Miksi sota Ukrainassa ei kiinnosta japanilaisia?
Kuten tiedämme, niin kaukaiset asiat eivät kiinnosta niin paljon kuin lähialueet. Ja senkin me varmaan tiedämme, että Japani on kaukana Euroopasta ja Ukrainasta. Sen takia Japanissa Ukrainan sota koetaan hyvin kaukaisena asiana, vaikka meillä, Ukrainalla sekä Japanilla on sama naapuri, nimeltään Venäjä. Venäjän koko on valtava, ja juuri tuo koko on yksi tämän maan valttikorteista. Vladimir Putin tietää myös sen, että kaukana idässä on maita, jotka ovat tuhansien kilometrien päässä sodasta. Ja myös Suomessa Ukrainan sota saattaa tuntua hyvin kaukaiselta asialta, vaikka se tapahtuu oikeastaan melko lähellä meidän maatamme.
Samalla tavalla kuin me koemme jotkut Indokiinan asiat kaukaisina, niin samalla tavalla Japanissa sekä Kauko-Idässä Euroopan asiat koetaan kaukaisina. Kun puhutaan viestinnästä, niin kunnioitettu Osmo A. Wiio on kirjoittanut joukon viestintää koskevaa teesejä, joita kutsutaan Wiion laeiksi, ja tässäkin tapauksessa voidaan olettaa että Wiion laki pitää viestinnässä paikkansa. Nämä seuraavat neljä on otettu Wikipediasta, ja voidaan sanoa että ne ovat asioita, joita kannattaa miettiä myös Ukrainaa koskevassa uutisoinnissa.
*********************************************************************
Wikipediassa nämä neljä teesiä kerrotaan näin:
Wiion lait
Wiio kehitti joukon Wiion laeiksi kutsuttuja lakeja viestinnästä ja tulevaisuudesta. Esimerkkejä laeista ovat:
1) ”Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta.”
2)”Joukkoviestinnässä ei ole tärkeätä se, miten asiat ovat vaan miten asiat näyttävät olevan.”
3) ”Uutisen tärkeys on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.”
4) ”Lähitulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan.”
(Wikipedia,Osmo A: Wiio)
*********************************************************************
Viestintä epäonnistuu yleensä siksi, että sosiaalinen paine saattaa vaikuttaa viestinnän sisältöön sekä onnistumiseen. Samoin uutisia värittää se, että niissä pyritään näyttävään aineistoon. Samoin lähialueita koskeva uutisointi on ylikorostunutta. Eli ihmisen omat arvot, sekä myös valitettavasti häneen kohdistettu sosiaalinen paine saa aikaan sen, että uutiset tai muut kirjoitelmat eivät ehkä täysin vastaa sitä, mitä niiden pitäisi vastata.
Mutta kun puhutaan esimerkiksi Ukrainan tulevaisuudesta, niin samalla tavoin lähitulevaisuus korostuu, ja se kaukainen tulevaisuus sitten unohtuu. Eli myös venäläiset ovat oppivia ihmisiä aivan samalla tavalla kuin mekin. He varmasti ottavat onkeensa siitä, mitä Ukrainassa on tapahtunut. Ja jos tuossa maassa ei tapahdu poliittista muutosta, niin on vaarana se, että Ukrainan sota muuttuu "valesodaksi", ja sitten ehkä parinkymmenen vuoden aikajaksolla Venäjä onnistuu rakentamaan sellaisia välineitä, että ne voivat haastaa länsimaat.
Lähde: (https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kuinka-venajan-hyokkayssota-paattyy-4-skenaariota-nain-ennustavat-risto-e-j-penttila-ja-ilmari-kaihko/6456a0a7-e9e9-40ed-a077-4e9a5eb68c6b)
Siis iloitsemmeko länsimaisten aseiden vai Ukrainan asevoimien menestyksestä.
