Kun nuori ja aikuinen ovat vastakkain, niin silloin usein kysytään, että kumpaa uskotaan? Tässä seuraavassa kirjoituksessa on liitteenä media-artikkeleita, joista kaksi liittyy erään Pohjanmaalla kadonneen pojan tapaukseen, ja yksi liittyy siihen, että opettaja katseli pornoa luokassa, jossa on ala-aste ikäisiä oppilaita. Kun nuori henkilö pyrkii ravintolaan, eikä hänellä ole vielä vaadittavaa 18-vuoden ikää, niin silloin tietenkin nuori henkilö rikkoo lakia. Mutta sitten jos hänet poistetaan kovakouraisesti paikalta, niin silloin vastakkain ovat nuoren sekä aikuisen sanat.
Eli otettiinko nuorelta rahat esimerkiksi alkoholista, ja sitten kun rahat oli pantu taskuun, niin nuori ilmiannettiin portieerille? Ja sitten jälkeenpäin selitettiin että sekavasti käyttäytynyt alaikäinen poistettiin paikalta. Vai mitä oikeastaan on tapahtunut? Näyttikö joku muu tuon nuoren portsarille, joka sitten lähti poistamaan alaikäistä rivakasti paikalta. Jos Lapualla kadonnut nuori oli tapellut vapaa-ajalla olleen poliisin kanssa, niin mistä tappelu oli saanut alkunsa?
Eli onko poistaminen tapahtunut kuten sen tulee tapahtua, ja riuhtoiko nuori vastaan? Samoin tietenkin se mitä muuta on tapahtunut saattaa aiheuttaa ongelmia joko virkavallan tai muiden paikallaolijoiden takia. Jos nuori sitten katoaa tuon tapauksen jälkeen, ja jos sitä on edeltänyt jonkinlainen riita esimerkiksi vapaa-ajalla olleen poliisimiehen kanssa, niin silloin on tietenkin ainekset koossa kaiken maailman epäilyille.
Kun ajatellaan esimerkiksi tilannetta, joka liittyy Pohjanmaalla Lapualla kadonneeseen nuoreen mieheen, niin tietenkin tapaus on järkyttävä. Samoin se että tapaukseen liittyy esimerkiksi kadonnut kuvatallenne, joka on poistettu koska sitä ei ole pidetty tärkeänä on tietenkin asia mikä varmaan aiheuttaa keskustelua. Kun sitten tuota ensimmäistä artikkelia (1) katsotaan, niin poliisi on nostanut syytteen joka liittyy kadonneeseen tallenteeseen. Ja tässä tapauksessa tietenkin kyseessä on asia, jossa merkitystä on siinä, että onko tuon tallenteen jyrääminen tapahtunut sen jälkeen, kun sitä on pyydetty poliisin nähtäväksi? Eli jos ajatellaan että tuo poika nähtiin viimeisen kerran hengissä kyseisen ravintolan eteisessä, niin eikö noilla kuvilla sitten ole mitään väliä.
Tai ehkä olen väärässä, ja tällaiset asiat kannattaisi jättää huomiotta. Toisessa artikkelissa kerrotaan (2), että vartiointi- tai turvallisuusalan liike joka huolehtii tuon kapakan tai ravintolan tallenteista ei ole osannut ottaa noita kuvia talteen, eikä myöskään pysäyttää tallenteen poistamista, niin silloin kyllä kyse on oudosta asiasta. Kun olemme lukeneet esimerkiksi Iso-Omenan ostoskeskuksen tapauksesta missä vartija käytti liikaa voimaa, ja sitten uhri vain sattui kuolemaan, ja jutussa sanottiin että esimerkiksi haalarikamerat ovat kiellettyjä, niin onko tällaisen toiminnan tarkoitus suojella ihmisten yksityisyyttä vai onko tarkoitus tuoda varijoille jotain auktoriteettia. Ja eikö noiden tallennuslaitteiden johtaja voinut irrottaa seinästä.
(1) https://yle.fi/a/74-20032145
(2) https://yle.fi/a/74-20031031
Eikö tapaus Auer opettanut mitään?
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo, että kouluilla pitäisi olla väylä, jota pitkin lapsi voisi kertoa häirinnästä. Ongelma on siinä, että esimerkiksi rehtori saattaa kutsua lapsen puhutteluun, jossa ilmiannettu opettaja on läsnä. Eli ainoa kanava jota lapsi voi oikeasti käyttää on joko poliisi tai koulun henkilökunta, joka saattaa olla erittäin hyvissä väleissä keskenään. Eli pitäisi olla kolmas tie, jossa lapsen kanssa katsotaan että onko kyse sellaisesta häirinnästä, että siitä voidaan tehdä ilmoitus. Tuon työntekijän pitäisi olla vaitiolovelvollinen sekä osata oikeasti käsitellä lapsia.
Yleensä ongelma on siinä, että lapsi häpeää kertoa esimerkiksi ikävistä elokuvista, joita joku saattaa katsella. Ja sitten toinen ongelma on siinä, että lapsi saattaa jonkun mielestä liioitella tilannetta. Samoin lapsen lausunto saatetaan leimata helposti valheeksi. Ja kyse tietenkin on siitä, että onko lapsi itse kokenut ahdistelua, ja onko tuolla ahdistelulla sitten todisteita? Siis kuten tiedämme, niin jotain pitäisi tehdä. Mutta mitä sitten tehdään onkin hiukan toinen asia.
