Siirry pääsisältöön

Se että työpaikalla oleskellaan ei ole tuottavaa työtä.


"Rakentajaa odotellessa. Asuntorakentamisen sisävaiheessa töitä tehdään yhdessä asunnossa noin sata tuntia. Kuvituskuva. KUVA: TIINA SOMERPURO" (Tekniiikka&Talous)


Työpaikka on sellainen tila, jossa pitäisi tehdä työtä. Sen varmaan jokainen työssä ollut tietää. Työnjohtajat aina väillä muistuttavat siitä, miten töissä pitäisi olla. Mutta samalla unohdetaan se, että työpaikalla oleskelu ei ole se, mistä yhtiöt saavat tuloja. Työpaikka eli oletusarvoisesti yksityinen yritys on sellainen, että sen on hankittava asiakkaat itse. Ja se mikä sitten tietenkin on yksi tärkeimmistä asioista on se, että noiden yhtiöiden pitää saada pidettyä katetuottonsa positiivisena. Jos katetuotto muuttuu negatiiviseksi, niin yhtiön kohtalona on enemmin tai myöhemmin konkurssi. Saadakseen katetuottoa korjattua yhtiön pitää tietenkin hankkia asiakkaita. 

Saadakseen asiakkaita pitää yhtiön hinnoitella itsensä ja työnsä oikein. Ja tietenkin aloittelevan yhtiön pitää muistaa, että aivan ensimmäiselle liidille tai asiakkaalle ei välttämättä kannata tunnustaa, että tämä on se paljon puhuttu ensimmäinen asiakas. Se että henkilö palkkaa yhtiön rakentamaan itselleen vaikkapa talon merkitsee suurta sijoitusta. Ja sen takia asiakas tai liidi varmaan kyselee jostain kokemuksia siitä, miten mikäkin yhtiö on työnsä tehnyt. Eli kukaan ei osta sikaa säkissä näissäkään asioissa. Ja jos työmaalla ei tehdä työtä, mutta samalla noista tunneista peritään maksu varmaan vaikuttaa siihen  maineeseen, mikä tuolla yhtiöllä on. 

Kun puhutaan ammateista ja toimialoista, joiden työ näkyy kaikkialle, niin se että vain murto-osa ajasta käytetään varsinaiseen työhön varmasti huomioidaan esimerkiksi asiakkaiden toimesta. Asiakas on henkilö joka maksaa siitä ajasta sekä raaka-aineista, joita yritys käyttää. Ja jos sitten tuo aika mitä työssä tehdään sitä tuottavaa työtä on kovin lyhyt, niin se varmasti pistää asiakkaan silmään. 

Kun puhutaan esimerkiksi siitä, että kun ihmiset käyvät työssä, niin työnteko on lähityössä tehokkaampaa kuin etätyössä. Se että esimerkiksi rakennusalalla 20% ajasta tehdään työtä, ja loput ajasta ilmeisesti juodaan kahvia kertoo siitä, kuinka paljon töissä oikeastaan tehdään sitä työtä, josta yhtiö maksaa. Rakennusalan töitä ei vielä voida suoraan siirtää roboteille, mutta ehkä jo lähitulevaisuudessa robotit tulevat työmaille. 

Siis työpaikalla voidaan aina istua mukavasti, juoda kahvia ja esimerkiksi tuijottaa sosiaalista mediaa. Mutta se että työpaikalla tehdään työtä on ilmeisesti jotenkin eri asia kuin oleskelu työpisteessä. Työntekijöitä on jatkuvasti ilmeisesti patisteltu lähitöihin, kun se lisää tuottavuutta. Mutta samalla ollaan unohdettu se, että työpaikalla pitäisi siis tehdä myös jotain töitä. Tai ehkä esimerkiksi musiikkivideoiden katselu on joidenkin mielestä kokopäivätoimista työtä. Mutta tuo työ ei ole sellaista, että sitä kukaan voi sanoa sellaiseksi, että yhtiö saisi siitä mitään tuottoja. 

Työssä käyminen ei siis ole mikään itsetarkoitus. Ei ole mitään järkeä siinä, että alaiset istuvat pelaamassa pasianssia koko päivän, jos töitä ei ole. Tai sitten tietenkin jossain rakennuksilla aikaa voi kulua esimerkiksi siihen, että odotetaan maalien kuivumista. Mutta jos puhutaan siitä, että joku sellaista työtä tekevä, joka työskentelee siten, että muut näkevät työn tuloksen suoraan katsomalla tekee 20% ajastaan tehokasta työtä, niin voidaan kysyä että mitä esimerkiksi Excel-taulukoita täyttävä henkilö tekee oikeasti työssään? 

