Onko sotilaan tehtävä olla kone, joka ei koskaan ajattele itsenäisesti?

 

Sotatieteilijä Ilmari Käihkön kolumnin mukaan Hegseth haluaa muuttaa asevoimat tappokoneeksi. Hän eli Hegseth ajattelee että sotilas on kone, joka ei koskaan kyseenalaista yhtään mitään. Ja vaikka näemme tilanteen tietenkin USAn asevoiman ongelmana, niin samanlaisia ajatuksia esitellään välillä myös Suomessa. Tuon mallin mukaan sotilaan tehtävä ei ole ajatella vaan toimia. Hän ei saa edes ajatella mitään muuta kuin asevoimia, eli maamme tapauksessa puolustusvoimia. Kaikki mitä hän itsenäisesti tekee, ellei kyseessä ole nyrkkeily tai joku UFC ovat ajan haaskausta. Jos tässä viittaan otsikkoon, niin tuo ajattelu, että sotilas on robotti, joka ei koskaan kyseenalaista mitään, niin tuo ajattelu luo tilanteen, joka voi muuttua vaaralliseksi. Kautta historian on asevoimissa palveluun suhtauduttu ristiriitaisesti. Eli joidenkin ihmisten mielestä armeijassa palvelu on alentavaa. Eli on jotenkin "coolia" kun kykenee välttelemään tuota paikkaa. 

Kun menet armeijaan, niin et tee mitään oikein, on asenne johon joskus törmätään. Mikäli yrität välttää tuon paikan, niin olet lintsari. Jos taas menet erikoisjoukkoihin, niin olet sotahullu. Ja jos teet jotain mekaanikon töitä, niin piileskelet ammattisi takana. Jos kuntosi ei riitä ja sinut komennetaan esimerkiksi oviampujaksi, niin olet murhaaja. Mikäli lennät suihkuhävittäjällä, niin olet sankari. Riippumatta siitä miten monta napalm pommia olet pudottanut. Jos taas olet Predator-operaattori tai cyber sotilas, niin olet jotenkin pelkuri. Eli eikö olekin helppoa olla asevoimissa. Se miksi ihmiset vihaavat Hegsethiä on se. että hän käski asevoimia ampumaan muutamia huumekauppiaita. Toki nuo käskyt olivat presidentti Trumpin hyväksymiä. Eikä kukaan noista huumekauppiaista olisi kuitenkaan itse mitenkään kaihtanut edes lasten murhaamista. Ja juuri kartellien kaltaiset superrikolliset, joilla on palveluksessaan palkkasotureita ja palkattujen pyssymiesten armeijoita, ovat muuttuneet ongelmiksi. 

Nimittäin puhutaan että jopa entisiä Britannian, Ranskan, Israelin ja USAn kommandojoukkojen -sotilaita olisi antanut kartelleille neuvoja. Ja noilla järjestöillä on rahaa vaikka miten paljon. He voivat ostaa tietotaitoa. Joten juuri sellainen ihminen jolla ei ole mitään armeijan jälkeen on altis liittymään esimerkiksi kokaiinikartellien neuvonantajien joukkoon. Kun he tulevat armeijasta, niin edessä on usein töitä, joita ei ehkä kukaan oikeasti arvosta. Siivoojan ura ei ehkä jonkun SEAL-miehen mielestä ole kovin mieltä ylentävä. Työttömyyskorvaus tai eläke eivät ole 25-30 vuotiaan kohdalla mitään kovin suuria. Rahaa pitäisi saada, jotta laskut saadaan maksetuksi  Joten aina on mahdollisuus, että joku etelä-amerikkalainen pukumies tulee tarjoamaan töitä, eli hyvä palkka sekä mahdollisuus päästä pois noista hanttihommista saattavat muuttua tuollaisessa tapauksessa liian houkutteleviksi. Ja tuon jälkeen mafia tai huumekartellit omistavat tuon henkilön. 

Mutta uskaltaisiko Hegseth toimia tai sanoa asioita ilman presidentti Trumpin lupaa? Hegseth on puolustusministerinä vastuussa asevoimista. Mutta siis esimerkiksi upseerien erottamisessa Trumpilla on viimeinen sana. Joten onko Hegseth vain syntipukki, jota tarjoillaan ihmisten tyynnyttelemiseksi. 

Vanhanaikaisen mallin mukaan sotilaan tehtävä on noudattaa ja totella käskyjä. Kaikki muu kuin käskyjen noudattaminen on politikointia, jota ei tietenkään voida missään armeijassa hyväksyä. Ja jos tuota mallia jatketaan, niin silloin simputusta sekä kaikkea muuta siihen toimintaan kuuluvaa perustellaan sillä, että sen tehtävä on kovettaa sekä samalla tehdä käskyjen noudattamisesta helpompaa. Joten voimme silloin muistella esimerkiksi Sven Hasselin kirjoista tuttua hokemaa, "jätä ajattelu hevosille, koska niillä on isompi pää". Siviileihin kohdistettu väkivalta sekä järjestelmällinen terrori ovat asioita, jotka ovat jokaiselle sotahistoriaa lukeneelle tuttuja asioita. 

Saksan "Einsatzgruppenin" sekä Neuvostoliiton NKVD-joukkojen toiminta on asia, mikä saa ihmisissä aikaan inhoa. Ja nimenomaan siviileihin kohdistettu terrori oli asia, mikä edesauttoi esimerkiksi Hitlerin tappiota. Kun siviilejä terrorisoitiin jatkuvasti, niin se kannusti tai pakotti ihmisiä liittymään partisaaneihin tai muihin vastarintajärjestöihin. Julkiset hirttämiset sekä siviilien järjestelmällinen murhaaminen ovat asioita, joilla Saksan asevoimat saivat ihmiset vihaamaan itseään. Samoin kävi esimerkiksi Vietnamissa. Kun tulta käytettiin surutta, niin ihmiset alkoivat vihata amerikkalaisia, ja juuri tuo viha aiheutti pelkoa. 

Pelko vangiksi joutumisesta ajoi miehiä ampumaan aseet kuumana. Samalla tavalla saksalaiset pelkäsivät päätymistä Neuvostoliittolaisten vangiksi, niin että he saattoivat surmata itsensä mieluummin kuin lähteä Siperiaan jäätymään kuoliaaksi. Eli tilanne muuttui sodan jatkuessa käänteiseksi. Ensin neuvostoliittolaiset tekivät erilaisia fanaattisia itsemurhaiskuja saksalaisia vastaan. 

Tuon järjestelmällisen tuhoamisen logiikka oli se, että vihollinen saadaan pelkäämään. Saksalaisten sekä Neuvostoliittolaisten logiikka oli se, että väkivallalla saatiin estettyä ihmisiä liittymästä vastarintaverkostoon. 

Geneven sopimuksen mukaan esimerkiksi sissejä ei tarvitse ottaa vangiksi. Eli Geneven sopimus suojelee vain asepukua käyttäviä sotilaita, jotka palvelevat virallisessa armeijassa. 

Vietnamissa logiikka oli periaatteessa samanlaista. Sillä motivoitiin ihmisiä ampumaan.  Kun aseita käytettiin summittain, niin silloin ajatus oli se, että viidakko oli sotatoimialuetta. Ja kylät olivat siviilikohteita. Kun konekivääreillä räiskittiin pitkin metsiä, niin tarkoitus oli pelottaa paikallisia niin, että he eivät menisi viidakkoon. Samoin tarkoitus oli estää sissejä liikkumasta maan pinnalla. Mutta Vietnam osoitti sen, että sotaa ei voida voittaa vain surmaamalla vihollisia. USAn sotilaat kävelivät viidakossa ympyrää, ja yrittivät surmata mahdollisimman suuren määrän vihollisia. 

Kun tulenkäyttö oli summittaista, niin silloin tietenkin siviilejä kuoli, ja se että siviilejä ei joko tahallisesti tai tahattomasti kyetty erottelemaan aseistetuista sisseistä aiheutti tilanteen, jossa voidaan puhua rikoksesta. Mutta siis kenen syytä tämä rikos sitten on? Miehet lähetettiin operaatioon puutteellisesti varustettuina, eikä esimerkiksi helikoptereista näe onko jollain alueella vihollisia vai ei. Kun oviampujat sitten aloittivat tulituksen, niin tiheän lehvästön läpi ei nähnyt oliko siellä alueella aseellisia vai aseettomia henkilöitä. He toimivat maasta tulevien viestien perusteella. Se että oliko tuolla viidakossa sitten vihollisia vai ei? Sitä voidaan kyllä kysyä. Jos luodit osuvat omaan helikopteriin, niin silloin pudotaan mahdollisesti tuon vihollisen käsiin. Jos taas omat luodit osuvat ihmiseen, niin tämä ihminen voi kyllä olla sissi. Hänen toverinsa voivat ottaa aseen mukaansa ja sitten kertoa, miten iso paha oviampuja oli surmannut siviilin. 

Siis ihminen voidaan sotatilanteessa kyllä pakottaa tekemään sotarikoksia. Mutta siis kuka on syyllinen sotaan? Onko sotilas itse syyllinen sotaan, vai onko syyllinen jossain muualla? Sotilas noudattaa käskyjä, eikä kyseenalaista niitä. Ja juuri tuo asenne tekee maaperän otolliseksi sotarikoksille. Usein kun katsomme sotarikoksia esimerkiksi oikeuden asiapapereiden sekä muiden vastaavien dokumenttien kautta, niin koemme syvää inhoa tuota miestä tai naista kohtaan. Me emme kuitenkaan koskaan puhu siitä, että mikä loi otollisen ilmapiirin sille, että ihminen muuttuu hirviöksi? Kun puhumme Vietnamissa tapahtuneista asioista, niin mieleen tulee tietenkin Mylain verilöyly. Syy tähän on se, että jotkut sotilaat olivat raiskanneet siviilejä. Jos Mylaissa ei olisi raiskattu, niin se olisi vain yksi kylä Vietnamissa. Eli juuri tällaiset asiat ovat niitä, mitä nostetaan helposti pinnalle. 

Esimerkiksi Predator-iskut joiden tarkoitus oli kyllä surmata Talibaneja. Eli jos sitten tarkasti noita mahdollisia siviiliuhreja tarkastellaan, niin noiden operaattorien asianajaja kysyisi varmaan, että olisiko mahdollista, että Taliban olisi vienyt aseet pois noiden ruumiiden läheisyydestä ennen YKn paikalle saapumista. Predator-iskuja käsitellään samalla tavalla kuin esimerkiksi ohjusten käyttöä. Kun rintamalla tai sissien vastaisessa operaatiossa olevaa miestä ammutaan, niin hänellä on vajaa sekunti aikaa vastata tuleen. Predator-operaattori ei itse ole vaarassa, joten hän voi arvioida tilannetta hiukan  pidemmän aikaa. Mutta jos omat joukot ovat tulessa, niin silloin ei noiden dronejen lentäjillä ole aikaa kovin paljon arvioida tilanteita. 

