Miksi olemme siinä tilanteessa missä olemme?

Seuraava kirjoitus pitää sisällään jälkiviisautta, jolla voimme koettaa selittää sitä, miksi Eurooppa ei saa mitään aikaan. Tai miksi Eurooppa ei ole valmis irtautumaan USAn otteesta, tai miten tätä nyt sitten voidaan kutsua.  Siis miten Eurooppa ajautui USAn vietäväksi taloudellisella, poliittisella sekä sotilaallisella kentällä? Ennen Toista Maailmansotaa joukko lahjakkaita tutkijoita sekä tiedemiehiä oli saapunut USAan tehdäkseen yhteistyötä USAn teollisuuden kanssa. Tunnetuin näistä miehistä lienee Nikola Tesla joka saapui USAan vuonna 1884. 

Teslan keksinnöt eivät saaneet Euroopassa vastakaikua, joten hän muutti USAan jossa Thomas Edison otti hänet välittömästi töihin omaan laboratorioonsa, jossa Tesla sitten kehitti radio-ohjaimen sekä monia muita välineitä. Mutta siis Teslan kohtelu Euroopassa on hyvä esimerkki siitä, miten vanhoilliset ajatukset sekä ivallinen suhtautuminen uusiin keksintöihin saavat lahjakkaat miehet ja naiset vaihtamaan maisemaa. Eli Tesla on kuin ennakkotapaus siitä kehityksestä, jossa lahjakkaat miehet pakenevat poliittista ilmapiiriä Euroopasta USAan. Eli esimerkiksi Itävälta-Unkari ei varmaan olisi koskaan tehnyt mitään radio-ohjaimella yms. välineillä. 

Toisen Maailmansodan jälkeen Eurooppa jaettiin etupiireihin, mutta sitä ennen USA sai valtavan määrän teknistä osaamista sekä ydinaseen kehittämiseen tähtäävän "Manhattan" sekä myös "Paperclip" operaation kautta. Nuo miehet olivat alansa parhaita. Ilman Enrico Fermiä, Albert Einsteiniä ja John von Neumannia sekä Klaus Fuchsia ja monia muita eurooppalaisia pakolaisia eivät ENIAC sekä ydinaseet olisi olleet mahdollisia. 

Mutta myöhemmin sodan päätyttyä myös Hitlerin sekä Japanin Keisarillisen asevoiman palveluksessa olleita fyysikoita, insinöörejä ja muita tiedemiehiä värvättiin USAn hallinnon palvelukseen. Nuo miehet ja naiset jotka olivat äsken palvelleet vihollista haluttiin saattaa pois Neuvostoliiton vaikutuspiiristä. Toki osa noista saksalaisista päätyi esimerkiksi Antonovin, Mikojan-Gurevichin ja muiden Neuvostoliittolaisten suunnittelutoimistojen palvelukseen. 

Kyseessä olivat erityisesti suihkukone- ja rakettiaseiden kehittämiseen osallistuneet miehet, joiden tietotaitoa hyödynnettiin 1950-luvun varhaisissa suihkukoneissa sekä monissa muissa vastaavissa välineissä. Eli USA olisi ehkä voinut tehdä yksin esimerkiksi F-86 Sabren, mutta sanotaan että noiden insinöörien kuten Alexander Lippischin avulla noiden ääntä nopeampien lentokoneiden kehitys olisi ollut hitaampaa. Ho-229 toimi edelläkävijänä XB-35 ja YB-49 ja sitä kautta paljon myöhemmin käyttöönotettuun B-2 pommikoneeseen. Siis tuolloin 1940 ja -50 lukujen vaihteessa tekniikka ei vielä ollut kypsä lentävien siipien valmistukseen. 

Yllä: Northrop YB-49

Joidenkin tutkijoiden mielestä osa Hitlerin V-aseista eli suihku- ja rakettitekniikan tuotteista oli valmistettu eräänlaiseksi käyntikortiksi, jolla markkinoitiin noiden alan huippumiesten osaamista USAan ja muille länsiliittoutuneille. Eli Brittien kanssa tapahtuva yhteistoiminta tapahtui lähinnä Kanadan kautta. Tuolla vältettiin julkisen mielipiteen aiheuttamat ongelmat. Saksa oli pommittanut Britanniaa erittäin ankarasti, ja muutenkin Hitlerin brutaali hirmuhallinto oli varmasti aiheuttanut vihaa, joten esimerkiksi ilmailuasiantuntijoiden kohdalla oli parempi, että he työskentelivät kaukana Lontoosta.  Siis noiden miesten ja naisten osaamista tarvittiin tulevassa Kylmässä Sodassa. Ja esimerkiksi Manhattan sekä vetypommi-ohjelmien keskeiset hahmot kuten Edward Teller ja Stanislaw Ulam olivat Euroopasta tulleita emigrantteja. 

Noiden Manhattan- sekä muiden vastaavien ohjelmien kautta USA hankki valtavan määrän kokeneita eri alojen insinöörejä, tutkijoita, sekä fyysikoita palvelukseensa. Nuo miehet rakensivat esimerkiksi ensimmäisen tietokoneen laskemaan atomipommin valmistamiseen tarvittavia laskutoimituksia. Noita samoja laitteita tarvitaan myös aerodynamiikan laskujen laskemiseen laskemiseen. 

