Oletko köyhä vai rikas? Tuon kysymyksen me kaikki olemme joskus kuulleet. Köyhyys ja rikkaus ovat asioita, jotka riippuvat monista asioita. Joten ehkä meidän pitäisi mieluummin kysyä, että mitä voit ostaa palkallasi? Siis ihminen voi vaikuttaa joskus hyvinkin rikkaalta, jos katsomme pelkkää tulotasoa, mutta toisaalta tuo ihminen ei ehkä kykene ostamaan omaisuudellaan yhtään mitään. Joten meidän kannattaisi kysyä ehkä että mikä ostovoima rahoillasi on?
Rikkaus ja köyhyys ovat asioita, joista keskustellaan kaiken aikaa. Siis mitä sana rikkaus ja köyhyys tarkoittavat, riippuu tietenkin kirjoittajasta tai puhujasta. Tai sitten me voimme myös miettiä sitä, miten määrittelemme nuo termit? Se onko ihminen rikas vai köyhä ei ole aivan selvä, koska se paljonko tuloja ihmisellä on suhteessa toiseen merkitsee tietenkin hyvin paljon, kun yritämme määritellä rikkautta ja köyhyyttä.
Jos toinen ihminen saa todella paljon palkkaa suhteessa toiseen, niin se tietenkin tarkoittaa sitä, että toinen on toiseen henkilöön nähden köyhä. Mutta sitten kun arvioimme sitä, mitä kukin saa palkkansa yhteydessä, niin näemme ehkä tilanteen, jonka mukaan esimerkiksi rahapalkka ei olekaan kokonaisuudessaan se, mitä henkilö saa vastineeksi työstään. Tuota näkymätöntä palkkaa sanotaan optioksi.
Option tarkoitus on estää verottajaa pääsemästä kiinni tiettyjen henkilöiden tuloihin. Tuo optio voi olla esimerkiksi oikeus ilmaiseen lentomatkustamiseen. Eli nuo lentoliput merkitään yhtiön talousosastolla esimerkiksi aloite- tai muuksi palkkioiksi. Samoin johtaja voi saada käyttöoikeuden edustus autoon, joka tarkoittaa rajatonta kilometrimäärää sekä rajatonta yhtiön maksamaa polttoaineen käyttöoikeutta. Tuollaisen auton käyttö kilometrit merkitään siten, että kun auto otetaan käyttöön, niin silloin merkitään matkamittarin aloitus kilometrit. Ja kun auto sitten luovutetaan takaisin, niin siihen merkitään loppukilometrit.
Hän voi saada esimerkiksi loma-asuntoja tai ilmaisia kuntosaleja vaikkapa osakkeiden kautta. Samoin hänellä voi olla yksinoikeus käyttää tiettyjä yhtiöiden edustustiloja. Tai jopa oma yhtiö, jonka kautta hän laskuttaa asiakastaan eli yhtiötä, jonka johtaja hän ehkä on. Tuon laskutuksen kautta kykenee kyseinen henkilö voi muuttaa periaatteessa koko tulonsa pääomatuloksi, jonka verotus on pienempi kuin tulovero. Ja tuo yhtiö voi sijaita esimerkiksi Jerseyn saarella Englannin kanaalissa, jossa tulovero on pienempi kuin Suomessa.
Samoin se mikä on valtion valuutan arvo suhteessa muihin valuuttoihin määrittelee hyvin paljon sitä, onko joku henkilö rikas vai köyhä. Mutta tärkein määritelmä tietenkin on se, että kuinka suuri ostovoima ihmisen rahalla oikeasti on.