Kun USA ja NATO sotivat Afganistanissa Talibania vastaan, niin Taliban nimettiin muitta mutkitta terroristijärjestöksi. Ja tietenkin esimerkiksi Syyskuun 11. päivän terrori-iskut joissa keskellä kirkasta päivää keskellä USAn kaupunkia nimeltä New York kuoli 4000 ihmistä aiheuttivat vihaa. Ja juuri tuollainen toiminta luo otollisen ilmapiirin rikoksille. Tuolloin vastustaja demonisoidaan. Samoin esimerkiksi itsemurhapommitukset aiheuttavat aina stressiä. Kuin omia on kuollut, niin ihminen ei sitten depressiossa tarvitse kovin paljon yllytystä. jotta hän ryhtyy tekemään asioita, joita me emme ehkä tekisi. 

Ja jos soturi eli sotilas on inhottu ja vihattu, niin häntä ei ehkä haluta kuulla. Kun sotilas lähetetään tehtäviin, niin hänen lähettäjänsä ovat vastuussa tuosta tehtävästä. Poliittinen rasite on sotilas, joka on saanut tehdä esimerkiksi varuskunnassa mitä haluaa. Se mikä tekee hänestä poliittisen rasitteen on se, että hänen toimintaansa ei olla puututtu. Eli me näemme rikoksissa usein vain rikoksen. Emme sitä mikä tie eli tekojen sarja on johtanut rikokseen. Ja onko rikoksesta vaiettu siksi, että alainen ei ole ehkä tiennyt, että potku naamaan on rikos jokaisessa aselajissa. Eli jos alaisen tietämättömyyttä oikeuksistaan käytetään hyväksi, niin seurauksena on usein hyvin monitahoinen sekä ikävä rikossarja. 

Ja en usko että sellainen tilanne missä erikoisjoukkoihin mennään siksi, että se antaa auktoriteettia kadulle on missään maassa mitenkään ainutkertainen. Tai sitten tietenkin entinen erikoisjoukkojen mies voi lähteä etsimään töitä vaikka paikalliselta MC-kerholta, koska hän ei sopeudu enää siviilielämään. Syistä, joihin palaan tekstin lopussa. Sanotaan että siivooja ei ole tuollaisen ihmisen mielestä ehkä paras mahdollinen ammatti. Mutta jos muuta siviiliammattia ei ole, niin silloin tarjolla ei ole muuta. 

Eli sen jälkeen kun esimerkiksi ura SEAL Team six-osastossa päättyy, niin henkilö muuttuu ongelmaksi. Hän on tehnyt iskuja, joita ei virallisesti ole tapahtunut. Joten hänen tietonsa voivat olla ongelmallisia. Eli valitaanko noihin erikoisosastoihin miehiä, joilla ei ole muuta koulutusta? Joidenkin kouluttajien mielestä kouluttamaton sotilas on parhaiten motivoitavissa erilaisiin operaatioihin, joista emme lue lehdestä. Näissä asioissa kysymys on siitä, että pitääkö jonkun aina päästä käyttämään esimiesasemaa toiseen? Tai miksi jonkun toisen pitää aina tietää kaikki asiat toista paremmin? 

Vai tekisimmekö? 

Me pelkäämme joka päivä sitä, että me muutumme hirviöiksi. Sotaa voidaan tarkastella nojatuolista. Siitä voidaan kirjoitella vaikka muutamia kirjoja. Ja sitten voimme sanoa, että olemme kaiken tuon yläpuolella. Me emme ole helikopterissa Vietnamin yläpuolella. Me emme ole Afganistanin vuorilla, ja meillä ei ole samanlaista tilaisuutta rötöstellä kuin joillakin erikoisjoukkojen miehillä on. Sota on asia mikä saa ihmisestä esiin parhaat ja pahimmat puolet. Sodassa käy joskus niin, että joku alkaa pitää tappamisesta. Eli kaikkien sotilaiden joukossa on psykopaatteja, ja sota saa ehkä aikaan tuollaisen vietin heräämisen. 

Suomalaisia ei koskaan ennen ole syytetty tai edes epäilty mistään rikoksista. Mutta kuten tiedämme niin esimerkiksi entisten erikoisjoukkojen miesten paljastukset ovat aiheuttaneet ainakin pienen tahran asevoimiemme puhtoiseen kilpeen. Tapaukset on myönnetty, mutta niitä ei ole tutkittu. Ja olisiko myönnetty, jos niillä ei olisi todistajia. 

Eli myös suomalaiset voivat kuumeta tai suuttua. Ja juuri kuumeneminen tekee asioista vähän toista kuin mitä niiden pitäisi olla. Mutta kuten me kaikki tiedämme, tai meidän pitäisi tietää, niin me olemme mieluusti tuomitsemassa toimeenpanoporrasta. Me emme siis tuomitse ihmisiä, jotka ovat tuon sotilaan varustaneet, valinneet ja kouluttaneet. Jossain piireissä arvostetaan sotilaita, jotka eivät ole edes ammattikoulua viitsineet käydä. Ajatellaan että noiden miesten motivaatio on korkealla, kun heidän on pakko käydä noita asevoimien tarjoamia kouluja, kuten aikaisemmin kirjoitin? 

Ja tietenkin oppimaton ihminen on helposti johdateltavissa. Kun ihmisellä on alemmuuskompleksi tai muuten huono itsetunto, niin asevoimat ovat paikka jossa tuota itsetuntoa voidaan kohottaa. Trump oli armahtanut erään erikoisjoukkojen sotilaan, jota oli syytetty siviilin murhasta Afganistanissa. Hän oli myös puuttunut toisen syytetyn syytteisiin.  Se että palvelutoverit ovat nimenneet esimerkiksi jonkun erikoisjoukkojen miehen psykopaatiksi saattaa olla erittäin korkean kynnyksen takana. Ja kuitenkin asianajaja voisi sanoa että sosiaalinen paine tai halu kostaa on pakottanut tuon miehen alaiset nimeämään hänet psykopaatiksi. Eli muut ovat sitten ikään kuin pesseet käsiään. Hegseth on puolustusministeri. Mutta ylin päätösvalta on Trumpilla. 

Se millaista arvopohjaa me haluamme puolustaa on tärkeää. Mutta samalla kohtaamme sen, että myös suomessa on ihmisiä, joiden arvopohja on se, että sotilas on robotti. Ja robotti tekee mitä on käsketty. Eli myös meillä on miehiä ja naisia joiden arvopohjaan voimme tutustua elokuvassa "Full Metal jacket". Rikokset simputus sekä väkivalta ovat asioita, joiden avulla ihmisten suut tutkitaan. Kun toinen houkutellaan tekemään kovaa väkivaltaa, tai raiskaamaan niin silloin hän ei kehtaa kertoa kotonaan asioista, jotka ovat ehkä hyvinkin noloja. 

USA aikoo lakkauttaa ICCn eli kansainvälisen rikostuomioistuimen.

 

Se että joku maa on ICCn jäsen, mutta ei luovuta rikollisia sinne, ei ole kovin hyvää mainosta ICClle. Se että ICCn päätös ei velvoita valtioita, jotka eivät ole sen jäseniä on asia, mikä pitää aina huomioida. Siis esimerkiksi Venäjä, Kiina ja moni muu valtio eivät ole ICCn jäseniä. Venäjän kohdalla taas asiat ovat niin, että tuo valtio ei luovuta kansalaisiaan ICCn tuomittaviksi. Ja esimerkiksi Salisburyn myrkkyiskut ovat osoittaneet sen, miten myös tuo valtio suhtautuu kansainväliseen oikeuteen. Joten sanotaan että USA ja Venäjä ovat periaatteessa jo vetäytyneet ICCn toiminnasta. ICC ei kykene toimimaan, jos sen päätöksiä ei noudateta. Vaikka valtio on ICCn jäsen, niin sen ei ole pakko noudattaa ICCn määräyksiä. Ja kuitenkin kansainvälistä tuomioistuinta tarvittaisiin enemmän kuin koskaan ennen. 

"Kansainvälinen rikostuomioistuin (engl. International Criminal Court, ICC) tuomitsee henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin kansainvälisiin rikoksiin. Rikostuomioistuimella on toimivalta sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhonnasta. Tuomioistuimen toiminta alkoi vuonna 2002, ja se toimii Haagissa, mutta perustamissääntö sallii toiminnan muuallakin." (Wikipedia, Kansainvälinen rikostuomioistuin)

"Venäjä, Yhdysvallat, Israel ja Kiina, eivät kuulu tuomioistuimen 125 jäsenvaltioon. Kesäkuussa 2026 Niger jätti virallisen pyynnön erota Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun se oli ilmoittanut aikomuksestaan ​​erota. Syyskuussa 2025 Niger antoi yhdessä liittolaistensa Malin ja Burkina Fason kanssa yhteisen lausunnon, jossa ne ilmoittivat, etteivät tunnusta ICC:n auktoriteettia, ja kutsuivat sitä "uuskolonialistisen sorron välineeksi". Kolme maata ovat sotilashallinnon alaisia" (Wikipedia, Kansainvälinen rikostuomioistuin) 

Samoin kartasta voimme huomata, että suuri määrä muitakin valtioita on jättäytynyt ICCn ulkopuolelle. Pohjois-Korea, Intia sekä monia muita maita on jättänyt allekirjoittamatta sopimusta. Samoin myös esimerkiksi Iran on valtio, joka on toki allekirjoittanut ICC-sopimuksen. Mutta tuo valtio ei ole sitä sopimusta ratifioinut. 

Ongelma on siinä, että esimerkiksi joidenkin suurten kansainvälisten rikollisjärjestöjen uhrimäärä on sellainen, että se vastaa jo laaja-alaista joukkotuhontaa. Eikä tuohon tuomioistuimeen olla koskaan viety esimerkiksi kansainvälisten moottoripyöräkerhojen johtajia. Samoin rikollisuutta, joka toimii valtioiden suojeluksessa ei juurikaan olla huomioitu ICCn peruskirjassa. ICC voi olla tyhjää parempi. Mutta sen pitäisi olla tuomioistuin, jonka päätökset velvoittavat myös muita kuin Suomea. ICC syntyi Jugoslavian sodan jälkeen paikkaamaan Haagin sopimuksen aukkoa. Haagin sopimus vuodelta 1899 ja 1907 käsittelevät kiellettyjä sodankäynnin muotoja. 

