ihmisiä. Jotenkin se että ihminen tietää toisen valehtelevan varmaan jää usein johtajan tai hierarkiassa ylemmän tietoon. Eli ennenkin on kaikki mahdolliset todistukset tarkastettu. Mutta kun puhutaan sitten esimerkiksi siitä, että käytössä olisi tekoäly, joka sitten huomaisi henkilön valehtelevan, niin pelätäänkö nyt sitä että tekoäly havaitsee asioita, joita olemme halunneet salata.
Vai pelätäänkö sitä että tietoa joka on ennen ollut vain esimiesten käytössä päätyykin nyt alaisten tietoon? Eli periaatteessa kuka tahansa voi pyytää tekoälyä koodaamaan sovelluksen, joka havaitsee kehon kielestä valheen merkit. Tuollaista sovellusta voidaan kyllä hyödyntää erilaisissa netti- ja muissakin palavereissa.
Mutta tekoälyn kehityksen kontrollista puhutaan jatkuvasti. Kuitenkin me kaikki olemme tietoisia siitä, että laki ei kykene estämään sen kehitystä. Eikä esimerkiksi moraliteetti ole koskaan ketään pidätellyt. Moraali ja etiikka eivät ole koskaan olleet kovin suuria suosituksia esimerkiksi liike-elämässä. Eli noiden asioiden takia ei kukaan estä tekoälyn kehittämistä. Kuitenkin tekoälyn kehittämisen pitäisi olla avointa, eli kehittäjien pitäisi ainakin minun mielestäni rekisteröityä, sekä ehkä kertoa jossain nettiportaalissa siitä, minkälaisten sovellusten parissa he työskentelevät. Samoin myös esimerkiksi töiden tilaajien pitäisi olla paremmin ainakin viranomaisten tiedossa.
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/acb2f436-f5aa-4c22-aa4c-58d55f0de64c
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/kuolemien-ennustaminen-ja-ajatusten-lukeminen-j%C3%A4rkytt%C3%A4vi%C3%A4-asioita-joihin-teko%C3%A4ly-jo-pystyy/ss-BB1hasxQ?ocid=msedgdhp&pc=HCTS&cvid=554b851bcfec40aeac7e47cc081c663f&ei=9
Kommentit
Lähetä kommentti