Johtuuko negatiivinen kirjottelu, joka koskee tekoälyä muutosvastarinnasta vai siitä, että ollaan aidosti huolissaan esimerkiksi koodaajien työpaikoista? Kun puhutaan tekoälyn kehittämisestä niin tietenkin meillä kaikilla on oma visio tuostakin asiasta. Eli voidaan sanoa että kukaan juniori ei suoraan muutu senioriksi sillä, että hän käyttää tekoälyä jossain ohjelmointitehtävissä. Kuitenkin jos puhumme siitä, mihin suuntaan ohjelmistokehitys on ollut menossa jo pidemmän aikaa, niin kohtaamme sen saman tilanteen jossa tekoäly vie junior-tason kehittäjien työpaikan toisessa muodossa. Eli ohjelmistotuotteiden tuotantoon on jo pitkän aikaa sitten ilmaantunut sellainen asia, että perustason koodaus on ollut ulkoistettu jonnekin kauas Kauko-Itään. Tuolloin eurooppalaiset koodaajat eivät ole muutenkaan päässeet keittämään taitojaan.
Ikävä asia on se, että esimerkiksi junior-tason työpaikat, joissa aloittelevat koodaajat ovat päässeet kehittymään ovat oikeasti siirtyneet joko Intiaan tai Kiinaan, jossa koodarien palkat ovat huonot, ja samoin valtion pitää päästä näkemään jokainen koodirivi, jonka ohjelmoija tekee. Tuo aiheuttaa tietenkin tietoturvariskin, eli Kiinan ja Intian tiedusteluviranomaiset pääsevät katselemaan koodeja, joita sitten käytetään länsimaisten ohjelmistojen kehitystyössä. Siis tekoälyn käyttöönottoa pitää tietenkin kehittää, mutta samalla emme saa kuitenkaan vaatia tekoälyltä liikaa. Tekoäly ei ole vielä sillä tasolla, että pari sana riittää siihen, että tekoäly tuottaa turvallisen sekä monimutkaisen sovelluksen. Kuitenkin tekoäly tuottaa jo huomattavan osan esimerkiksi googlen käyttämästä koodista.
Eli noin 25% Googlen ohjelmistokoodista on tällä hetkellä tekoälyn tuottamaa, ja vaikka tekoäly koetaan tietenkin jotenkin hankalana asiana, niin tekoälyn käyttöön vain pitää varautua. Ja samalla tekoälyn eli laajojen kielimallien käyttöönotossa pitää noudattaa samoja kaavoja kuin muissakin ICT-projekteissa. Tekoälyn käyttöön liittyy aina uusia asioita sekä uusia ulottuvuuksia, joten myös tekoälyn käskyttämistä pitää opetella. Tekoäly tuo tietenkin työttömyyttä tietyille aloille, eli esimerkiksi myyntityö saattaa tulevaisuudessa jäädä tekoälyn tehtäväksi. Kuitenkin jos ajattelemme vaikkapa puhelinmyyjien palkkausta, joka perustuu pitkälti provisioon, niin kuinka moni puhelinmyyjä oikeasti elää tuolla provisiopalkallaan?
Tekoälyn käyttöönoton tarkoitus on siis oikeasti tehdä työstä nopeampaa sekä helpompaa. Se että tekoälyn käyttöä pitää opetella, jotta se antaa haluttuja tuloksia ei mitenkään eroa muidenkaan uusien järjestelmien käyttöönotosta. On aivan turha ajatella että tekoälyn käyttö onnistuu muutaman minuutin pituisen esitelmän jälkeen. Vaan tekoälyn käyttöön pitää oikeasti perehtyä. Kielimallien suurin ongelma ja siunaus on siinä, että tekoäly ei itse ajattele. Kun henkilö luo tekoälyn avulla kuvia tai jotain ohjelmistokoodia, niin silloin hänen pitää seurata ja ohjata tekoälyä tuottamaan koodia. Sekä aktiivisesti ohjata tekoälyä tekemään muutoksia koodiin.
Tekoälyä on kritisoitu jatkuvasti siitä, että sen vaatimat palvelimet vievät valtavasti sähköä. No onneksi esimerkiksi erilaiset jäähallit eivät vie yhtään wattia turhaan energiaa. Tekoälyä sekä sen vaatimia laitteistoja kehitetään jatkuvasti. Mutta siis vieläkään tekoäly ei itse ajattele. Tietenkin tekoäly aiheuttaa suuren muutoksen monissa asioissa. Mutta siis muutos on välttämättömyys, tai sitten me saamme ulosliputtaa oman teknologiateollisuutemme hyvin nopeasti. Koodin siirtäminen esimerkiksi Kauko-Itään aiheuttaa varmasti tilanteen, jossa sen sekaan yritetään upottaa haittakoodia. Samoin se että ohjelmointityö siirretään Kauko-Itään ei kyllä anna suomalaisille koodaajille yhtään sen enempää tilaa kehittyä kuin tekoäly.
Kommentit
Lähetä kommentti