Haagin sopimuksen aukko oli siinä, että ei ollut olemassa mitään kansainvälistä tuomioistuinta, jonne voitiin tehdä valitus esimerkiksi kemiallisten aseiden käytöstä. Myöhemmin esimerkiksi Nürnbergin ja Tokion oikeusistuimet joissa tuomittiin Saksan sekä Japanin sotasyyllisiä olivat nimenomaan voittajien oikeutta. Joten sen takia jo kauan ennen tuota Toisen Maailmansodan päätöstä, on puhuttu kansainvälisistä puolueettomista tuomioistuimista. Nuo tuomioistuimet eivät toimi, jos niiden päätöksiä ei voida panna toimeen. Jotkut ovat sitä mieltä että esimerkiksi eurooppalaisten siirtomaa-isäntien toimintaa Afrikassa sekä Kauko-Idässä olisi pitänyt myös tuomita. Euroopassa toki tuomittiin USAn toiminta esimerkiksi Vietnamissa, mutta samalla syy tähän oli se, että Vietnamin sota täytti TVn ja valkokankaat. Se mitä tapahtui jossain Venäjällä tai Kiinassa jäikin sitten vähemmälle huomiolle. Eli julkisuus määritteli sen, että miten tuomitsevia ihmiset olivat jossain asioissa. 

Jugoslavian tuomioistuin on siis elin, jonka tehtävä oli tuomita Jugoslavian sodan yhteydessä sotarikoksista epäiltyjä. Kaikki osapuolet ovat moittineet tuota tuomioistuinta puolueellisuudesta. Ja sanotaan että sen tuomiot ovat ruokkineet kansallismielisyyttä kaikissa entisissä Jugoslavian osatasavalloissa. Syy miksi Jugoslavian ihmisoikeusrikkomukset nousivat ihmisten silmiin ja iskivät tajuntaan johtui siitä, että nuo asiat tapahtuivat Euroopassa. Samasta syystä holokausti eli juutalaisten massamurha oli hyvin järkyttävää. Se miten nuo tapahtumat erosivat siitä, mitä tapahtui esimerkiksi Afrikassa joskus 1800-luvun lopulta 1970-luvun alkuun oli se, että nuo Jugoslavian tapahtumat tapahtuivat keskellä Eurooppaa. 

(Wikipedia, Kansainvälinen rikostuomioistuin) 

Samoin on rumasti sanottu, että jos Birkenaun tuhoamisleiri olisi sijainnut Afrikassa, niin asiaa ei olisi ehkä katsottu kuten sitä katsottiin. Tälläkin hetkellä Aasiassa ja Afrikassa on vankiloita joiden olot ovat samanlaisia kuin Birkenaussa, ja noihin vankiloihin pääsee sillä, että uskaltaa sanoa jotain vallitsevaa järjestelmää vastaan. 

Se että Japanilaiset kohtelivat toisen Maailmansodan aikaan ottamiaan sotavankejaan erittäin julmasti on myös usein jäänyt alaviitteeksi Euroopassa julkaistuissa sotahistoriaa käsitelevissä kirjoissa. Eli noiden sotavankien kohtalosta sekä kurjista oloista ei juurikaan muisteta kirjoittaa. Syy siihen on se, että nuo tapahtumat tapahtuivat kaukana Euroopasta paikassa nimeltään Malaiji. Me muistamme mielellämme Hiroshiman ja Nagasakin, mutta emme muista esimerkiksi Japanin biologista ja kemiallista sotaa Burmassa sekä Manchurian alueella. Sanotaan että Neuvostoliitto tuomitsi joitain tuohon toimintaan liittyvän "Yksikkö 731"n jäseniä niin sanotussa Habrovskin oikeudenkäynnissä ei tarkoita sitä, että noitakaan tuomioita on pantu käytäntöön. USA lupasi tuon yksikön päällikölle aikoinaan koskemattomuuden. Ja hän kuoli kurkkusyöpään ennen kuin häntä oli edes ehditty syyttää. Mutta nuo tapaukset kertovat surullista kieltään siitä mitä "valtion etu" tarkoittaa. USA sekä Neuvostoliitto halusivat kiihkeästi saada tuon yksikön miesten ammattitaidon eli biologisen ja kemiallisen sodan asiantuntemuksen omaan käyttöönsä. Joten tuolloin suuren kiinalaisjoukon oikeudet sivuutettiin täysin. Kiina oli tuolloin sisällissodassa. Ja kaoottinen tilanne tietenkin esti tuon yksikön tietojen leviämisen ympäri maailmaa. 

Eli kiinalaisilla uhreilla ei ollut edunvalvojaa. Ja sitä miten monta ihmistä tuon yksikön toimesta kuoli ei olla selvitetty. Uhreja väitetään olevan vähintään 200 000, mutta samalla unohdetaan että tuon yksikön johto vapautti suuren määrän ruttobasilleilla tartutettuja rottia sekä muita organismeja luontoon. Ja vesistöön vapautetut mikrobit pääsivät helposti ihmisten juomaveteen. Eli Yksikkö 713n uhriluku on varmasti paljon suurempi, kuin nuo 200 000, mitkä on ilmoitettu kuolleen sen alueella. Japani myönsi tuon yksikön olemassaolon vasta vuonna 2002. 

Jugoslavian sota alkoi sisällissotana. Jonka jälkeen EU tunnusti nuo Jugoslaviasta eronneet valtiot. Silloinen Jugoslavian johto näki etniset puhdistukset eli vähemmistöjen molemmin puoliset joukkomurhat poliisitoimena. Siviiliväestöön järjestelmällisesti kohdennettu väkivalta loi tarpeen luoda ICCn kaltainen organisaatio. Mutta ICCn peruskirja ei korjannut sitä perusongelmaa, joka oli jo Haagin sopimuksessa. Eli mitä tehdään jos valtio ei joko liity ICChen tai se ei vain viitsi noudattaa ICCn määräyksiä. 

Ja juuri kansainvälistyvä, verkostoituva rikollisuus vaatisi kansainvälisesti koordinoitua poliisi- sekä oikeusviranomaisten yhteistyötä. Eli esimerkiksi pienenkin kansainvälisen joukon kohdalla pitäisi viranomaisten hakea esimerkiksi kuuntelu- ja muita valvontalupia useista maista. Ja jos ryhmä pitää kokouksiaan esimerkiksi Virossa, niin silloin Viron viranomaisten pitäisi hankkia nuo todisteet, ja luovuttaa ne Suomeen, jos varsinainen rikollinen toiminta on tapahtunut Suomessa. Eli nykyään voi käydä niin, että rikollinen toiminta tai pääosa siitä tapahtuu muualla kuin Suomessa. Ja ulkomaiset poliisit hankkivat todisteet. 

Kun esimerkiksi Cannonballin jutussa käytettiin haittaohjelmilla saastutettuja puhelimia, joiden käyttöön oli lupa Liettuan tai Latvian oikeuslaitokselta, niin suurin huomio kääntyi haittaohjelmiin sekä tiedon keruuseen. Kertaakaan ei muistettu mainita sitä, millaista toimintaa on noiden puhelimien ja valealustojen kautta hankittu. Suurin huoli oli siinä, että paria haittaohjelmalla saastutettua puhelinta oli käytetty Suomessa. Tuo "Anom"-nimellä  haittaohjelma oli ujutettu puhelimiin FBIn toimesta. Se mikä tuossa jutussa pistää silmään on se, että erityisen tarkasti ollaan vahdittu sitä, että onko tuohon kuunteluun ja "Anom" viestialustaan sekä sen käyttöön hankittu lupaa Suomen tuomioistuimesta.

 Tämän logiikan mukaan siis hankkimalla ulkomaisen puhelinliittymän voi välttyä syytteiltä, jos lupaa kuunteluun ei olla haettu molemmissa maissa, eli maassa jossa puhelinta käytetään ja maasta, josta nuo SIM-kortit on haettu. Eli onko näissä tapauksissa tärkeää se, että kuinka paljon huumeita on kaupattu, vai kuinka monta ihmistä on ammuttu. Vai se että onko tärkeämpää suojella ihmisten mainetta? Siis meistä jokainen pelkää sitä, että joku perheenjäsen ehkä viestittelee jonkun huumekauppiaan kanssa, ja jos tuollaiset asiat alkavat nousta pintaan, niin se varmasti vaikuttaa myös kaikkeen muuhun toimintaan. Mainehaitta voi noissa tapauksissa olla vakava.

 Mutta asioiden peittely ei varmaan ole myöskään asia, mikä auttaa korjaamaan mainetta. Mutta Anom juttu on asia, mikä varmasti vaatisi kansainvälistä oikeudenkäyntiä. Verkottuneiden kansainvälisten MC- ja muiden jengien toiminta perustuu pitkälti siihen, että matkustetaan toiseen maahan, ja sitten siellä keskustellaan rikoksista eli liiketoimista. Ja jos esimerkiksi virolaiset rikolliset käyvät Suomessa tekemässä rikoksia, ja suomalaiset rikolliset käyvät vastaavissa puuhissa Virossa, niin silloin kummallakaan ei ole omassa maassaan mitään epäilyttävää toimintaa. 

 ICC on laitos, jonka hampaattomuuden on jokainen meistä nähnyt. ICC on antanut pidätysmääräyksen presidentti Vladimir Putinista, sekä pääministeri Netanjahusta, joista kumpikaan ei koskaan päädy oikeuteen asti, Kuten olemme huomanneet, niin ICC voi näyttää hyvältä, mutta todellisuudessa sen kyky tuomita rikollisia on melko rajallinen. ICC ei ole syyttänyt Ali Khameneita eikä Kim Jong-unia, vaikka esimerkiksi Pohjois-Korean agentit ovat tehneet murhia muissa maissa sekä Iranin johdon määräämiä Fatwoja on toki toteutettu muualla. Mutta ICC ei nähtävästi viitsi näistä asioista nostaa syytettä. 

Jos ICC tuomitsee jonkun, niin silloin kyseessä on enemmänkin alainen eli mahdollisen sotarikoksen toimeenpanija. Eikä ICC kykene tuomitsemaan valtion päämiehiä, ja alaisiakin tuomitaan vain silloin jos valtion johto haluaa näitä alaisia lähettää tuomittaviksi. Toiseksi ICCn toimivalta ulottuu vain rikoksiin, jotka tapahtuvat valtioiden eli tunnustettujen valtioiden välisissä konflikteissa. 