Toisen Maailmansodan aikana suuri joukko Euroopan eturivin tiedemiehiä muutti Amerikkaan, ja Toisen Maailmansodan jälkimainingeissa USA tarjosi suuren määrän työpaikkoja miehille, jotka työskentelivät Hitlerin aseohjelmissa. Heistä tunnetuin on Wernher von Braun, joka myöhemmin auttoi USAa rakentamaan Saturnus V kantoraketin. Vaikka Apollo oli mielettömän kallis ohjelma, niin se antoi kuvan USAn tietotaidosta. Ja vauhditti teknistä kehitystä erittäin voimakkaasti. 

Mutta kuten tiedämme niin noiden Toisen Maailmasodan aikana ja jälkeen värvättyjen miesten vaikutus heijastuu nykyaikaan. Heidän avullaan luotiin pohja tekniselle osaamiselle, joka teki USAsta maailman johtavan valtion tekniikan ja talouden alalla. Tekniikan ja talouden kautta sitten USA kasvoi maailman dominoivaksi supervallaksi. 

Ja kun puhutaan teknologiasta sekä sen käytöstä sodassa, niin varsinaiset aseet ja niiden tukijärjestelmät ovat vain osa kokonaisuutta, jolla EU ja muut maat ovat liittäneet itsensä USAn taloudelliseen sekä sotilaalliseen voimaan. Tuo voima käsittää esimerkiksi sen, että USA dominoi maailman tietokoneiden valmistusta. Tietenkin osa Hewlett Packardin ja IBMn koneista valmistetaan Kiinassa, mutta tietokone on muutakin kuin vain fyysinen kone. Sekä Apple että Microsoft ovat amerikkalaisia yhtiöitä, ja sama koskee Googlea.

Noiden yhtiöiden valmistamat käyttöjärjestelmät sekä ainakin osa ohjelmistoista ovat periaatteessa ICT-alan globaaleja standardeja. Joten jos esimerkiksi Apple tai Microsoft haluaa sujauttaa viruksen käyttöjärjestelmäpäivityksiin tai katkaista tietokoneiden käytön jostain alueelta, niin nuo yhtiöt voivat sen myös tehdä. Eli ne voivat tuhota ne tunnisteet, joiden avulla Kernel eli rajapinta joka yhdistää tietokoneen fyysisen rakenteen sen käyttöjärjestelmään kommunikoi käyttöjärjestelmän kanssa. Ja seuraukset ovat silloin sellaisia, että noita koneita ei myöskään voi käyttää. Suurin osa Linux-jakeluista koodataan ilmeisesti myös Kalifornian Piilaaksossa, joten niidenkään kautta ei voida ajatella tuota dominanssia purkaa. 

Eli mitä jos kaikki maailman kännykät lakkaavat toimimasta. Starinkin kaltaiset innovaatiot yhdessä Space Xn kanssa ovat osoittautuneet kultakaivoksiksi. Joten myös noiden avaruusalan sekä avaruus- tai satelliittipohjaista kommunikaatiota kehittävien ja markkinoivien yhtiöiden kautta USA kahmii vaikutusvaltaa. Siis USA dominoi maailmaa kahdella tavalla. 

Suoraan sen valtiollisen hallinnon kautta. Ja myös sen teollisuus joka omistaa valtavasti patentteja sekä osakkeita voi vaikuttaa tuotteiden myyntiin, jos tuotteet pitävät sisällään amerikkalaisten omistamaa teknologiaa. Jos esimerkiksi lentokone pitää sisällään USAn hallinnassa olevaa teknologiaa, niin USA voi suoraan kieltää noiden koneiden myynnin. Tai patentit omaavayhtiö voi tuon kaupan kieltää, ainakin niiden komponenttien osalta johon sen patentit ulottuvat. 

Siis tässä käsittelen vain USAn teknistä dominanssia. En sitä että kun joku USAn teollisuus ostaa kaikki vähänkin menestyvät ICT- ja muut yhtiöt pois markkinoilta. Eli kun joku yhtiö joka valmistaa kiinnostavia tuotteita, kuten tekoälyyn perustuvia ratkaisuita menestyy, niin amerikkalaiset ostavat sen pois Euroopasta. Tuon yhtiön hallinnoimat patentit matkaavat Atlantin ylitse suoraan Wall Streetille, jossa niiden innovaatiot tuottavat tulosta USAn veronmaksajille. Mutta ehkä se on meille helpompi tapa hoitaa asioita, niin ei tarvitse katsoa nörttejä nurkissa. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alexander_Lippisch

https://fi.wikipedia.org/wiki/Edward_Teller

https://fi.wikipedia.org/wiki/ENIAC

https://fi.wikipedia.org/wiki/Enrico_Fermi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Horten_Ho_229

https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Fuchs

https://fi.wikipedia.org/wiki/Manhattan-projekti

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikola_Tesla

https://fi.wikipedia.org/wiki/Northrop_XB-35

https://fi.wikipedia.org/wiki/Northrop_YB-49

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Paperclip

https://fi.wikipedia.org/wiki/Stanis%C5%82aw_Marcin_Ulam