Tai miten paljon työaikaa hän käyttää siihen työhön, josta työsopimuksen mukaan maksetaan palkkaa? Ehkä on mukavaa jos työpaikka vaatii esimerkiksi lähityöhön siirtymistä, mutta kuitenkin jos töitä ei ole, niin se saattaa aiheuttaa pitkästymistä. Se että henkilö ajaa aamulla työhön, ei ole asia joka tuo työnantajan tilille yhtään rahaa. 

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/kyparakamera-kertoo-karun-totuuden-asuntojen-rakentamisesta-toita-tehdaan-1020-ajasta-muun-ajan-asunto-on-tyhjana/505c95fa-504c-4c3d-aba6-3877a85268d8


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)

Miten EU:hun ja eritysesti Suomeen saadaan lisää yrityksiä? (Tulevaisuus on startupeissa)  Miten EUhun saadaan lisää yrityksiä? Eli miten tehdään EUsta mielenkiintoinen alue sijoittajille, ja sitten tietenkin me voimme kysyä, että miten tehdään nimenomaan Suomesta sellainen alue, että se toisi rahaa myös maamme valtion kassaan? Verot ovat valtion pääasiallinen tulonlähde. Ja jos yhtiöt muuttavat pysyvästi ulkomaille, niin silloin ne eivät maksa maahamme veroja. Mikäli yhtiöt siirtyvät EUn ulkopuolelle, niin silloin ne eivät ole edes EU lainsäädännön ulottuvissa.  Startupien ongelma on siinä, että jos ne saavat vähänkin tunnettavuutta, niin silloin ne ostetaan ulkomaiseen omistukseen. Ja ulkomaiset yhtiöt eivät maksa maahamme veroja, jos niiden kotipaikka on vaikkapa Luxembourg. Maamme talous vaatii lisää rahaa ja paljon. Mutta se miten rahaa hankitaan on sitten hiukan hankalampi asia, koska myös esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien pitäisi uskaltaa sijoittaa maahamme rahaansa....

Miksi Antti Hanhivaara katosi 14.10.2006

Videon voitte katsoa seuraavasta linkistä. Ja kommentteja on myös auton löytöpaikkaa esittävän kuvan yhteydessä. Mutta tästä filmistä seuraa sellainen ajatus, että onko Antti pantu kävelemään omasta autostaan?  https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/antti-hanhivaaran-isa-muistaa-tarkasti-viimeisen-tapaamisen-toivo-pojan-kohtalon-ratkeamisesta-elaa-vahvana-ei-han-hengissa-enaa-tule-vastaan/8262494#gs.eshz34 Eräoppaaksi valmistuneen Antti Hanhivaaran kohtalo on pysynyt arvoituksena. Seuraavana maanantaina hän olisi aloittanut työt metsäkoneen kuljettajana, mutta sitten tapahtui asia, joka on nostattanut otsikoita lehtiin vuosikausia. Ja viimeksi Keskisuomalainen on 7.9.2024 ottanut tämän katoamisen käsittelyyn. Tapauksessa huomioitavaa olisi se, että sitä on käsitelty todella suurella volyymillä. Ensi kerran itse törmäsin tapaukseen vuonna 2008, kun katsoin TVstä "Kadonneet" ohjelmaa, ja sitten myöhemmin olen säännöllisesti lukenut tästä tapauksesta eri medioista. Viimeinen havain...

Metsäkoneen kuljettajaa ohjeistettiin ajamaan raakkujen yli

"Raakkuja eli jokihelmisimpukoita siirrettiin turvaan ylävirran puhtaaseen veteen Suomussalmen Hukkajoella 23. elokuuta sen jälkeen, kun Stora Enson hakkuutyömaa ja joen yliajo oli sotkenut niiden elinympäristön. Kuva: Hannu Huttu / Lehtikuva" (HS, Suunnitelma paljastaa: Metsä­kone­kuskia ohjeistettiin ajamaan raakku­joen yli) Raakku eli jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji. Ja silti Stora Enson hakkuualueella olevan raakkuesiintymän yli oli ajettu. Siltä vähän vaikuttaa että teko on ollut tahallinen, tai ainakin metsäkoneen kuljettaja oli toiminut hakkuusuunnitelman mukaan. Se sitten on eri asia, että tiesikö konekuski raakuista, tai oliko tieto niistä päätynyt esimerkiksi hakkuusuunnitelman tekijöiden tietoon? Mutta tulos on se, että nuo raakut olivat kuolleet, ja Stora Enso ei ole suostunut kommentoimaan tätä asiaa, koska sen edustajat vetoavat poliisitutkintaan. Tietenkin tässä asiassa on voitu toimia siten, että konekuskeille on jätetty kertomatta raakuista, jo...