Eli ICC ei kykene tuomitsemaan esimerkiksi Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia tai jotain afrikkalaista diktaattoria siksi, että nämä ihmiset ovat valtioiden päämiehiä. ICC ei myöskään kykene puuttumaan asioihin, jotka ovat valtioiden sisäisiä. Eli esimerkiksi sissiliikkeitä vastaan käydyissä sodissa tapahtuneita tekoja ei käsitellä ICCssä. ICCn katsantokanta näissä asioissa on se, että noiden valtioiden sisäiset konfliktit ovat valtioiden sisäisiä asioita. 

Seuraavaksi minut todennäköisesti lynkataan saivartelun takia. Mutta otan kuitenkin sen riskin. Koska ICC on perustettu kansainvälisiä rikoksia ajatellen, niin sen takia esimerkiksi USAn hyökkäys Iranin ydinlaitoksiin olisi rikos, jota voidaan käsitellä esimerkiksi ICCssä. Samalla tavalla Iranin johdon tapa käsitellä oppositiota taas on Iranin sisäinen asia. Eli niin kauan kuin väkivalta ei laajene Iranin kaltaisten maiden rajojen ulkopuolelle, niin kaikki on kunnossa. 

Ja jos Iranin tukema kapinallisjoukko sulkee tärkeitä meriteitä, niin silloin tietenkin se, että Iranin johto sanoo, ettei se ole moista asiaa käskenyt tarkoittaa sitä, että ICC ei voisi tuomita Iranin johtoa. ICCn toiminta perustuu siihen, että valtio kiltisti luovuttaa sotarikollisensa ICCn tuomittaviksi. Mutta tuolloin unohdettiin se, että valtion johtaja voi itse käskeä hyökkäyssodan. Putin on hyvä esimerkki tällaisesta tapauksesta. Hänellä on kyllä kansainvälinen pidätysmääräys päällään. Mutta kun hän sattuu olemaan valtionpäämies, niin hänellä on diplomaattinen koskemattomuus takanaan. Duuma voisi teoriassa peruuttaa nuo valtuudet. Mutta kuten olemme huomanneet, niin Putin pitää duumaa tiukasti otteessaan. 

Eikä kukaan voi häntä syyttää. Kun puhutaan valtionpäämiehistä sekä heidän oikeuksistaan, niin noita oikeuksia on tietenkin arvioitu siten, että valtionpäämies olisi ikään kuin politiikan yläpuolella oleva henkilö. Kuitenkaan valtionpäämies ei tätä ole. Valtionpäämiehellä on oma puolue- sekä muu ideologinen taustansa. Hän on ihminen siinä missä kaikki muutkin. Kun esimerkiksi Unkarin parlamentti lähti poistamaan presidenttiä, niin asiaa vastustettiin siksi, että silloin valtionpäämies erotetaan. Ja idea olisi sitten se, että valtionpäämies estäisi hallituksen suorittamat puhdistukset. 

Toki esimerkiksi Putin on suorittanut parlamentin puhdistamista oikein urakalla. Ja vaikka puhutaan siitä, että Pete Hegseth on suorittanut puhdistuksia Pentagonissa, niin nuo puhdistukset ovat kyllä presidentti Donald Trumpin hyväksymiä. Ketä upseereita Hegseth muuten on erottanut? Siis ovatko nuo upseerit pitäneet huolta koulutuksestaan, eli ovatko he hoitaneet virkaansa kuten sitä pitäisi hoitaa? Eli ovatko he ehkä huolehtineet siitä, että heillä on viimeisin käytettävissä oleva tieto toimialueestaan eli sodasta? Vai ovatko he ehkä laiminlyöneet jotain asioita? Siis erotukset ovat kuitenkin Trumpin hyväksymiä. 

 Juuri tällaista tilannetta jossa presidentti mahdollisesti estää valtion toiminnan tai romuttaa valtionsa ei olla juurikaan pohdittu. Valtionpäämiesten asema on sikäli outo, että he ovat tietenkin tärkeässä asemassa, mutta jos nuo ihmiset asettavat itsensä valtion edun edelle, niin silloin asiaan ei voida puuttua. Eikä missään muuten edelleenkään määritellä sitä, mikä on valtion etu. Tai kuka saa määritellä valtion etua? Arvopohjainen realismi on loistava pohja lähteä keskustelemaan asioista, mutta siis tuo asia on mukava vain silloin, kun tuo arvopohja on kaikilla keskustelijoilla yhtenäinen. 

https://www.hs.fi/maailma/art-2000012141666.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Haagin_sopimus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jugoslavia-tuomioistuin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_rikostuomioistuin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yksikk%C3%B6_731

Kuka on voittaja? Olisiko se Venäjä vai Putin?

 

Sotatieteilijä IImari Käihköä siteeraten: "Hyvällä strategialla pienempi voi voittaa, huonolla suurempi hävitä". Venäjän taktiikka Ukrainassa on sitä mitä se on. Eli se ei ole kovin edistynyttä, ja siksi voi olla, että Venäjältä loppuvat koulutetut sotilaat. Mutta toisaalta kuka on voittaja? Onko voittaja sittenkin joka tapauksessa Vladimir Putin? Jos Putin jää valtaan, niin Ukrainan sota on hänelle suuri henkilökohtainen menestys. Eli Putinin maailmassa vain hänellä itsellään on merkitystä, ja ehkä hän on ajatellut käyttää Ukrainaa samaan, kuin Stalin hyväksikäytti Suomea vuonna 1939. Hän ajatteli surmata muutamia tuhansia ukrainan sekä muutaman muun neuvostotasavallan kansalaista, mutta hän ei sitten halunnut teettää tätä työtä omilla NKVD miehillään. Vaan hän valitsi työkalukseen Suomen armeijan. 

Eli mitä nuo mahdollisesti tarkoituksellisesti kuolemaan lähetettävät miehet tiesivät? He tiesivät siitä, mitä Venäjän viranomaiset olivat tehneet esimerkiksi Ukrainan nälkäkapinan verisen kukistamisen aikaan vuonna 1933. Stalin piti tietenkin noiden ihmisten tietoja kiusallisina, varsinkin kun miliisi oli takavarikoinut siemenviljan edellisenä vuotena. Tuolloin Stalin laittoi kaiken Aleksei Rykovin ja erityisesti Lev Kamenevin sekä muiden puolueen oikeisto-opposition jäsenten niskoille. Eli tietenkin Ukrainan nälänhätä on yleisesti tunnettu asia. Tuolloin tuosta asiasta tietenkin tiedettiin myös Neuvostoliitossa. Mutta tietenkin asia esitettiin niin, että määräykset, joita silloin annettiin, ja jotka johtivat hätätilaan. Olivat Stalinin vihamiesten antamia. Eli todellinen nälänhädän arkkitehti oli Lazar Kaganovitš. Tuo mies kuoli vuonna 1991. 

Wikipedian mukaan. 

"Nälänhädän taustalla oli Neuvostoliiton johtajan Josif Stalinin päätös maatalouden kollektivisoinnista vuonna 1929. Kommunistisen puolueen agitaattorit pakottivat maaseudulla talonpojat luopumaan maastaan, henkilökohtaisesta omaisuudestaan ja jopa asunnoistaan sekä luovuttamaan ne kolhoositiloille. Niin sanotut kulakit eli varakkaammat talonpojat ja kollektivisointia vastustaneet talonpojat karkotettiin. Kollektivisointi johti tuotannon laskuun, maaseutuelinkeinon sekaannukseen ja elintarvikepulaan. Se sai myös aikaan useita talonpoikaiskapinoita ja joissakin osissa Ukrainaa myös aseellisia kansannousuja."(Wikipedia, Holomodor)

"Nämä kapinat huolestuttivat Stalinia, sillä ne tapahtuivat alueilla, jotka olivat taistelleet Venäjän sisällissodassa Puna-armeijaa vastaan. Myös Ukrainan kommunistisen puolueen piirissä esiintynyt Neuvostoliiton maatalouspolitiikan vastustus huolestutti Stalinia. Stalin kirjoitti elokuussa 1932 politbyroon sihteeri Lazar Kaganovitšille:""»Jos emme nyt toimi parantaaksemme Ukrainan tilannetta, voimme menettää Ukrainan" (Wikipedia, Holomodor)

"Kaganovitš ehdotti Stalinille maatalouden kollektivisoinnin ja ukrainalaisten kansanmurhan yhdistämistä, jotta paikallisten kommunismin vastustus saataisiin murskattua. Kaganovitš oli itse syntynyt Ukrainassa." (Wikipedia, Holomodor)

"Syksyllä 1932 Neuvostoliiton politbyroo teki joukon päätöksiä, jotka laajensivat ja syvensivät nälänhätää Ukrainan maaseudulla. Ukrainan maatilat, kylät ja kokonaiset kaupungit asetettiin mustille listoille ja niiden elintarvikkeiden saanti estettiin. Talonpoikia kiellettiin poistumasta Ukrainan neuvostotasavallasta. Kasvavasta nälänhädästä huolimatta elintarvikkeiden pakkolunastuksia lisättiin, eikä alueelle toimitettu apua riittävästi. Lisäksi talvella 1932–1933 viranomaiset ja kommunistipuolueen virkailijoiden järjestäytyneet iskuryhmät pakkolunastivat talonpoikien ruokaa ja vähäisiä viljavaroja."(Wikipedia, Holomodor)

Stalin ei tietenkään voinut käskeä surmata kaikkia ukrainalaisia, joten hän sitten lähetti heidät Suomeen kuolemaan. 

Siis kuten varmaan tiedämme, niin sota on erittäin hyvä tapa selvittää välit omien vihamiesten kanssa. Vihollisen asevoimia voidaan syyttää kaikista tapoista, ja jos ruumiit sitten jäävät rintamalle, niin kukaan ei ehkä saa tietää, että mies kaatui omien luodeista. Venäjällä sana "Venäjä" korvaa usein valtion johtajan nimen. Stalin oli aikoinaan Neuvostoliiton synonyymi. Joten jos ajatellaan surkeaa taktiikkaa, niin se tietenkin voi tuota ajatusta vastaan nousta ajatus, että suuret tappiot palvelevat Putinin henkilökohtaista etua. Se saattaa olla eri kuin muiden venäläisten tai Venäjän valtion etu. Samoin kuin Stalinia palvelivat aikoinaan suuren luokan tappiot, mitä hänen asevoimansa tekivät sekä Saksaa että Suomea vastaan. Noiden tappioiden mukaan saatettiin laittaa esimerkiksi NKVDn teloittamia toisinajattelijoita, jotka sitten vielä saivat kotiinsa mitalin. Eli mies palvelee paremmin kuolleena kuin elävänä. 