Ukrainan sodassa on tullut noin puolen miljoonan miehen tappiot. Joten kysymys sitten tietenkin kuuluu, että onko noissa tappioissa mukana esimerkiksi palkkasotureita, joita on ainakin Venäjälle palkattu suurella rahalla? Venäjän suuri koko tietenkin auttaa peittelemään tappioita, ja Putin voi jakaa niitä useiden alueiden kesken, ja tuolloin sankarihautajaisia ei tule liikaa yhdelle alueelle.
Suomen linja Venäjän suhteen on muuttunut. Saattaa olla että me koemme tarvetta osoittaa uusille liittolaisillemme, että emme enää ole Venäjän sätkyukkoja. Toisaalta tämä uusi kritiikki, mitä kohdistamme naapurimaahamme saattaa tuntua erilaiselta, koska emme enää mielistele Vladimir Putinia ja hänen päätöksiään sekä asettamiaan lakeja. Siis me kaikki tiedämme, että suomettuminen on ollut maamme kannalta noloa.
Mutta toisaalta olemme jo suomettumisen ajalla uskaltaneet myöntää olevamme rähmällämme Venäjän suuntaan. Ja ehkä nyt voimme sitten astua pois tuon maan sylistä. Me emme voi toimia astinlautana ja kauttakulkumaana esimerkiksi Venäjän kybervaikuttamiselle. Eli Venäjä on saattanut laskea että se voi suoraan tuoda maahamme etäohjattavia servereitä, joiden avulla se käy sitten informaatiosotaa länttä vastaan.
Helsingin Sanomien toimittajien mukaan ukrainaa koskeva uutisointi on ollut ylipositiivista. Asia saattaa olla näin. Saattaa olla että länsimaiset toimijat ikään kuin sotkevat länsimaiset aseet, sekä myös NATO:n Ukrainan sotaan. Ukrainan sodassa käytetään paljon länsimaisia aseita, ja sen takia noiden aseiden menestystä verrataan siihen, mitä ne tekisivät NATOn käsissä. Siis rumasti kysyen, iloitsemmeko länsimaisten aseiden menestyksestä vai Ukrainan saamista voitoista. Ja sitten tietenkin meidän pitää huomioida sellainen asia, että onko sota Ukrainassa sitten lopulta "kenraali droonin" eikä asevoimien komentajan komentama operaatio"?
Kuitenkin meidän pitää muistaa se, että esimerkiksi länsimaiden lehdistössä osoitettiin pettymystä, kun Ukraina ei sitten pystynyt lyömään Venäjää takaisin. Ensimmäinen syy tähän on Ukrainan puolella varusteiden puute. Toinen syy tähän on se, että Venäjä on kylvänyt muutamia miljoonia miinoja valloittamiensa alueiden suojaksi.
Ja jos niitä sitten lähdetään raivaamaan, niin hitaasti etenevään miinanraivausvälineistöön on helppo komentaa keskityksiä, mikä aiheuttaa tappioita. Eli miinanraivaus rumputulessa on melko vaativa tehtävä. Ja ukrainalaisten komentajien pitää muistaa, että heillä ei ole esimerkiksi loputtomasti panssarivaunuja, eikä ukrainalainen komentaja voi tehdä samalla tavalla tappioita kuin hänen venäläinen kollegansa, ilman että hän joutuu sotaoikeuteen.
Samalla miinoite tietenkin hidastaa sekä ehkä osittain myös estää Venäjän etenemistä. Eli päästäkseen miinakentän läpi, pitää Venäjän ensin poistaa miinat alueelta, tai sitten siirtyä käyttämään sellaista miinoitetta, että se voidaan joko kytkeä pois päältä, jolloin kyseessä on älymiina. Tai sitten miinat pitää räjäyttää pois oman hyökkäyksen tieltä. Raivaaminen on kuitenkin joka tapauksessa suoritettava, jotta omat joukot voivat lähteä rynnäkköön.