Siis rikkautta ja köyhyyttä voidaan määritellä myös siten, että paljonko ja mitä hyödykkeitä ihminen voi ostaa omalla palkallaan. Siis tietenkin sitten voidaan ajatella, että valtion rahan arvo toisiin valuuttoihin määrittelee sitä, kuinka rikas ihminen on, niin jos henkilö asuu esimerkiksi maassa, jonka valuutan arvo olisi kymmenen euroa, niin jos hän saa 300 tuossa maassa, niin hän saa 3000 euroa vastaavan summan kuukaudessa. Ja tuolloin me kohtaamme sen, että myös asuinpaikka merkitsee jotain, kun määrittelemme ostovoimaa.
Jos henkilö asuu aivan rajan pinnassa, niin hän voi käydä toisessa maassa ostoksilla, ja hänen käyttämänsä ostovoima voi olla paljon suurempi kuin naapurimaassa asuvien ihmisten. Eli pitäisikö tuohon määritelmään rikkaudesta ja köyhyydestä lisätä myös esimerkiksi mahdollisuus käydä ostoksilla rajan takana, missä ihmisten ostovoima ja hintataso voi olla alempi, kuin siinä maassa, missä ihminen sattuu asumaan.
Mikäli ajattelemme esimerkiksi valtionpäämiehiä sekä heidän tulojaan, niin kohtaamme tilanteen, missä valtionpäämies saattaa oikeasti vaikuttaa hyvinkin köyhältä. Mutta tuolloin unohdamme, että valtionpäämies saattaa olla siinä asemassa, että valtion kassa on sama asia kuin hänen lompakkonsa. Tuolloin hänellä saattaa olla rajaton oikeus käyttää valtion kassaa oman toimintansa rahoittamiseen. Ja noissa maissa missä näin on tapana tehdä asuvat usein maailman köyhimmät ihmiset.
Siis tietenkin me voimme ihmetellä tilannetta, missä maailman rikkaimpien ihmisten naapureina sattuu asumaan maailman köyhin ihminen. Tuollainen tilanne on usein valtioissa, joissa talous perustuu luonnonvaroihin eli kivennäisiin. Tällaisissa maissa saattaa koulutustaso olla hyvin matala, eivätkä ihmiset ehkä edes osaa valittaa oloistaan, mutta miten tällainen tilanne pääsee muodostumaan. Jos katsomme esimerkiksi Saudi-Arabiaa, niin siellä kansalaiset saavat kaiken koulutuksesta opiskeluun ilmaiseksi. Tuo asia näyttää todella hyvältä, mutta sitten tulevat esimerkiksi uskonnollinen lainsäädäntö, jonka mukaan naiset saavat ehkä käyttää näitä oikeuksiaan koulutukseen sekä muuhun vastaavaan toimintaan ainoastaan miehensä luvalla.
Saudi-Arabian hallinnon linjana on se, että tavalliset Saudi-Arabian kansalaiset saavat kyllä harjoittaa liiketoimintaa, mutta heillä ei ole mitään asiaa päivän politiikkaan. Samoin Saudi-Arabian öljy on täysin kuningasperheen hallinnassa. Eli muut saavat tietenkin omistaa hotelleja tai vastaavaa, mutta pääasiallinen tulonlähde on tiukasti valtion johtajan käsissä. Se takaa tietenkin loistavat tulot tuolle henkilölle. Ja tuota maata hallitaan rautaisella otteella palkka-armeijan turvin.
Mutta sitten tietenkin meidän pitää huomioida myös se, että valtaosa ihmisistä jotka asuvat tuon valtion alueella eivät ole Saudi-Arabian kansalaisia. He ovat siirtotyöläisiä joiden oikeusturva on melko huono. Mikäli siirtotyöläinen valittaa, niin silloin hänet poistetaan maasta, tai hän katoaa. Mutta Saudi-Arabian tiedustelu sekä turvallisuuspoliisi eli “uskonnollinen poliisi” ovat erittäin tarkkoja siitä, että mitä tuossa maassa saa arvostella ja mitä ei. Ja yksi joka on täysin arvostelun ulkopuolella on tietenkin tuon maan kuningas.
Kommentit
Lähetä kommentti