Kuollut mies ei koskaan kerro, miten häntä kohdeltiin asevoimissa. Asevoimien upseeriston harjoittama huono kohtelu taas tekee heistä itsestään loistavia työkaluja. Mikäli upseerista halutaan eroon, niin silloin täytyy vain kaivaa esiin tuollainen mahdollisesti alaiseen kohdistunut kuolemaan johtanut laiminlyönti, ja seuraavaksi sitten upseeri siirretään mukavasti salaisen poliisin vankilaan. Siis se että onko kuoleman aiheuttanut upseerin tai salaisen poliisin pistoolin luoti on saman tekevää. Se että upseeri pidätetään ja poistetaan elävien kirjoista riittää. Venäjän asevoimissa on samanlainen järjestelmä kuin esimerkiksi Neuvostoliiton tai Natsi-Saksan asevoimissa. Jokaisen upseerin tulee olla lojaali isänmaalleen, sekä tietenkin muutenkin luotettava sekä sopiva tehtäviinsä. 

Natsi-Saksassa valtakunnan turvallisuuden päävirasto eli RSHA sekä Gestapo kirjoittivat luotettavuuslausunnon upseerista. Eli kaikki upseerit olivat SS-miesten valitsemia. Neuvostoliiton tai Venäjän tapauksessa luotettavuuslausunnon kirjoittaa KGB tai nykyään FSB. Noissa maissa valtion johtaja on sama kuin valtio. Hitler ja Natsit olivat yhtä kuin Saksa. Ja idässä kommunistinen puolue ja Stalin sekä nykyään Putin on yhtä kuin valtio. Upseereiden tehtävä on olla vihattuja. Näin estetään kapinat. Samoin upseereiden tyly käytös tekee miehille helpommaksi kertoa salaisuuksiaan turvallisuuspalvelulle. Ja tietenkin noiden miesten rooli on näytellä syytettyjä oikeudenkäynneissä, joissa tuomio on ennestään selvä. Putinin pitää olla suosittu. Hänen alaistensa pitää taas olla vihattuja, niin he eivät kykene nousemaan Putinia vastaan. 

Miehet palvelevat kuoltuaankin propagandaa. Heidän kohotetaan lähes taivaalliselle tasolle, kun heidän mitaleitaan luetellaan. Kuolleen miehen uskollisuutta ja uhrivalmiutta on tietenkin korostettu. Eikä kuollut puhu asioista, jotka ovat ehkä kiusallisia myös Putinille itselleen. Ja tietenkin meidän pitää muistaa se, että Putin on taitava improvisaattori. Hän saattaa kehitellä uusia päämääriä, jos edelliseen päämäärään pääseminen on liian työlästä tai se vaarantaa hänen oman asemansa. Siis se mikä on hyvää taktiikkaa riippuu siitä, mikä on sodan tarkoitus. Jos sodan tarkoitus on saada ihmisten huomio pois Putinin hallinnon korruptiosta, niin silloin pitkä ja kuluttava sota olisi se, mikä ajaisi parhaiten Putinin itsensä asemaa. 

https://yle.fi/a/74-20165620

https://fi.wikipedia.org/wiki/Holodomor

Onko hierarkkinen rotuoppi eli tieteelliseen kaapuun puettu rasismi osoitus huonosta omatunnosta?

 Hierarkkinen rotuoppi jakaa ihmiset syntyperänsä perusteella eri tasoihin. 

Se että pseudotieteen levittäjä on muuten tunnustettu tiedemies tekee pseudotieteestä erityisen vaarallisen. Eli esimerkiksi rotuoppi on sellaista pseudotiedettä, jota on levitetty muuten tunnustettujen tiedemiesten toimesta. Kyseessä on siis eräänlainen politisoitu näennäistiede, jonka avulla on perustelu sekä orjuutta, että kansojen historian poistamista pakkokollektivisoinnin nimissä. Samoin erityisesti natsien omaksumalla hierarkisella rotuopilla on perusteltu myös muita kansanmurhia kuin vain holokaustia eli juutalaisten massamurhaa natsien toimesta. 

Natsien rotuopin tai rotuhierarkian  mukaaan toiset kansat ovat alempiarvoisia kuin toiset. Ja natsien rotuopilla on kauas menneisyyteen ulottuvat juuret. Tuon opin rakentaminen alkoi kauan ennen Hitleriä. Se alkoi kauan ennen kuin Kaarle Suuri nousi Frankkien valtakunnan valtaistuimelle. Eli sen juuret ovat Kreikan kaupunkivaltioiden ajassa, jolloin kreikkalaiset nimittivät vihollisiaan “barbaareiksi”. Tarkoitus oli osoittaa vastustajille oman aatemaailman sekä oman aseman ylemmyys. Eli armeijat suojelivat tuolloin Kreikan sivistystä barbaareita vastaan. Aivan kuten Hitler myöhemmin perusteli hyökkäystä Neuvostoliittoon. Samoin panslavistinen liike katsoo slaavilaiset kansat muita paremmiksi. 

Ja paras niistä kansoista on tietenkin  Venäjä. Voidaan sanoa että panslavistinen liike syntyi vastavoimaksi länsimaisia asenteita kohtaan. Eli aikoinaan Hitler kopioi itselleen paljon panslavistien ja heidän liikkeensä ajatuksia. Hän vain vaihtoi keskuksessa olevan valtion paikalle Saksan ja korvasi sanan slaavilaiset kansa sanalla “arjalainen”. Venäjän tsaarin perustaman panslavistisen liikkeen johtava ajatus on se, että muut slaavilaiset kansat vain odottavat pääsyä “Äiti-Venäjän yhryteen”. Ja muut kansat sitten vain odottavat sitä, että ne slaavilaistetaan, mikä johti esimerkiksi vuoden 1900 Kielimanifestiin. 

Oma kieli on jokaisen kansan sielu. Jos kieltä ei voida käyttää missään, niin kieli kuolee. Sen mukana kuolee kansan perimätieto eli kansan sielu. Ja kielimanifestin tarkoitus oli tietenkin tuhota suomen ja ruotsin kieli suuriruhtinaskunnasta. Eli kansallistunnon ydin olisi tuolloin revitty pois, ja korvattu venäläisillä tavoilla sekä venäjän kielellä. 

Tuolloin kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov asetti asetuksen jonka mukaan virastoissa siirryttäisiin käyttämään pelkästään Venäjää asiointi kielenä. Ja se olisi merkinnyt lopulta Suomen kielen tuhoa. Tuon asetuksen ideointi saattoi tapahtua tsaari Nikolai II toimesta. Mutta tietenkin hän oli taustalla hyvin pidättyväinen, koska jos tuo manifesti aiheuttaisi ongelmia, niin silloin Bobrikov olisi ollut oiva syntipukki. Bobrikov ammuttiin Senaatin portaikossa Eugen Schaumanin toimesta vuonna 1904, 

Mikä päätti kielimanifestin noudattamisen. Siis manifesti kumottiin vuotta myöhemmin. Mutta myöhemmin se aiheutti myös sen, että Suomi julistautui itsenäiseksi vuonna 1917.  Bobrikovin suuret valtaoikeudet olivat tietenkin tarkoitettu tsaarin kilveksi. Jos asiat olisivat menneet mönkään, niin syyt olisi ottanut päälleen Bobrikov. Ja Bobrikovin etunimi “Nikolai” tietenkin olisi tehnyt mahdolliseksi väittää, että Nikolai olisi tarkoittanut Bobrikovia eikä tsaari Nikolai IIt:a. 

“Mutta mistä suomalaiset epäilivät Tsaarin olleen tuon manifestin ideoija. “Kielimanifesti otettiin Suomessa tyrmistyksellä vastaan. Senaatti esitti sitä muutettavaksi, ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Sten Carl Tudeer ja senaattori Waldemar Eneberg matkustivat Pietariin neuvottelemaan asiasta, mutta Nikolai II hylkäsi muutosesityksen. Senaatti julkaisi laittomana pidetyn manifestin päätettyään asiasta äänin 12–6. Julkaisua vastustaneet kuusi perustuslaillista senaattoria erosivat pian tämän jälkeen ja julkaisua kannattanut Tudeer muutamaa viikkoa myöhemmin. Myös joukko aatelissäädyn valtiopäivämiehiä laati keisarille osoitetun vastalausekirjelmän, mutta von Plehwe kieltäytyi toimittamasta sitä keisarille.” (Wikipedia, Kielimanifesti)

Siis olisiko Von Plehwe oikeasti uskaltanut jättää viemättä senaatin kirjettä tsaarille, ellei hänellä olisi ollut tsaarin nimenomaista käskyä toimia kuten hän toimi? 

Gustav Retzius uskoi suomalaisten olevan ruotsalaisia alempiarvoisia. Tuon 1800-luvun antropologin käsitykset suomalaisista muistetaan erittäin hyvin. Mitä jos Gustav Retzius olisi sanonut esimerkiksi saamelaisia tai afrikkalaisia vähempi arvoisiksi ihmisiksi? Tuo näkemys oli erittäin yleinen 1800-luvun Euroopassa. Vähemmistöistä sekä kaukaisista maista kotoisin olevista ihmisistä etsittiin kilpaa vikoja. Ja ainoa syy miksi päivittelemme Retziuksen toimintaa, eli sitä että hän vei kalloja suomalaisten haudoista Tukholmaan tutkittavaksi on ollut asia, joka muistetaan aina välillä erittäin tarkasti. Sitä että useita erilaisia hauta-esineitä ja kalloja vietiin esimerkiksi afrikkalaisista haudoista tai intiaanien haudoista aivan järjettömiä määriä. 

Rotuoppi: ajatus siitä että toinen on alempiarvoinen syntyi ehkä siitä, että jotkut halusivat turruttaa omaatuntoaan. Sen melkein lopullinen malli syntyi 1800-luvun katovuosien aikaan. Tai katovuodet ainakin muokkasivat esimerkiksi sellaisten tiedemiesten kuten Axel Olof Freudenthalin ja Gustaf Retziuksen ajattelutapaa. Mutta se ei tee tuosta tavasta arvottaa ihmisiä heidän syntyperänsä mukaan yhtään sen kauniimpaa. Eli tässä tietenkin yritän ymmärtää heitä. Mutta en voi heidän ajatusmaailmaansa hyväksyä. Mutta kuten aina välillä lehdistä saamme lukea, niin Retziuksen ja Freudenthalin ajatukset muovaavat jotenkin vieläkin yhteiskuntaamme. 