Tilanne on oikeastaan sama kuin mitä Ensimmäisen Maailmansodan Doiranin taistelussa. Bulgarialaiset joukot onnistuivat lyömään Britit ja Kreikkalaiset takaisin, mutta heidän omat asemansa olivat miinoitteiden ja piikkilangan takana. Tuolloin oma puolustusvarustus esti Bulgarialaisten sotilaiden vastaiskut takaisin lyötyjen joukkojen kimppuun.
Ukrainan sota voi jatkua miten pitkään hyvänsä.
Venäjän tavoite saattaa olla se, että sota muuttuu valesodaksi. Tuolloin tietenkin aloitetaan informaatiovaikuttaminen, jossa korostetaan sitä, kuinka kalliiksi Ukrainan tukeminen tulee länsimaiselle veronmaksajalle. Samalla tarjoillaan kaasua sekä öljyä alle OPEC hintojen vastineeksi siitä, että Ukrainan saama tuki loppuu. Samoin länsimaita tietenkin syyllistetään tuosta Ukrainan sodasta, joka olisi jo saatu päätökseen ja Ukraina miehitettyä jos länsimaat eivät olisi tulleet väliin. Ja sitten seurauksena olisi varmaan paljon puhuttu poliisitoimien sarja, jossa muutamia tuhansia ihmisiä olisi ammuttu.
Mutta jos me sallimme Ukrainan tappion sekä antaa Putinin pitää haluamansa, niin silloin Putin kokee niin, että hänen käytöksensä sekä toimintansa on hyväksyttävää. Ja kysymys kuuluu sitten että "kuka seuraavaksi"?
Ukrainan sota voi jatkua melkein kuinka pitkään hyvänsä. Ja saattaa olla että Venäjän johto haluaa muuttaa sodan valesodaksi. Tuolloin ei ole solmittu tulitaukoa vaan taistelut vain taukoavat. Tuota aikaa voidaan tietenkin käyttää oman puolen vahvistamiseen. Tai sitten Venäjä saattaa pyrkiä samaan tilanteeseen kuin mikä vallitsee Koreoiden rajalla. Sota on brutaali ja hirvittävä asia. Mutta sitä voidaan käyttää omien vastustajien eliminointiin.
Tuolloin johdon omat vastustajat siirretään rintamalle ja ammutaan. Ja kuten tiedämme he voivat vaikka saada sankarihautajaiset. Putinin kannalta kuollut sankari on hyvä sankari, koska kuolleet sankarit eivät lavertele asioista, joita heidän ei haluta kertovan, ja yksi niistä on korruptio. Samoin kuolleet sanakarit eivät arvostele Vladimir Suurta ja hänen politiikkaansa.
NATO merkitsee monia muutoksia. Ja muutokseen liittyy aina kipuilua sekä uusien toimintamallien opettelemista. Kuitenkin meidän pitää tukea omia liittolaisiamme, jotta voimme sitten odottaa tukea myös silloin jos olemme uhan edessä.
Eli me emme enää voi toimia samalla tavalla kuin ennen. Ja se mitä meidän pitää kehittää on eurooppalainen puolustusmalli, jonka riippuvuutta USAsta voidaan vähentää. Eli jos Trump nousee USAssa valtaan, niin yksi hänen agendoistaan tulee olemaan se, että Eurooppa nielee USAn veromaksajien rahoja. Sen takia meidän pitää ryhtyä kehittämään sellaista mallia, että voimme puolustaa itseämme, myös silloin jos Valkoista Taloa isännöi joku muu kuin rakentava poliitikko.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kuinka-venajan-hyokkayssota-paattyy-4-skenaariota-nain-ennustavat-risto-e-j-penttila-ja-ilmari-kaihko/6456a0a7-e9e9-40ed-a077-4e9a5eb68c6b
https://yle.fi/a/74-20054903
https://fi.wikipedia.org/wiki/Osmo_A._Wiio
**************************************************************************
Risto E.J Penttilän ja sotatieteen dosentin Ilmari Käihkön mukaan ukrainassa on neljä mahdollista ratkaisua.
Hyökkäys Natoon?
Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä sanoo, että ajatushautomo on hahmotellut Ukrainan sodalle neljä mahdollista päätepistettä.
Yhdessä Ukraina voittaa sodan, toisessa tilanne laajenee Naton ja Venäjän väliseksi suursodaksi. Kolmas skenaario sisältää vaikeasti nieltävän rauhan, jolloin länsimaat pakottaisivat Ukrainan hyväksymään Krimin ja Venäjän valtaamien alueiden menetyksen. Viimeisessä skenaariossa tilanne jää niin sanotuksi jäätyneeksi konfliktiksi.
”Tässä tilanteessa ei ole mitään annettua, voidaan mennä moneen eri suuntaan”, Penttilä sanoo.
Tällä hetkellä Ukrainan voitto ja eskalaatio Naton kanssa näyttävät Penttilän mielestä epätodennäköisimmiltä vaihtoehdoilta.
Myöskään sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö ei usko, että Ukrainan sota juuri nyt laajenisi Nato-maihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa republikaanipuolueen presidenttiehdokkaaksi pyrkivä ex-suurlähettiläs Nikki Haley on sanonut, että jos Ukraina kaatuu, Puola ja Baltian maat ovat seuraavina.
Ilmari Käihkö huomauttaa, että Puolaan ja Baltiaan hyökkääminen olisi aivan eri asia kuin hyökkäys Ukrainaan on ollut. Nato-maiden turvallisuuden takaavat viime kädessä ydinaseet, joilla on edelleen painoarvoa.
Lisäksi Venäjän sotavoimat ovat tällä hetkellä sellaisessa tilassa, että hyökkäys Natoa vastaan vaatisi vuosien tai vuosikymmenien varautumisen.
”Ei sitä toisaalta voi täysin poislukeakaan. 5–10 vuoden aikaperspektiivillä riski on suurempi. Toisaalta en näe, että Nato olisi ensimmäinen kohde. Lähellä on esimerkiksi sotilasliittoihin kuulumaton Georgia”, sanoo Ilmari Käihkö
Korean tilanne vaihtoehtona
Nordic West Officen Ukraina-skenaarioista jäljelle jää kaksi: jäätynyt konflikti ja tilanne, jota Risto E.J. Penttilä kutsuu Minsk 3.0:ksi.
Jäätyneessä konfliktissa länsimaat pikku hiljaa unohtaisivat sodan ja tilanteeseen totuttaisiin. Venäjä tyytyisi nykyisiin asemiinsa, mutta rauhaa tai aselepoa ei koskaan julistettaisi.
”Se olisi samanlainen maailma kuin vuoden 2014 jälkeen”, sanoo Penttilä. Venäjä valtasi Krimin ja aloitti taistelut Itä-Ukrainassa vuonna 2014.
Toinen todennäköinen skenaario on Penttilän mukaan se, että Yhdysvallat pikku hiljaa alkaa vähentää tukeaan Ukrainalle ja alkaa asettaa sille enemmän ehtoja. Silloin rintamalinjat jäisivät suunnilleen niille sijoilleen ja osapuolet pyrkisivät aselepoon.
”Varsinaista rauhansopimusta en pidä mahdollisena, koska silloin hyväksyttäisiin, että Venäjä on napannut alueet laittomasti haltuunsa.”
Tällainen tilanne muistuttaisi Penttilän mukaan Koreoita. Etelä- ja Pohjois-Korea eivät koskaan solmineet rauhaa, vaan periaatteessa maat ovat edelleen sodassa keskenään ja tilanne rajalla on jännitteinen.
”Silti Etelä-Korea on fantastisen hyvin menestynyt maa”, Penttilä sanoo.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kuinka-venajan-hyokkayssota-paattyy-4-skenaariota-nain-ennustavat-risto-e-j-penttila-ja-ilmari-kaihko/6456a0a7-e9e9-40ed-a077-4e9a5eb68c6b
*************************************************************************
Kommentit
Lähetä kommentti