Tapaus Auerin yhteydessä lasten antamiin lausuntoihin kiinnitettiin paljon huomiota, ja nyt sitten Auerin lapset ovat ilmeisesti peruneet ainakin osan lausunnoistaan. Tapaus on osoittanut että tutkija jolla on erityisiä ennakkokäsityksiä voi tahallaan tai tahattomasti manipuloida lasta antamaan lausunnon, joka on ristiriidassa totuuden kanssa.
Lapsia on helppo manipuloida, eli riittää että henkilöä demonisoidaan lapsen silmissä. Tuolloin kohteen väitetään tehneen väkivaltaa lasta kohtaan, tai sitten lasta leimataan tyhmäksi sekä sellaiseksi, että hän vain yrittää suojella vanhempaansa tai auktoriteettia, mistä lapsi sattuu pitämään. Eli lapsi voidaan pakottaa sanomaan asioita, jotka eivät ole hänestä totta. Kuulustelija voi sanoa että epäilty henkilö on hirviö, ja että auttaakseen tuota henkilöä lapsen pitää sanoa jotain asioita jotka eivät ole totta.
Ja siksi lasten antamiin todisteisiin pitää suhtautua aina erityistä huomiota käyttäen. Eli joku aikuinen saattaa vaikuttaa lapseen niin, että hän alkaa kertoa tarinoita, jotka eivät ole totta. Kun lapsi kokee traumaattisen asian, niin silloin tietenkin meillä pitää olla sympatiat lapsen puolella. Mutta kuitenkin meidän on tajuttava, että myös lapsi saattaa valehdella joko omasta tahdostaan tai jonkun toisen aloitteesta.
Joskus "isot pojat" ovat ehdottaneet lapselle, että hän kertoo tarinan esimerkiksi luokan valvojan taholta tulleesta seksuaalisesta häirinnästä, ja käyttää tuota tarinaa esimerkiksi huonojen numeroiden perusteluun. Tuolloin ehdottaja saattaa sanoa, että opettaja voidaan vaihtaa, jos lapsi käy ilmoittamassa asiasta rehtorille. Ja jos tapausta ei käsitellä tai tuomio on vapauttava, niin se saattaa vaikuttaa lapsen elämään hänen lopun elämänsä ajan. Jos todisteet eivät sitten riitäkään, niin se leimaa lapsen valehtelijaksi. Tuo leima saattaa seurata häntä läpi koko eliniän.
Mutta ongelma on siinä, että lapsi saattaa puhua totta. Saattaa olla että häntä on häiritty tai ahdisteltu. Ja sitten meidän pitää huomioida se, että jokainen rikostapaus on erilainen sekä myös se, että tuolla opettajalla ja muilla aikuisilla on oikeus asianajajaan. Samoin opettaja voi väittää houkutelleensa lapsen sänkyyn paremmilla numeroilla.
Ala-asteella tai lasten kanssa toimivan henkilön pitäisi käyttää järkeään siinä, mitä hän tekee luokassa. Ja tietenkin lasten ja alaikäisten seksuaalinen häirintä on täysin tuomittavaa. Eli opettaja ei saisi katsoa pornoa luokassa ainakaan, jos oppilaat ovat paikalla. Jutussa kolme on kuvailtu tapaus, joka varmaan on ollut jotenkin traumaattinen, varsinkin jos opettaja on näyttänyt tuota elokuvaa luokalle isolta näytöltä.
Kun opettaja katsoi pornoa luokassa ala-aste ikäisten oppilaiden edessä, niin jutusta on tietenkin jäänyt pois sellaisia asioita, kuin että onko kukaan oppilaista sanonut asiasta mitään esimerkiksi rehtorille, tai dokumentoinut, eli kuvannut noita asioita kännykällä? Jos asiasta ei ole mitään todisteita, niin silloin tietenkin tuon opettajan asianajajien pitää sanoa, että todisteet ovat puutteellisia. Samoin tietenkin olisi tärkeää että asia saatetaan opettajan esimiehen tietoon. Me kaikki tiedämme, että on olemassa esimiehiä, jotka uskovat alaisiaan sokeasti.
Samoin on olemassa myös esimiehiä, jotka painavat paljonkin asioita villaisella, koska lasten tekemät ilmoitukset on helppo säilöä mappiin Ö, mikä tarkoittaa esimerkiksi roskakoria. Lasta on helppo vähätellä, ja hänen kertomaansa pitää valheena. Eli ajatellaan että koska lapsi ei ole täysivaltainen, niin silloin selviää helpommalla kun uskoo aikuista sekä syyttää lasta valehtelusta. Ongelmia sitten tulee tietenkin siinä, että joku voi väittää lapsen tekevän näitä ilmoituksia siksi, että numerot eivät ole sitä mitä niiden pitäisi olla. Lasta voidaan helposti syyllistää ja seksuaalisuus on monelle nuorelle muutenkin arka aihe. Eli jos asiasta tehdään ilmoitus, niin lapsi voidaan leimata liian herkäksi. Tuolloin lapsi saatetaan suoraan leimata valehtelijaksi. Ja mikäli hänellä on vielä ollut jotain jälki-istuntoja, niin se varmasti vaikuttaa ihmisten arvioon tuosta tapauksesta.
Mutta kuten tiedämme, niin pedofiilit ovat usein luotettavan näköisiä miehiä. Itse ihmettelen että eikö naispuolista pedofiiliä ole oikeasti olemassa, vai eikö naisen harjoittamasta häirinnästä koskaan edes puhuta? Me kaikki haluamme oikeasti uskoa lapsia, mutta ongelma on siinä että jos ihmisen virkaa lähdetään viemään, niin silloin pitää asiasta olla näyttöä.
(3) https://yle.fi/a/74-20030396
Kommentit
Lähetä kommentti