Eli nykyaikainen rasismi on tuon 1800-luvulla syntyneen rotuopin perillinen. Vaikka rasismin juuret ovat paljon pidemmällä. Kuin noissa kahdessa 1800 luvulla vaikuttaneeseen antopologissa.  Ja rasismi on aina tarjonnut oikeutuksen sotiin ja muuhun väkivaltaan. Sen juuret ovat muinaisessa Kreikassa. Ja myöhemmin rasismia on käytetty myös esimerkiksi orjuuden hyväksyttämiseen. Rotuoppi eli tieteelliseksi puettu rasismi kehitettiin perustelemaan orjuuttamista. Ja rotuoppi antoi tietenkin orjien omistajille asian jolla he voivat turruttaa omaatuntoaan. He perustelivat tuon julman ihmiskaupan sekä väkivallan sillä, että he “opettivat isoja lapsia tavoille”. 

Rasismin tarkoitus oli myös esimerkiksi luoda railoja yhteiskunnan eri osien välille. Eli hallitsijat korostivat tuolloin 1800- luvulla alamaistensa eriarvoisuutta, jotta he eivät kapinoi häntä vastaan. Ja tietenkin railo suomalaisten ja ruotsalaisten välillä oli myös tsaarille mieleen. 

Yleensä Suomea ei ajatella siirtomaana, Mutta myös suuriruhtinaskunnassa käytettiin samoja menetelmiä, kuin siirtomaissa. Hallitsija asettui pienen vähemmistön puolelle, ja sitten asiat jaettiin siten, että tuo vähemmistö piti hallinnassaan aseita. Samoin niin sanottuihin korkeampiin ammatteihin, kuten lääketieteelliseen tiedekuntaan oli pääsy vain tuolla pienellä vähemmistöllä. Tuon vähemmistön piti tietenkin ajatella sitä, että enemmistö eli rahvas oli jotenkin alempaa kastia. Ja siksi esimerkiksi Suomen aatelistossa oli ruotsinkielisillä suuri enemmistö. 

Korkeammat upseerin ja muut virat jaettiin noille aatelisille, jotka asuivat omissa kartanoissaan vailla yhryttä ympäröivään yhteiskuntaan. Heille kerrottiin jatkuvasti tarinoita siitä, miten barbaarisia tai sivistymättömiä ja raakoja nuo tavalliset ihmiset olivat. Segregaatio takasi eripuran, joka teki maan hallinnasta helppoa. Se takasi myös molemminpuolisen skisman, jota sitten ruokittiin kaikin tavoin esimerkiksi korostamalla vähemmistön asemaa. Tietenkin korkeimmat virat olivat varattuina venäläisille. Mutta ruotsalaisten syyksi voidaan laittaa esimerkiksi liiallinen verotus. Eli kaikki ikävät virat jotka näkyivät kansalle olivat tietenkin ruotsinkielisten hallussa. Näin Venäjän tsaari takasi sen, että kansa piti hänestä.

 

“Retzius teki kesällä 1873 tutkimusretken Suomeen voidakseen todistaa isänsä teorian, jonka mukaan suomalaiset kuuluivat vähemmän kehittyneeseen lyhytkalloiseen mongolidiseen rotuun eivätkä samaan pitkäkalloiseen germaaniseen rotuun kuin ruotsalaiset ja muut pohjoismaalaiset.” (Wikipedia, Gustaf Retzius)

Voidaan ajatella että Venäjän keisarikunta ruokki Retziuksen sekä Freudenthalin kaltaisten miesten ajatuksia. Nimittäin tsaari varmaan tiesi mitä ihmiset ajattelivat noista sanoista, että suomalaiset olisivat alempiarvoisia kuin ruotsalaiset. Ja tällaisten lausuntojen ja käsitysten levittämisen tarkoitus oli ehkä se, että niiden avulla voitiin lyödä kiilaa eri yhteiskunnan osien välille. 

Rotuoppi ei enää nykyään ole niin sanottua hyväksyttävää tiedettä, mutta samalla me välillä huomaamme Retziuksen sekä Freudenthalin varjot seinillä. Sanotaan että jos Retzius sekä Freudenthal eivät olisi sanoneet suomalaisia alempiarvoiseksi ruotsalaisiin nähden, niin emme sitten muistaisi heidän nimiään. He olivat molemmat hyvin arvostettuja tiedemiehiä. He ovat tehneet paljon tunnustettua tieteellistä työtä. Mutta rotuoppi on tahrinut heidän maineensa. Ja juuri nämä kaksi miestä  ja heidän kaltaisensa tekevät rotuopista, jota ajetaan tieteen nimissä erittäin vaarallisia. Eli ihmisten pitäisi osata erottaa erilaiset tutkimukset toisistaan. Eli vaikka yksi tutkimus olisi hyvätasoinen, niin toinen voi olla täydellistä pseudotiedettä.  

Kun politiikka ohjaa tiedettä, niin silloin puhutaan siitä, miten paljon esimerkiksi yliopistot tarjoavat selkänojaa ihmisille, jotka osaavat valita “oikeita” kohteita rahoitukselle. Siis oikea kohde voidaan määritellä siten, että se tukee jonkun ihmisen ajatusmaailmaa. Tai siten se voidaan valita siten, että se tukee niitä puheita, joita poliitikko on pitänyt. Tiedemiehiä syytetään aina siitä, että he ovat jotenkin erillään todellisuudesta. Tai että tiedemiehet eivät osaa valita tutkimuskohteita siten, että ne hyödyttävät veronmaksajia. Kyseessä on silloin käsite, joka nostaa veronmaksajat suoraan samalle tasolle kuin esimerkiksi lautamiehet tai valamiehet ovat ainakin amerikkalaisessa oikeudenkäynti sarjoissa.

He arvioivat ikään kuin valamiehistön mallikoina  sitä, että onko joku tutkimuskohde sellainen että, sen voidaan katsoa olevan muuta kuin veronmaksajien rahojen tuhlaamista. Kuten Urho Kekkonen, tasavallan presidentti suoraan sanoi, niin “kyllä kansa tietää”. Kansaa edustavan poliitikon tehtävä on siis tietenkin myös valvoa kansan etua, ja kieltää tutkimukset, joiden rahoitusta hän pitää rahan tuhlaamisena. Mutta kun puhutaan kansan tiedosta, eli kansa tietää asioista parhaiten, niin tietenkin voimme kysyä, että “mitä kansa tiesi”? 

Tai mistä kansa sai tietonsa? Kansa tietää vain sen, mitä kansalle kerrotaan. Jokaisella ihmisellä on maailmassa oikeus mielipiteeseen. Jokaisella ihmisellä on myös oma mielipide kaikista asioista. Ja tietenkin jokaisen poliitikon tulee myös ajatella sitä, että he miellyttävät äänestäjiään. Kun sitten lehdet täyttyvät kirjoituksista siitä, miten kaiken maailman kesäseurat, uskonto sekä erilaiset isänmaallisuuden palolla itseään markkinoivat liikkeet ovat kasvattaneet suosiotaan, niin se tietenkin kannustaa poliitikkoja hakemaan suosiota ja ääniä noista liikkeistä. 

Kriittisesti eli kielteisesti ulkomaalaisiin, EU hun sekä erilaisiin vähemmistöihin suhtautuvat tahot varmasti saavat noista jutuista lisää tuulta purjeisiin. Ja tuon takia poliitikot varmaan haluavat osoittaa rohkeutta, eli miellyttää noita tahoja. Joten varmaan sen kautta sitten saadaan sitten taas ääniä, kun ministerinä osoitetaan rohkeutta poistaa tutkimuksia, joita sitten suoraan voidaan katsoa vaikuttavan negatiivisesti siihen, miten tietyt piirit tukevat poliittisia päättäjiä. Mutta siis poliittinen ja taloudellinen ohjaus, mitä tieteen tekemiseen käytetään on yleensä sellaista, että ihmisten tunteisiin vedotaan monissa asioissa. Jos tutkimus alistetaan palvelemaan ideologiaa, niin silloin olemme sellaisella tiellä, mikä on muutamia kertoja aiheuttanut jopa kansanmurhia. 

Kun meillä kiistellään esimerkiksi sian kivesten poistamisesta, niin kukaan ei ole vieläkään muistanut puhua siitä, miten ainakin ennen mielenterveyspotilaita pakkosteriloitiin. Syynä oli se, että haluttiin estää “ei toivotun perimän leviäminen”. 

Mutta kuinka paljon esimerkiksi 1800-luvun katovuodet vaikuttivat rotuopin syntyyn? Eli onko mahdollista että  parivaljakko  Retzius sekä Freudenthal turruttivat omatuntoaan siitä, että he olivat ehkä jättäneet toisia kuolemaan nälkään katovuosien aikaan, sillä että ajattelivat kuolleiden olevan alempaa rotua. 

Ja ehkä he ajattelivat että nälkä “puhdistaa yhteiskunnan”. Ehkä tuo ajatus alemmista roduista sai jalansijaa siksi, että isännät eivät ehkä olleet antaneet ruokaa kerjäläisille, jotka ehkä olivat sitten vähän ajan päästä kuolleet. Ja sitten rotuoppi tarjosi mahdollisuuden turruttaa omaa omatuntoa. 

Kun 1800-luvun Gustaf Retzius ruotsalainen tiedemies halusi osoittaa suomalaisten olevan ruotsalaisia alempi kansa, niin hän käytti silloin erästä kalloa todistaakseen tämän asian. Tuolloin 1870-luvulla uskottiin yleisesti rotuoppiin. Mutta Retzius jättää varjoonsa erään suomenruotsalaisen Axel Olof Freudenthalin. Tuo mies uskoi myös suomalaisten olevan alempaa rotua. Ja se mikä tekee näistä kahdesta miehestä vaarallisia on se, että he olivat tunnustettuja tutkijoita. Freudenthalin sekä Retziuksen titteli oli antropologi. 

