Tekoälyn käyttöön liittyy monia ongelmia, joista pienin ei ole se, että tekoälyn oletetaan pystyvän sellaisiin asioihin mihin se ei pysty. Tekoäly voi antaa vinkkejä siitä, miten jossain tilanteessa pitäisi tai kannattaisi toimia. Mutta päätökset siitä, noudatetaanko tekoälyn antamia vinkkejä vai jatketaanko entiseen tapaan. Tekoäly on loistava väline jolla voidaan analysoida sekä hallita valtavia kokonaisuuksia, ja sen takia tekoäly on hyvä assistentti työpaikoilla.
Mutta tekoälyn ei saa antaa ajatella ihmisten puolesta. Me emme voi laittaa kaikkia maailman asioita tekoälyn syyksi. Eli tekoälyä on turha syyttää esimerkiksi maapallon ilmaston lämpenemisestä tai talouden lamasta. Ihminen on tehnyt valinnat, jotka aiheuttavat nykyisen tilanteen. Tekoäly ei ajattele, se vain kerää tietoa useista lähteistä ja sitten yhdistää tuon tiedon uudeksi kokonaisuudeksi.
Tekoälyn oletetaan ajattelevan ihmisten puolesta, ja tekevän päätöksiä samalla tavalla kuin ihminen tekee. Tekoäly ei ajattele kuten ihminen, eikä se myöskään ajattele siinä mielessä, kuin miten me ajattelun tunnemme. Siis meidän pitäisi ajatella niin, että tekoäly vain kokoaa valmista materiaalia tietystä sivujoukosta, ja sitten lajittelee tai kopioi nuo sivut vastaukseen, jota se väittää itsensä luomaksi.
Se miten tekoäly selviää esimerkiksi plagioinnista on se, että se osaa etsiä synonyymeja sanoille, joita se löytää käyttämistään lähteistä. Ja sitten tekoäly vain muuttaa esimerkiksi sanan "segregaatio" "sosiaaliseksi eristäytymiseksi". Eli noin sitten tekoäly luo uutta, mutta se että tekoäly ei ajattele tekee siitä epäluotettavan. Tekoäly osaa yhdistellä ja muutella saamaansa dataa, mutta se ei kuitenkaan osaa arvioida tekstiä, mitä se milloinkin sattuu käyttämään. Ja sen takia esimerkiksi tekoälyn käyttämien kotisivujen sisältöä muuttamalla tekoäly saadaan suoltamaan väärää tietoa.
Siis tekoäly ei ole valehtelija sanan varsinaisessa merkityksessä. Valehtelu edellyttää sitä, että valehtelija ymmärtää ja tiedostaa valehtelevansa. Ja tekoäly ei tiedä kertovansa valheita, jos sen käyttämät lähteet sisältävät valheellista tietoa. Sen takia tekoälyn käyttöön työelämässä täytyy perehtyä, ja tietenkin tekoälyn käyttäjän pitää kyetä arvioimaan tekstiä tai dataa, jota tekoäly tuottaa. Ja aina kannattaa myös katsella millaista tietoa tekoälyn käyttämät lähteet sisältävät.
Jos vertaamme tekoälyä esimerkiksi johonkin fyysiseen esineeseen, niin me voisimme verrata sitä robottiin, joka osaa poimia tietyn määrän papereita tietyistä laatikoista. Sen jälkeen tuo robotti yksinkertaisesti vain laittaa nuo paperit tiettyyn järjestykseen. Eli osaako tekoäly sitten ajatella itsenäisesti? Tekoälyn kohdalla nuo laatikot ovat kotisivuja tai tietokantoja, jotka on ryhmitelty tiettyjen kategorioiden mukaan. Ja paperit ovat kotisivuja joita robotti leikkelee ja yhdistelee uuteen järjestykseen. Kun tekoälyltä pyydetään jotain, niin se osaa valita tiedot tietokannoista, joiden tuntomerkit sopivat sen saamaan tehtävään.
Tekoäly voi esimerkiksi vertailla röntgenkuvia keskenään, ja nähdä sitä kautta, että onko henkilön keuhkoissa tai muualla kehossa muutoksia. Kyseinen ominaisuus on muunneltu kasvojen vertailuohjelma, jonka tekoäly sitten liittää itseensä. Ja jos muutoksia on havaittavissa, niin tekoäly huomaa ne erittäin nopeasti. Samoin jos tekoäly etsii tiettyjä soluja verinäytteestä, niin se on todella loistava väline tällaiseen tarkoitukseen. Tuolloin tekoäly vain vertailee solujen kuvia niihin kuviin, joita se saa mikroskoopista.
Eli tekoäly vain havainnoi yhtäläisyyksiä tai erovaisuuksia röntgen- tai mikroskooppikuvissa. Mutta vielä en aivan antaisi tekoälyn tehdä diagnooseja tai antaisi tekoälyn ohjaamalle robotille täysiä lääkärin valtuuksia. Tekoäly on väline joka kykenee etsimään eroavaisuuksia tietystä datamassasta. Mutta tekoäly ei vielä korvaa ihmistä täysin.
Ihmiset muuten sekoittavat robotit sekä tekoälyn keskenään. Tekoäly on tietokone-ohjelma joka ohjaa robotteja tai tietokoneita. Robotti ei välttämättä käytä tekoälyä kuten me olemme uskoneet. Eli ihminen voi kauko-ohjata robottia, joka sitten toimii kauko-ohjauksessa ihmisen komennossa. Tuollainen robotti voi toki tehdä leikkauksia sekä toimia muutenkin samoissa tehtävissä kuin ihminen.
BCI (Brain Computer Interface)-käyttöliittymä tarkoittaa sitä, että ihminen kommunikoi tietokoneen kanssa käyttäen EEG signaaleja. Esimerkiksi Elon Muskin Neuralink on esimerkki BCI-mikropiiristä, joka asennetaan henkilön aivoihin, ja jonka kautta hän kykenee ottamaan yhteyttä tietokoneeseen. Tuollaisen välineen avulla voisi lääkäri työskennellä etänä siten, että hän ohjaa robottia omilla aivoaalloillaan. Kyseiset robotit käyttävät tekoälyä BCI-laitteiden välittämän EEG-käyrän dekoodaamiseen.
Eli tekeekö tuolloin lääkärin työtä tekoäly vai ihminen? Siinä on vähän vakava kysymys. Eli ihminen periaatteessa tekee päätökset ja ohjaa robottia. Mutta tuolloin tekoäly sitten koodaa ja dekoodaa dataa, joka vaeltaa käyttäjän ja koneen välillä.
Kommentit
Lähetä kommentti