Varamanta |
Vappu tuli ja vappu meni. Tuloksena on ollut juhla, jonka veroista emme vielä ole ehtineet nähdä. Kuvat muuten eivät ole ottamiani, vaan ne on ovat "Stadissa.fi-sivustolta, koska itse en päässyt kovin lähelle. Havis Amanda oli korjattavana, ja sen tilalle Kansalaistorille oli tehty vaaleanpunainen "Varamanta", joka sitten käytiin lakittamassa. Varamantaa voidaan pitää symbolina eräälle ilmiölle, josta emme ehkä ole muistaneet puhuta tarpeeksi. Eli jos joku voittaa jonkun palkinnon, niin se palkinto on tarkoitettu jollekin tietylle henkilölle, luovutetaan jollakin, joka on nuorempi, laihempi ja lihaksikkaampi, kun tuon palkinnon saajan joku ominaisuus ei miellytä yleisöä tai palkinnon jakajaa. Samoin kaikissa asioissa pitää olla enemmän väriä, enemmän tunnetta ja enemmän sitä tai tätä.
Sen varapatsaan kävi lakittamassa Taideyliopiston ylioppilaskunta. Ja sen jälkeen alkoi Asan ilmaiskeikka. Joten ehkä tästä tulee sitten seuraavaksi uudistettu vappuperinne, koska yhä suurempi määrä ihmisiä tulee katsomaan tuota tapahtumaan, joten eiköhän siirretä sekin sitten tuonne Kansalaistorille, jonne voi sitten mahtua vieläkin enemmän ihmisiä.
Ja tänään sitten oli vappupäivä, jolloin on maassamme tapana pitää puheita. Puhetta maailmaan riittää, mutta välillä puheiden sijasta sekä puheiden lisäksi olisi mukavaa nähdä myös esimerkiksi oikeita, konkreettisia tekoja, jotka tukevat yhteiskunnan kestävää kehitystä, joka voisi ottaa jonkun muunkin huomioon, kuin sen, jolla menee hiukan muita paremmin.
Siis me kaikki myönnämme, että taloutta täytyy kohentaa. Mutta sitten se miten taloutta kohennetaan on asia, joka voidaan tehdä oikein tai väärin. Jos taloutta kohennetaan väärin, niin silloin ostovoima laskee, ja silloin seuraa tilanne, missä raha jää tileille makaamaan. Ja se että taloustilanne kohenee vaatisi sitä, että raha lähtisi liikkeelle. Se että oman maan opiskelijat jätetään ilman tukea johtaa siihen, että oman maan kansalaiset jäävät siivoojiksi, kun ulkomailta kalliilla palkatut toimitusjohtajat toimivat heidän esimiehinään.
Maamme johtajia patistellaan kuuntelemaan kenttää eli alaisiaan. Mutta sitten tietenkin meistä jokainen tietää, että alaisia kuunnellaan, ja se mikä sitten on ongelmallista on se, että kuunteleminen ei riitä. Kuuntelemisen pitäisi johtaa johonkin konkreettiseen toimintaan. Työn tehostamisen tarkoitus on aikoinaan ehkä ollut se, että nopeasti tehty työ antaa mahdollisuuden korjata jo tehtyjä virheitä.
Sen pitäisi antaa mahdollisuuden tehokkaaseen laadunvalvontaan. Jos työ tehdään puolessa lasketusta ajasta, niin silloin sen toimintojen tarkastamisen sekä vikojen kartoittamiseen jää puolet enemmän aikaa. Tuolloin toiminnan tehostaminen palvelisi laatua. Ja työpaikalla jäisi aikaa myös jakaa kokemuksia ja tietoa muille. Mutta valitettavasti tuo toiminnan tehostaminen saa aikaan tarpeen tehdä kaksi kertaa enemmän tuotetta.
Työn tehostamisen sekä tekoälyn käyttöönoton pitäisi jättää alaisille aikaa kehittää tuotetta sekä etsiä virheitä työstä. Samoin se voisi poistaa stressiä sekä antaa työntekijöille aikaa oman osaamisensa jakamiseen sekä tuotteen ja ympäristön kehittämiseen. Mutta jostain syystä tekoäly nähdään vain sellaisena peikkona, joka antaa mahdollisuuden poistaa puolet työntekijöistä kortistoon. Eli tuon mallin mukaan tekoäly on vain keino leikata palkoista.
Kuvat: https://www.stadissa.fi/tapahtumat/35263/mantan-lakitus
Kommentit
Lähetä kommentti