The European Laboratory for Learning and Intelligent Systems, ELLIS-instituutti on perustamassa toista toimipaikkaa ja tällä kerralla se perustetaan Suomeen. Kyseessä on laitos, joka on keittämässä tekoälyä sekä houkuttelemassa sen osaajia Eurooppaan. ELLIS-instituutin tarkoitus on siis ilmeisesti tutkia sitä, mihin tekoälyt pystyvät, sekä kehittää tekoälyjä eli laajoja kielimalleja.
Samalla on myös tarkoitus kehitellä uusia mahdollisia sovelluksia, jotka hyödyntävät jo olemassa olevaa teknologiaa sekä erityisesti laajoja kielimalleja. Jos haluamme olla EU:ssa tai Suomessa sellaisia, että meillä on johtava asema esimerkiksi immateriaalisen teknologian kuten laajojen kielimallien (Large Language Models, LLM) kehittämisessä, niin meidän pitää silloin tukea nimenomaan tätä teknologiaa tukevien tuotteiden kehittämistä sekä tietenkin saatava alan osaajat kiinnostumaan EUsta sekä mahdollisesti myös pohjoisesta Suomesta.
Se nopeuttaako sähkön tuottaminen kasvihuoneilmiötä tietenkin riippuu siitä, että miten sähköä tuotetaan. Tietokonesali on ekologinen jos sen tarvitsema sähkö tuotetaan muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla. Ja on hyvä että myös ekologia otetaan huomioon tekoälystä puhuttaessa. Mutta toisaalta esimerkiksi urheilu- ja jäähallit eivät ilmeisesti vie yhtään wattia turhaa sähkövirtaa.
Mutta jos haluamme kehittää tekoälyä, niin silloin meidän pitää käsittää pari asiaa. Ensinnäkin tekoälyn kehitystyössä pitää voida nähdä myös positiivisia asioita. Meillä Suomessa kriittinen suhtautuminen samaistetaan hyvin usein juuri negatiiviseen suhtautumiseen sekä muutosvastarintaan. Tekoälyn mahdolliset haittapuolet kyllä tulevat uutisissa ja kirjoituksissa hyvin esille.
Yllä: (https://www.aalto.fi/fi/uutiset/vahva-sijoitus-tekoalyyn-suomeen-perustetaan-ellis-instituutti-tehostamaan-tutkimusta-ja)
Ollakseen tehokkaita pitää laajojen kielimallien ajaa tietoja useille tietokannoille samanaikaisesti. Se vaatii uusia ohjelmointimalleja sekä uusia tietokoneita, ja uutta arkkitehtuuria joka kykenee siirtämään suuria datamääriä useille tietokantapalvelimille samanaikaisesti. Nuo uudet tietokoneet vaativat tietenkin suurta määrää sähköä, jonka tuottaminen saattaa nopeuttaa kasvihuoneilmiötä.
Mutta tekoälyn hyviä puolia ei muisteta juuri ollenkaan mainita. Kun tekoälyä otetaan käyttöön, niin silloin tietenkään kukaan ei ole seppä syntyessään. Tekoäly on väline jonka käyttöönotto pitää suorittaa siten kuin kaikki muutkin ICT-projektit. Eli ihmisten pitää harjoitella tämänkin välineen käyttöä. Me voimme aina syyllistää ihmisiä jotka tutkivat ja kehittävät tekoälyn kaltaisia tuotteita. Voi olla että jonkun mielestä “vanhassa vaan oli vara parempi”. Mutta samalla meidän pitää muistaa se, että maailmassa on tahoja, jotka haluavat tukea tekoälyn kehitystyötä. Ja tietenkin jonkun työläisen mielestä voi olla mukavampi tehdä työtä vaikkapa Kalifornian Piilaaksossa.
Mutta kuitenkin tuollainen kehitys missä yhtiöt valuvat amerikkalaiseen omistukseen lisää EUn riippuvuutta amerikkalaisista tuotteista. Jos ajatellaan että emme voi tuoda mitään esimerkiksi USAn uusiin lentokone- tai muihin puolustusteollisuuden projekteihin, niin silloin olemme vielä enemmän USAn hyvän tahdon varassa kuin jos olisimme tuoneet esimerkiksi ohjelmistoja näihin välineisiin. Jos tuomme vain asiakkuuden eli rahaa, niin se merkitsee sitä, että maksamme silloin enemmän välineistä, joiden toimivuus on Atlantin takaisen toimijan käsissä.
Se miten sitten tekoälyn kehitystä pitäisi valvoa tai johtaa on se, mitä kutsutaan tietoperäiseksi johtajuudeksi. Mikäli valvoja ei tunne tuotetta, jota hänen pitäisi valvoa, niin valvonta on tehotonta.
Eli ELLIS-instituutti on väline jonka avulla voidaan kartoittaa myös laajojen kielimallien haavoittuvuuksia, joiden avulla kielimalli voidaan ohjelmoida tekemään haittakoodia. Kun me käytämme tekoälyä eli laajoja kielimalleja, niin silloin meidän pitää muistaa se, että “pahat pojat” voivat esimerkiksi hankkia käyttöoikeuden useisiin kielimalleihin, ja sitten jakaa pyyntönsä useille tekoälyille.
Tuolloin esimerkiksi tapa, jossa tekoäly vertailee pyyntöjä jotka tulevat tietystä IP-osoitteesta on voimaton. Tai sitten pitää myös valvoa sekä tutkia sitä, kuinka paljon laajat kielimallit korruptoivat toisiaan. Tekoäly on uusi väline, jonka käyttöä ja mahdollisuuksia emme vielä tunne täysin. Se on käyttäjästä kiinni, mihin hän tietokonettaan käyttää. Mutta tietokoneiden väärinkäyttöön pitää aina varautua. Eli pitää varautua siihen, että tekoälyä käytetään asioihin, joihin sitä ei saisi käyttää. Me emme voi vain luottaa ihmisten hyväntahtoisuuteen sekä haluun noudattaa lakia, jos käytämme tietokoneita. Sen takia myös ikäviä asioita pitää voida kartoittaa.
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/vahva-sijoitus-tekoalyyn-suomeen-perustetaan-ellis-instituutti-tehostamaan-tutkimusta-ja
https://ellis.eu/news/launch-of-new-ellis-institute-finland-marks-another-milestone-in-driving-european-ai-leadership-forward
Kommentit
Lähetä kommentti