“Axel Olof (A. O.) Freudenthal 12. joulukuuta 1836 Siuntio – 2. kesäkuuta 1911 Helsinki) oli suomenruotsalainen kielentutkija ja 1800-luvun svekomaanien johtohahmoja ja sitä kautta merkittävimpiä suomenruotsalaisen kansallistunteen herättäjiä. Hän oli Helsingin yliopiston muinaispohjoismaisen kielen ja antikviteettien dosentti vuodesta 1866 sekä ruotsin kielen ja kirjallisuuden ylimääräinen professori vuosina 1878–1904.Freudenthal edisti merkittävästi Suomen ja Viron ruotsalaismurteiden tutkimusta. Hän harrasti rotuoppeja ja uskoi suomalaisten alempiarvoisuuteen.” (Wikipedia, Axel Olof Freudenthal)

“Magnus Gustaf Retzius (17. lokakuuta 1842 Tukholma – 21. heinäkuuta 1919 Tukholma) oli ruotsalainen anatomi, biologinen antropologi, Karoliinisen instituutin professori ja sanomalehti Aftonbladetin omistaja ja päätoimittaja. Hän oli monipuolinen tutkija, jonka merkittävimmät tutkimukset liittyvät hermojärjestelmän histologiaan. Suomessa Retzius tunnetaan vuonna 1873 Suomeen tekemästään tutkimusretkestä, jonka yhteydessä hän keräsi kymmeniä suomalaisten pääkalloja rotututkimuksiaan varten. (Wikipedia, Gustaf Retzius)

Se mikä tekee tällaisista miehistä erityisen vaarallisia on se, että he tekivät pääosin hyvää työtä. Heidän toimintansa teki heistä uskottavia. Ja juuri tämä muu tuotanto teki rotuopista hyvin uskottavan tuntuista tiedettä. Mutta miksi nuo miehet halusivat uskoa toista kieltä puhuvien ihmisten olevan heitä alempiarvoisia? Juuri se ajatus että toinen ihminen on etnisen taustansa takia kykenemätön johonkin toimintaan hivelee joidenkin toisten itsetuntoa. Millaisen vaikutuksen ajatus siitä, että saisi jo lapsena pitää toista ihmistä orjana tai leluna? 

Saattaa olla että noiden kahden miehen toimintaa ohjasi segregaatio. He saattoivat elää hyvin eristettyä elämää. Ja sen takia he ehkä alkoivat radikalisoitua. Se että he olivat tunnustettuja tieteen tekijöitä sai aikaan sen, että ihmiset uskoivat myös rotuopin olevan oikein. 

Jos ajatellaan Retziuksen sekä Freudenthalin toimintaa, niin saattaa olla että siihen vaikuttivat myös esimerkiksi Suomen sekä Ruotsin katovuodet. Katovuodet tai nälkävuodet  kestivät Suomessa vuodesta 1866 vuoteen 1868. Ja Ruotsissa katovuodet kestivät vuodesta 1867 vuoteen 1869. Nuo vuodet olivat hyvin raskaita. Ja pelkästään Suomessa kuoli noin 150 000- 250 000 ihmistä nälkään. Ruotsissa kuolleita oli noin 10 000. Se miten noita kuolleita lasketaan sitten tietenkin vaikuttaa siihen, montako kuollutta katovuodet aiheutti. Eli lasketaanko tauteihin kuolleet ihmiset katovuosien uhreiksi vai ei vaikuttaa lukuun, joka esitetään historiankirjoissa. 

Rotuopin muotoutuminen saattoi olla seurausta Retziuksen sekä Freudenthalin traumoista, jotka muodostuivat noiden 1800-luvun nälkävuosien aikana. Eli rotuoppi tietenkin antoi mahdollisuuden valita niitä, joita kannatti pelastaa. Ja ehkä Retzius ja Freudenthal olivat niitä etuoikeutettuja, joilla oli mahdollisuus hankkia elintarvikkeita vaikka muilla ei niitä ole. Ja ehkä he perustelivat omaa elintasoaan ja turruttivat omaatuntoaan sillä, että he ajattelivat nälkään ja tauteihin kuolevien olevan jotenkin “ali ihmisiä”. 

Retziuksen kohdalla hänen asemansa lääkärinä tietenkin takasi hyvän aseman, koska varsinkin leikkaavien lääkäreiden tuli olla hyvässä kunnossa. Niin hänelle varmaaan varattiin ruokaa, vaikka sitä ei muualla ollut. Ja ehkä nuo herrat ajattelivat darvinistiseen malliin sitä, että nuo nälkävuodet ikään kuin puhdistivat yhteiskuntaa. Tai sitten he ehkä  toistelevat tuota mantraa. Tuota ajatusta toisten alemmasta ihmisarvosta itselleen, koska he halusivat turruttaa omaatuntoaan. 

Eli määräsikö esimerkiksi Hitlerin ajan Saksan asevoimien johto juutalaisia mieluummin tiettyihin hyökkäyksiin kuin muita? Eli onko Hitlerin raivo ja viha peräisin siitä, että hän halusi myös turruttaa omaatuntoaan? Armeijassa pienikin ero voi aiheuttaa syrjintää. Ja sodassa syrjintä voi johtaa seurauksiin, joita kukaan ei voi edes kuvitella. Erilaisia ihmisiä syrjitään jo peruskoulun pihalla. Joten mitä tuo syrjintä oli esimerkiksi keisarillisen saksan asevoimissa, joissa rasismi ei ollut kiellettyä, eikä trollaamisesta rangaistu mitenkään. 

Monet uskonnolliset ääriliikkeet vetoavat nimenomaan esimerkiksi sisarussarjan ensimmäiseen. Ennen nimen omaan vanhin poika peri isänsä maat. Muut jäivät maalle asumaan vuokra- tai torpparin asemassa. Ja jos sitten vanhin poika saatiin mukaan johonkin herätysliikkeeseen, niin silloin heillä tuon vanhemman sisaruksen kautta oli ote nuorempiin sisaruksiin. Eli jos nuoremmat sisarukset eivät miellyttäneet, niin he saivat lähteä etsimään onneaan muualta. Kenenkään ei omalla maallaan tarvinnut kuunnella asioita, joita hän ei halunnut kuulla. 

Mutta sitten kuten tiedämme, niin herrojen elkeet tarttuvat renkiin. On olemassa niin sanottu “Kapo efekti”. Tuo efekti on saanut nimensä siitä, että keskitysleireillä luottovagit eli “Kapot” olivat usein innokkaimpia hakkaajia, jotka pieksivät muita vankeja säälittä. Samoin esimerkiksi orjaplantaaseilla toinen orja suoritti piiskaamisen. 

Mikäli sanotaan että orjan asema on huonompi kuin kenenkään muun, niin asema huonojen kuninkaana saattaa olla parempi kuin alimman vapaan miehen tai naisen. Siis piiskuri, kuningasrotta tai orjapiiskuri oli tuon ideologian mukaan “isäntäänsä huonompi, mutta hän oli paras 2000 huonosta”. Eli vaikka näkisimme orjuutta, niin meidän pitäisi muistaa se, että orjat eivät olleet oikeasti tasa-arvoisia. Asema luotto-vankina tai luotto-orjana hajotti joukkoa siten, että he eivät kyenneet muodostamaan järjestäytynyttä vastarintaa. 

Ja rotuoppi sitten sai myöhemmin Hitlerin käsissä aikaan sen, että Natsit murhasivat miljoonia ihmisiä Euroopassa. Mutta sitä ennen rotuoppi sai aikaan kansanmurhia siirtomaissa.  Se mikä natsien teot erotti muista eurooppalaisten teoista esimerkiksi Afrikassa oli se, että natsit tekivät tekonsa Euroopassa. 

Eli jos natsit olisivat toimineet Afrikassa, niin heidän tekojaan ei ehkä olisi tuomittu niin ankarasti. Siis rumasti voidaan sanoa, että ihmisten etninen tausta on aiheuttanut sen, että toisiiin kohdistetut rikokset annetaan helpommin anteeksi kuin toisten tekemät vastaavat rikokset. Tuomitaanko holokausti siksi, että se tapahtui Euroopassa? Mutta samasta syystä esimerkiksi Afrikassa tapahtuneet asiat kuten Kongon vapaavaltiossa tapahtuneet asiat olisi pitänyt tuomita. Mutta se että nuo asiat tapahtuivat kaukana Afrikassa ennen Ensimmäistä Maailmansotaa teki niistä pienempiä kuin sen, mitä tapahtui ihmisten ikkunan takana. 

Vaikka muistamme aina tuomita esimerkiksi Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit, niin emme jostain syystä viitsi tuomita samalla tavalla esimerkiksi Shanghain pommitusta. Tai emme ollenkaan muista mainita esimerkiksi Brasiliassa 1930-luvulla tapahtunutta intiaanien vainoamista. Emme muista sitä, miten meillä mielenterveyslain takia ihmisiä steriloitiin siksi, että heillä vain ei ollut kotia. Samaan aikaan kun meillä tälläkin hetkellä kiistellään esimerkiksi siitä, että saako sian kivekset leikata, niin ei ole kovin pitkää aikaa siitä, kun mielenterveyspotilaiden kivekset poistettiin. Tai naisilta munasarjat sitten säteilytettiin.  Ja varsinkin jälkimmäinen asia aiheutti sen, että naiset ja nuoret tytöt altistuivat seksuaaliselle hyväksikäytölle. 

Tai he olivat saamelaisia sekä romaneja. Samoin adoptiot sekä monet muut asiat sitten saavat aikaan sen, että henkilöä voidaan suoraan syrjiä jo heidän syntymästään asti. Rotuoppi ei siis ollut mitenkään vain saksalaisten asia. Vaan myös Venäjän tsaari hyödynsi tuota rotuoppia tai sen muunnelmaa, jonka mukaan Venäjä on pyhä valtio, ja sitä johtaa jumalan valitsema Tsaari. Tuota asiaa ei Venäjän tsaari itse keksinyt, vaan ajatus valtion johdon jumalallisesta alkuperästä on peräisin jostain antiikin Kreikasta. Sen jälkeen sitä ovat menestyksellisesti hyödyntäneet esimerkiksi sellaiset miehet kuten Kaarle Suuri, sekä monet häntä pienemmät hallitsijat. 

Mutta rotuoppi on siis asia mikä eriarvoistaa ihmiselämän. Vaikka me kilpaa juoksimme tuomitsemassa juutalaisiin kohdistetun terrorin, niin emme jostain syystä ole ainakaan kovin usein nähneet mielenosoituksia ainakaan afrikkalaisten puolesta. Se ajatus että joku on etniseltä taustaltaan toista huonompi on se, mikä on aiheuttanut kovan luokan väkivaltaa sekä jopa kansanmurhia. Viha on asia mikä opitaan nuorena. Kun me kilpaa haukumme amerikkalaisia rasisteiksi, niin samalla me etsimme esimerkiksi romaneista sekä muista vähemmistöistä jatkuvasti vikoja. Mikään muu kuin negatiiviset asiat eivät pääse julkisuuteen, kun puhutaan vähemmistöistä. Siis emme ole julkisesti rasisteja. Mutta kuitenkin jokainen jolla on erilainen tausta tai joka on muuten erilainen kohtaa jonkinlaista vihaa tai “kritiikkiä”, kuten on tapana sanoa. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Schauman

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Retzius

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kielimanifesti

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_II

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet

https://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_famine_of_1866%E2%80%931868

https://en.wikipedia.org/wiki/Swedish_famine_of_1867%E2%80%931869

Puhetta politiikasta, tutkimuksista sekä väliinputoamisesta.

