Tiukat säännöt kannattavat, vai kannattavatko ne?

Kuva: instagram

Kun työelämää kehitetään, niin aina kohtaamme tilanteita, joissa säännöt eivät sovi kaikille. Kun puhutaan sitten tiukoista säännöistä, niin tiukat säännöt saattavat tietenkin vaikuttaa erittäin hyvältä tavalla johtaa yhtiöitä. Tiukoilla säännöillä varmistetaan, että "homma pysyy hanskassa" eikä yhtiön aikaa haaskata turhaan. Ja tietenkin esimerkiksi asiantuntijatehtävissä olevien kohdalla on huomattava se, että heitä erityisesti halutaan pitää silmällä. 

Mutta samalla unohdetaan se, että tiukat säännöt saatetaan joissain tapauksissa kokea holhoamiseksi. Ja asiantuntijoita on maailmassa moneen lähtöön. Se mitä missäkin yhtiössä kutsutaan asiantuntijuudeksi riippuu yhtiön toimialasta sekä yhtiön toiminnan tasosta, ja se mikä on toisissa yhtiöissä koettu hyväksi saatetaan toisissa yhtiöissä kokea suoraan sanottuna katastrofiksi.

Jos asiantuntijuutta lähdetään käsittelemään esimerkiksi sähköasentajan näkökulmasta, niin sähköasentajan toimiluvat ovat henkilökohtaisia. Se tarkoittaa sitä, että jos sähköasentaja haluaa, niin hän voi hakea uutta työpaikkaa, ja sen jälkeen on hänen tilalleen löydyttävä uusi asentaja. Tai sitten hänen työnsä joudutaan jakamaan jäljelle jääneiden asentajien kesken. Mutta sitten kun puhutaan korkea-koulutetuista henkilöistä, kuten esimerkiksi insinööreistä sekä vaikkapa arkkitehdeistä, niin he eivät välttämättä koe esimerkiksi tiukkoja sääntöjä samalla tavalla kuin joku sekatyömies. 

Pahimmillaan yhtiöiden säännöt aiheuttavat varsinkin korkeasti koulutetuissa henkilöissä ajatuksen siitä, että heitä holhotaan tai että heitä katsotaan ylen. Ja se saattaa ajaa nuo henkilöt sellaiseen tilanteeseen, että he alkavat etsiä uutta työpaikkaa. 

Ja se tarkoittaa sitä, että arkkitehti saattaa vaihtaa hyvinkin nopeasti yhtiöitä. Arkkitehtien kohdalla uutta vastaavalla koulutuksella sekä luvilla varustettua miestä tai naista kävele ehkä aivan heti sisään, vaikka työpaikka olisi auki. Eli työpaikan ongelma on siinä, että vaikka periaatteessa sääntöjä pitää noudattaa, niin mikään ei estä ainakaan työnsä osaavaa arkkitehtia etsimästä uutta työpaikkaa. Kun puhutaan työntekijöistä, joiden koulutus kestää useita vuosia, niin heitä ei välttämättä korvata aivan heti. Ja yksi tapa saada kilpailijat lopettamaan toimintansa on ostaa heiltä ne työntekijät, joiden luvista liiketoiminta on riippuvainen. 

Rekrytointia suoritettaessa on tietenkin tullut tavaksi neuvotella monista asioista, joista yksi on tietenkin erilaiset työpaikan kautta tulevat edut. Eli työntekijöistä kilpaillaan myös etujen avulla. Ja joku työpaikka voi tarjota jopa täysin vapaata etätyömahdollisuutta sekä monia muitakin etuja tai optioita, kuten jo tutuksi tullutta saunaa ja yhtiön nimissä olevaa edustusmökkiä Saimaan rannalta. Pahimmillaan liian tiukat säännöt ovat asioita, joiden avulla saadaan koulutettu työvoima siirtymään kilpailijoiden palvelukseen.