Maamme talouden tilanne ei ole järin hyvä. Mutta onko se tahallaan aiheutettu? Tämä on asia, joka vaatii hiukan kommentointia. Nimittäin Uuden Suomen "Puheenvuoro" palstalla kysyttiin, että "Ajettiinko Suomi tarkoituksella toistamiseen lamaan"? Siis periaatteessa kukaan ei varmaan myönnä tätä asiaa todeksi, mutta kuitenkin lamalla on muutamia vaikutuksia, joista ei juurikaan puhuta. Kun on lama, niin työmarkkinoilla on työnantajien markkinat.
Työnantajien ongelma on siinä, että yhtiön arvoa määritellään vain sen perusteella kuinka paljon liikevoittoa se pystyy tekemään. Tuon näkemyksen mukaan työntekijä on vain välttämätön paha toisissa yhtiöissä. Joten jos työtä ei ole, niin silloin henkilökunta joutuu helposti hakemaan uutta työpaikkaa. Ja sitten meidän täytyy huomioida, että yhtiön johdon, työntekijöiden sekä osakkeenomistajien edut saattavat mennä joskus pahasti ristiin. Osakkeenomistajien ainoa virallinen motiivi on saada yhtiöistä voittoa.
Yhtiön johdon asema on olla osakkeenomistajien edunvalvojia yhtiössä. Eli heidän tehtävänsä on maksimoida yhtiön tuottamat voitot. Ja voiton maksimoinnin tarve saattaa aiheuttaa sen, että yhtiössä ei esimerkiksi hyödynnetä uusimpia tuotantomenetelmiä. Nimittäin lyhytjännitteinen voiton maksimoinnin tarve sekä lyhyet johtajien pestit houkuttelevat siirtämään tuotanto- ja johtamismallien reformoinnin hamaan tulevaisuuteen. Nimittäin jokainen investointi noihin malleihin alentaa tuottavuutta. Ja tuottavuus on aina päällimmäisenä, kun johtaja hakee uutta pestiä uuden yhtiön nokkamiehenä. Joten kaikki mitä ei tarvitse heti tehdä siirretään uuden johtajan harteille.
Tai toisaalta jos esimerkiksi valtion tulopohja on väärin arvioitu, niin se saattaisi täyttää tahallisuuden määritelmän. Nimittäin jos joku on huomannut sen, että tulot eivät riitä kattamaan menoja, mutta ei ole tehnyt mitään korjatakseen asiaa, niin silloin hän on toiminut tahallisesti.
Töitä on tarjolla niille, jotka suostuvat niitä pienimmillä kustannuksilla tekemään. Se tietenkin tarkoittaa sitä, että työnantajat voivat vähentää lupaamiaan oheisetuja kuten kuntosalikortteja sekä muita asioita, joilla ennen houkuteltiin työläisiä taloon.
Samalla myös esimerkiksi opiskelijoiden vanhempien jäädessä työttömiksi on opiskelijoiden pakko hakea osa-aika työtä. Ja se tarkoittaa sitä, että työmarkkinoille on tulossa suuri määrä melkein valmiita ammattimiehiä, joilta saattaa puuttua ainoastaan opinnäytetyöt. Tällöin tarjolla on melkein valmis ammattilainen, jolle ei tarvitse kuitenkaan maksaa TES mukaista ammattimiehen palkkaa. Samoin kun puhutaan lamasta, niin tietenkin esimerkiksi ulkomaisten työläisten rekrytoinnin avulla saadaan työväen vaikutusvaltaa murennettua. Tuolloin tietenkin lähdetään suoraan siitä, että työhön on tultava esimerkiksi virolaisten tai puolalaisten työläisten ehdoilla.
Kun tarjolla on paljon työläisiä, joista osalla on paljon kokemusta, niin se tarkoittaa sitä, että työvoimaa kilpailutetaan helpommin kuin koskaan ennen. Se että esimerkiksi marjanpoimijoita tuodaan jostain Thaimaasta kertoo siitä, millainen asenne joillakin on kotimaista työvoimaa kohtaan. Eli laman avulla saadaan sitten runnottua läpi kaikki mitä halutaan, jotta yhtiö jäisi Suomeen. Mutta se että yhtiön konttoreista yksi sijaitsee Suomessa ei takaa sitä, ettei sen tuotantoa ulkoisteta jonnekin kauko-itään sekä päämajaa muuteta vaikkapa Jerseyn saarelle. Tuolloin yhtiö ei juurikaan verorahoja jätä valtion kassaan. Eikä sen työvoimakaan maksa tuloveroa Suomeen.
Se että ulkoistetaanko pääasiallinen työ tekoälylle vai ulkomaisille työntekijöille on aivan sama. Kumpikaan ei maksa Suomeen veroja. Tai ehkä tekoälyn vaatima datakeskus tuo Suomeen varoja esimerkiksi sähkölaskun kautta. Mutta ulkomainen työntekijä ei sitäkään rahaa maahamme jätä.
Kun työvoimaa on tarjolla valtavat määrät verrattuna avoinna oleviin paikkoihin, niin silloin voivat työnantajat suoraan kilpailuttaa työvoimaa miten haluavat. Kukaan ei varmaan koskaan tule valittamaan mistään kohtelusta, jos ulkopuolella odottaa jatkuvasti jono miehiä, jotka haluavat hänen paikkansa. Ja se mitä sitten tämä aiheuttaa on se, että työntekijät muuttuvat koneiston osiksi. Kertakäyttöyhteiskunnan hengen mukaan työläinen joka on tehnyt tehtävänsä muuttuu saman tien roskaksi. Eli kun kerran on työn tehnyt, niin uutta kertaa ei ole enää tarjolla.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tatu-tyni/ajettiinko-suomi-toistamiseen-tarkoituksella-lamaan/
Kommentit
Lähetä kommentti