Puhuttaessa kolmannen sektorin Sote-palvelujen avustusta koskevista kriteereistä, ministeri Rydman on ensin sanonut, että uudet kriteerit on jo päätetty, ja sitten sen jälkeen hän on ihmetellyt miksi tuollaiset oikeudellisesti sekä poliittisesti sitomattomat asiat ovat saaneet aikaan valtavan kohun? Siis mitä Rydman on sanonut kenellekin, mitä hän on kertonut muille ministereille, ja mitä hallituksessa asioista on ylipäätään puhuttu? Rydmanin kohdalla on todettava se, että kyseessä on ministeri, jonka oletetaan varmasti puhuvan hallituksen nimissä. Hänen pitäisi siis tiedottaa asioista muita ministereitä. Mutta sitten seuraavaksi voidaan kysyä, että mitä muut ministerit ovat tähän asiaan vastanneet? Kuitenkin joka tapauksessa ministeri Rydman on sosiaali ja terveysministeri. 

Hän on siis johtamansa ministeriön ylin työnjohtaja. Tuolloin voidaan sanoa, että Rydmanin sana on käsky, ja jos hän haluaa ministeriön tekevän jotain, niin hänen alaisensa virkamiehet ottavat nuo asiat käskynä toimia tietyllä tavalla, vaikka ne eivät olisi poliittisesti tai juridisesti sitovia. Rydmanin pitäisi kyllä tietää mitä esimiesaseman käyttö ministerinä tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että alaiset noudattavat hänen käskyjään, vaikka ne eivät olisi juridisesti tai poliittisesti sitovia. Ministerinä Rydman on siis antanut alaisilleen käskyn leikata 18 miljoonan euron rahoitusta tutkimuksista jotka on vertaisarvioitu puoleen. 

https://www.is.fi/politiikka/art-2000012105185.html

Eli rahaa on tarjolla tällä hetkellä 9 miljoonaa euroa. Se että Rydman leikkasi yksittäisiä hankkeita on asia, mikä varmasti aiheuttaa kysymyksiä siitä, että miten paljon poliitikot ohjaavat tutkimuksia. Samoin se aiheuttaa kysymyksen siitä, että miten esimerkiksi tutkimuksia rahottavien säätiöiden johtokuntien jäsenten poliittiset sekä muut näkemykset merkitsevät määrärahojen myöntämisessä. Jokaisella ihmisellä maailmassa on jonkinlainen ideologia eli ajatusmaailma. Ja jokaisella ihmisellä maailmassa on myös oma näkemyksensä siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei. 

Se miten esimerkiksi tutkimusapurahoja haetaan on joidenkin mielestä hyvinkin sekava. Toiset joutuvat kahlaamaan lupien sekä rahoitushakemusten viidakossa  etsimässä etsimässä rahoittajia omalle projektilleen. Kun taas toiset ohjataan suoraan ministeriöihin, josta sitten rahaa annetaan ilmeisesti melko helposti. Toiset taas saavat kirjoittaa hakemuksia erilaisille säätiöille sormet kipeinä. Ja kun haetaan tutkimuslupia esimerkiksi teemahaastatteluihin, niin silloin edessä on tilanne, missä toisten lupien käsittely kestää. Tai joskus olen kuullut, että niitä on myös  ilmeisesti hylätty, ja silloin on ilmeisesti vedottu johonkin rekisteriin, jossa henkilö määritellään esimerkiksi kyvyttömäksi työskentelemään lasten kanssa. 

Mutta lista noista hylätyistä hakemuksista on liitteessä alla. Eli kuten YLEn uutisessa lukee, niin Rydmanin itsensä hylkäämät hakemukset on tuossa linkin takaa löytyvässä jutussa olevassa listassa tummennettu. 

Loput voitte liukea YLEn uutisesta: https://yle.fi/a/74-20233466

Mutta sitten muutamia yhteiskunnallisia huomioita: Kyseessä on yleistävä kirjoitus. Eli yhtäläisyydet johonkin tiettyyn tapaukseen ovat puhdasta sattumaa. Mutta siis miten rajoittaa yksinoloa, jos toiset eivät ota mukaan joukkoon? 

Mukana oli myös tutkimuksia joita voidaan ehkä jonkun mielestä pitäää mahdollisesti urkintana. Mutta siis tietenkin tuolloin sovelletaan niin sanotusti vapaata tai väljää ajattelutapaa. Mieleen muuten tulee se, että miten vaikeassa työllistymis tilanteessa oleva ylipäätään ylläpitää mitään sosiaalisia suhteita? Tai yritetäänkö heidän työkykyään ylipäätään pitää yllä? Vai onko tavoite ollut enemmänkin siirtää nuo ihmiset suoraaan eläkkeelle rumentamasta tilastoja. Kun he menevät esimerkiksi kuntouttavaan työhön, niin sieltä ei juurikaan kavereita löydy. 

Tai miten paljon palautetta esimerkiksi lastensuojeluyksiköissä pyydetään? Tai siis asiakkaalta joka on ikänsä puolesta vajaavaltainen ei juurikaan pyydetä mitään palautetta. Ehkä joku ei noita asioita edes halua tutkia. Ja jos ajatellaan esimerkiksi lastensuojelun kohdalla tapahtuvia laiminlyöntejä, Niin jos itse olisin vastuussa jonkun lapsen kuolemasta siksi, että päästin hänet viikonlopuksi alkoholisoituneiden vanhempien luokse, niin en tuota asiaa varmaan haluaisi kertoa muille. Alkoholisti tai huumeiden käyttäjä ei toki useinkaan viitsi koulun penkillä istua, koska muualta löytyy parempaa tekemistä. 

Jos olisin katsonut esimerkiksi lastensuojelulaitoksen henkilökunnan väkivaltaista tai välinpitämätöntä toimintaa läpi sormien, niin varmaan minusta olisi mukavampaa laittaa lapset suoraan holhoukseen sekä estää heidän pääsynsä vaikkapa yliopistoon, kun katsella tai kuunnella heidän näkemyksiään siitä, kuinka “Jammu-Setä” vei puskaan ja käytti seksuaalisesti hyväksi. Tai miten häiriintynyt ja ahdistunut nuori suljetaan yksin pimeään huoneeseen, kun häntä sattuu vähän pelottamaan tuo uusi ympäristö. Häiriintyminen on tietenkin hyvä syy estää ihmistä kehittämästä itseään. Niin ei häntä tarvitse enää kuunnella. 

Kun ihminen häiriintyy, niin hän tarvitsee varmaan paljon hoitoa, mutta sitten kuitenkin pitää kysyä, että miksi he ovat häiriintyneitä? Mikäli kotona on päihdeongelmia sekä väkivaltaa, tai muuten varsinkin nuori henkilö on kokenut uhkailua tai vastaavaa, niin se saattaa olla  järkyttävä kokemus. Eli voidaanko mahdollisesti ahdistuneisuutta tai muuta häiriökäyttäytymistä suoraan laittaa ihmisen itsensä syyksi? 

Jos vanhemmat tai muu perheenjäsen käyttää huumeita, niin tilanne voi olla hyvinkin traumaattinen. Jos joka kerran kun ihminen lähtee ulos, ja saa pelätä että tuleeko hän koskaan takaisin, tai jos vanhemmat sanovat ovella käyvänsä ostamassa tupakkaa, ja sitten viipyvät siellä kaksi tai kolme viikkoa, eikä lapsi tiedä missä he ovat, niin tilanne saattaa hiukan ahdistaa. Tai jos pahin kiusaaja on perheen vanhempien parhaan ystävän lapsi, niin silloin varmaan tilanne saattaa muuttua ahdistavaksi.

Jos seitsemän vuotta vanha ensimmäistä luokkaa koulussa käyvä lapsi kokee tilanteen, missä ehkä kuudesluokkalaiset piirittivät hänet ja käyttäytyvät uhkaavasti, niin silloin tilanteesta voi jäädä trauma, joka vaikuttaa lapsen koko kouluaikaan. Eli jos joku istuu kaiket päivät yksin jossain hiekkalaatikolla, niin ehkä syy tuohon yksinäisyyteen pitäisi löytää. Joten päivän kysymys on se, että onko joku vanhempien poikien tai nuorten miesten joukko käynyt kertomassa siitä, mitkä ovat seuraamukset, jos noita heidän joukkonsa henkisesti ja fyysisesti pahoinpitelemiä ihmisiä uskalletaan ottaa mukaan leikkeihin? 

Jos ihmistä ei oteta mukaan mihinkään leikkeihin, niin miten hän sitten voi rajoittaa yksinäisyyttään? Siis yksinäisyys ei ole kenellekään hyväksi. Mutta se että toinen otetaan mukaan vain silloin kun on aivan pakko ei ole myöskään hyväksi. Joskus näkee tapauksia joissa henkilö näyttää kuuluvan kaveripiiriin, mutta hänen roolinsa on todellisuudessa se, että hän kävelee muiden perässä. Saattaa olla että hänelle ei sanota sanaakaan. Tai jos lähdetään esimerkiksi festivaaleille, niin hänet saatetaan kammeta pois kaveripiiristä. Eli kaverit vain katoavat ihmisvilinään. Ja pari halveksivaa silmäystä kertoo siitä millaisten  kukkien halutaan tuossa joukossa kukkivan. Joten mistä johtuu väkivalta ja päihdeongelma?  

Kun ihminen viedään esimerkiksi psykiatriselle osastolle, niin hänet saatetaan sitoa lepositeeseen. Hänen takapuoleensa pistetään injektioneulalla aineita, Joiden vaikutusta tai muita niihin liittyviä asioita ei juurikaan muisteta kertoa. Siinä sitten on mukavaa makailla parin ladonoven kokoiden muskelimiehen seisoessa vieressä. Kyseinen tilanne saattaa ehkä hiukan ahdistaa. 

https://www.is.fi/politiikka/art-2000012105185.html

https://yle.fi/a/74-20233466