Markkinavoimien reaktioita Trumpin toimintaan on tietenkin mukava seurata. Markkinat ovat tietenkin asia, joka vaatii vakautta. Eli vakaat yhteisöt sekä yhteiskunnat ovat sijoittajille mukavampia toimintaympäristöjä kuin yhteisöt tai yhteiskunnat, joista puuttuu vakaus. Kun sijoittaja miettii sijoituskohdettaan, niin hän tietenkin tutkii sitä, miten paljon hän saa tuosta sijoituksestaan voittoa, ja toisaalta hän varmaan haluaa varmistaa sen, että hän saa rahansa myös pois tuosta valtiosta, jonne hän sijoittaa rahansa. Nuo kaksi asiaa ovat tietenkin perinteisessä sijoitustoiminnassa keskiössä.
Mutta kun sijoituksen tuottoa lähdetään pohtimaan, niin silloin jonkun pitää ostaa tuon sijoituskohteen tuotteita, ja jos sitten tuotteet eivät kohtaa ostajaa, niin silloin varmasti edessä on kurssin lasku. Se mikä vaikuttaa tuotteiden myyntiin on melko monimutkaista. Ihmiset arvostavat laatua eli tuotteen kestävyyttä, samoin sen pitäisi olla nykyään myös ekologista, sekä tuotteen tuotannon pitäisi olla myös eettistä.
Nuo asiat jos unohdetaan, niin se saattaa pahimmillaan viedä sijoittajan oikeuteen, tai aiheuttaa boikotteja. Boikotteja voi aiheuttaa puutteelliset työolot, lapsityövoiman käyttö sekä tietenkin monet muut asiat, kuten ympäristön likaaminen sekä välinpitämättömyys jostain asiasta, jota pidetään länsimaissa "pyhänä". Mutta boikotti voi kohdata tuotetta myös silloin, jos se tuotetaan valtiossa jossa valtion johto toimii asiakkaiden mielestä epäeettisesti.
Tämä epäeettinen toiminta liittyy Trumpin Ukraina-kantaan. Eli kun hänen ja Zelenskyin välille tuli riita, niin se sitten antoi Trumpille syyn lopettaa Ukrainan tukeminen. Tästä toiminnasta, missä ensin annetaan tukea ja sitten tuki vedetään pois on hyvänä muistona myös esimerkiksi USAn tuki kurdeille. Ensin kurdeja tuettiin aseellisesti ja kannustettiin taistelemaan oman valtion puolesta, mutta sitten kävi niin, että USA lopetti tuon tuen. Siis käytännössä tämä tapahtui kaksi kertaa.
"Šaahi Muhammad Reza Pahlavin hallitsema Iran oli 1970-luvun alkupuolella Yhdysvaltain tärkeä liittolainen. Tuolloin presidentti Richard Nixonin hallinto toimitti aseita ja rahoitusta laajemman itsehallinnon puolesta taistelleille Irakin kurdeille. Nixonin strategian mukaan kurdien tehtävänä ei ollut voittaa, vaan heikentää Irakia siinä määrin, ettei siitä muodostuisi uhkaa naapurimailleen. Kun Irak ja Iran olivat sopineet rajakiistansa, Iranin ja Yhdysvaltain tuki kurdeille loppui kuin seinään. Silloinen kurdijohtaja Mustafa Barzani anoi Yhdysvaltain apua, mutta vastauksena oli hiljaisuus, ja Iranin johtoon vuonna 1979 tullut ajatollah Khomeini kukisti verisesti kurdien kapinan." (Wikipedia, Kurdit)
1991 Persianlahden sodan aikaan USAn hallinto antoi Kurdeille humanitääristä apua, mutta kuitenkaan se ei puuttunut tilanteeseen, joka oli "Irakin sisäinen asia". Eli toivotaan ettei Ukrainalle käy samalla tavalla kuin kurdeille. Eli tuen katkaiseminen olisi varmaan amerikkalaisten veronmaksajien mielestä upea suoritus, ja ne miljardit voidaan sitten ohjata suoraan USAn kaivoksiin ja muuhun teollisuuteen, mutta siis tuoko tämä suoritus sitten USAan työpaikkoja? Siinä vasta loistava kysymys.
Työpaikka ei välttämättä tuo rahaa valtion kirstuun, kuten olemme ehkä Suomessa oppineet. Se että työpaikkoja luodaan asevoimiin ei tarkoita sitä, että niistä tulee yhtään veroja mihinkään. Ja nykyisessä sodassa perinteisiä varuskuntia ja muita installaatioita vastaan hyökätään hyvin helposti ballistisilla ohjuksilla, jotka tuhoavat nuo kohteet muutamassa minuutissa, jos niitä vastaan hyökätään noilla aseilla. Ja esimerkiksi tämän hetken tehokkaimmat ohjustentorjuntajärjestelmät valmistetaan tällä hetkellä Israelissa. Eli USAn aseteollisuus saattaa olla hiukan pidemmällä kuin Eurooppa, mutta se ei ole välttämättä ratkaisevasti edellä muuta maailmaa.
Jos USA lopettaa tuen Ukrainalle ja lähtee pois Euroopasta, niin toki tilanne voi olla vähän aikaa kaoottinen, mutta kuitenkin jos USA sitten tekee niin, niin siitä seuraa se, että joku muu täyttää tuon asevoiman sekä talousmahdin paikan. Eli jos USA lähtee niin se ei ehkä pääse takaisin Eurooppaan ainakaan samalla volyymillä kuin miten se on täällä ollut. Jos Trump haluaa tehdä Amerikasta suuren jälleen, niin tietenkin hänellä pitäisi olla myös sellaisia tuotteita mitä Euroopassa halutaan ostaa.
Mikäli hän vetäytyy Euroopasta, niin silloin hän on tuon kortin käyttänyt. Sitä mitä EU ja NATO ovat ilman USAa on asia, joka täytyy vain hyväksyä. Ja hyväksymisen jälkeen pitää EUn vain yksinkertaisesti ryhtyä tekemään asialle jotain. Eli meidän pitää hyväksyä sekin, että Trump saattaa suoraan lähteä NATOsta, joten asialle ei sen jälkeen voida mitään muuta kuin lähteä toteuttamaan Eurooppalaista ratkaisua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kurdit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.