Tekoäly sekä sen eri sovellukset ovat välineitä, joiden pitäisi nostaa tuotantomallit sekä muut vastaavat asiat uudelle tasolle. Tekoäly aiheuttaa muutoksia, jotka eivät aina ole positiivisia, mutta joiden kanssa pitää vain voida elää. Siis jos emme kehitä tekoälyä, niin silloin joku muu sen tekee. Ja sen takia me olemme kehittämässä uutta välinettä, joka tuo toivon sekä samalla myös epätoivon miljoonille tai anteeksi miljardeille ihmisille, mutta samalla kun syytämme tekoälyä vähän kaikesta, niin me samalla unohdamme autuaasti, että ihminen tekee päätökset siitä miten tekoälyä käytetään.
Teollisuus vastaa taas kysyntään siten, että se tuottaa tuotteita, joita siltä tilataan. Eli teollisuuden tai yritysten on vastattava tarpeeseen, tai asiakkaat kääntyvät sellaisten yhtiöiden puoleen, jotka vastaavat niiden tarpeisiin. Ja kuten me varmaan tiedämme, niin sotilaan tarpeet ovat erilaisia, kuin esimerkiksi perheenäidin.
Mutta sitten kun lähdemme tekemään tuotetta, niin meidän pitää muistella Maslowin tarvehierarkiaa, jossa perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen seuraa uusia tarpeita. Ja markkinoinnin perusajatus on siinä, että ihmisille luodaan uusi tarve, jonka takia he ostavat uusia tuotteita tai palveluita. Tietenkin meidän pitää muistaa se, että jokainen yhtiö väittää tekevänsä tuotteita ihmisille, ja että yhtiöissä johtaminen tapahtuu ihmiskeskeisesti.
Ja silloin meidän pitää muistaa se, että sana "ihminen" on myös merkitsevä. Yhtiöissä ja niiden asiakkaissa on paljon erilaisia ihmisiä. On demokraattisia, ja epädemokraattisia valtioiden ja yhtiöiden johtajia, omistajia, vartijoita, siivoojia, sekä pizzakuskeja, sotilaita, ja poliiseja. Kaikilla noilla ihmisillä on omat tarpeensa sekä omat käsityksensä siitä, miksi he tarvitsisivat esimerkiksi droneja. Nimittäin samalla teknologialla voi olla useita käyttötarkoituksia.
Eli he kaikki näkevät pizzan kuljettamiseen tarkoitetun dronen hiukan eri tavalla. Ja kun tuotteita kehitettään, niin silloin meidän pitää kysyä, että tehdäänkö kehitystyötä insinöörien eli kehittäjien itsensä näkökulmasta vai tehdäänkö sitä esimerkiksi yhtiöiden markkinointiosastojen näkökulmasta.
Näet pizzoja parvekkeille tuova drone on tietenkin mielenkiintoinen väline, joka tuo yhtiölle julkisuutta. Sama drone voi toki viedä myös räjähteitä eri kohteisiin. Joten tuollainen pizzamiesten vehje voi olla hyvin vaarallinen väärissä käsissä. Mutta samalla unohdamme, että myös henkilöauton tai puukon antaminen vääriin käsiin aiheuttaa vaaratilanteita. Ja tietenkin dronejen avulla voidaan vankiloihin toimittaa aseita tai huumeita.
Dronea voidaan verrata leikkuupuimuriin, jonka historia kulkee seuraavasti: Viljankorjuu oli hyvin työläs tehtävä ja apuneuvoja siihen kehitettiin 1700-luvun lopusta alkaen, kun muu tekninen kehitys antoi siihen mahdollisuuksia. Toimivan puimakoneen rakensi Andrew Meikle vuonna 1786 ja niittokoneen Patrick Bell vuonna 1826.Englannissa patentoitiin vuonna 1799 elonkorjuukone. Hiram Moore esitteli vuonna 1835 ensimmäisen hevosvetoisen leikkuupuimurin. Lyhteiden tekeminen oli käsityötä kunnes Cyrus McCormick vuonna 1870 teki koneen, joka leikkasi viljan ja sitoi sen rautalangoilla lyhteiksi.
Syy miksi tuo kone menestyi ei johtunut yksistään siitä, että se olisi tehokkaampi kuin orjat. Vaan myös siitä, että se oli mielenkiintoinen väline. Kaikki ihmiset olivat nähneet pelloilla hääriviä hikisiä miehiä ja naisia, mutta kone joka yksin teki noiden miesten työt ja sitoi lyhteet kiinnosti ihmisiä enemmän kuin hikiset miehet jossain pelloilla. Samoin orjuuden kieltäminen sai aikaan sen, että alettiin etsiä koneita, joilla ihmisiä voitiin korvata. Syy tuohon oli paitsi taloudellinen, mutta samalla myös kyse oli turvallisuudesta. Osa ihmisistä jotka olivat pitäneet orjia pelkäsivät kostoa, ja leikkuupuimuri ei tullut kostoretkille.
Syy miksi jotkut kauppaketjut ovat alkaneet käyttää robotteja tavaroiden toimittamiseen on se, että ne koetaan turvallisemmiksi sekä tietenkin kiinnostavammiksi kuin lähetit. Lähettien huonoja palkkoja kritisoidaan jatkuvasti, ja jos robotti toimittaa tavarat koteihin tai kotioville, niin silloin ei yhteystietoja tai henkilöllisyystodistuksia tarvitse näyttää ventovieraille. Eikä robotti myöskään virtsaa nurkalle, jos se ei vessassa ole ehtinyt käydä. Samoin robotti ei niistä nenäänsä hanskaan, jolla se kantaa pizzoja koteihin. Tuon takia myös arkiset myymälät ovat alkaneet käyttää robotteja. Noiden robottien avulla tietenkin kerätään tietoja esimerkiksi suurempien robottien kuten robottibussien ohjausjärjestelmien kehittämistä varten.
Kuva: Vantaan Sanomat
Kommentit
Lähetä kommentti