Venäjällä on kaksi etua puolellaan, sen johdon ei tarvitse välittää kritiikistä eikä sen komentajien tarvitse pelätä sotaoikeutta. Eikä myöskään venäläisten komentajien tarvitse välittää siitä miten paljon tappioita he tekevät. Se tietenkin erottaa länsimaisten sotilaiden ajattelutavan venäläisen sotilaan ajattelutavasta. Eli jos venäläinen komentaja saa tehtävän, niin silloin hän suorittaa tehtävänsä välittämättä siitä, miten monta miestä tai muuta asiaa hän menettää. Ukrainan sota on muuttunut kulutussodaksi, jossa Venäjä käyttää miehiään tykinruokana. Sillä että jos venäläinen komentaja menettää 300 miestä yhtä ukrainalaista kohtaan ei ole merkitystä. Vain sillä on merkitystä että komentaja pääsee tavoitteeseensa.
Venäjän etu Ukrainaan nähden on se, että tuo maa on valtavan suuri, ja jos Ukraina ei kykene vaikuttamaan Venäjän sotateollisuuteen, niin silloin se varmasti häviää sodan, tai joutuu tekemään suuria myönnytyksiä. Ukraina on täysin länsimaisen aseavun varassa, ja sen asian tietää myös Vladimir Putin. Hän tietää sen, että Ukrainan saamat varusteet ovat kalliita, ja siksi niiden hintaa korostetaan. Samoin Putin tietää että pelottelemalla sodan eskaloitumisella sekä ydinaseilla hän saa länsimaat empimään tarjottua apua.
Ja silloin olemme vaarallisessa tilanteessa, koska Venäjän johto saa siitä signaalin, että sodalla voidaan vastapuolta eli länsimaita kiristää mihin tahansa myönnytyksiin. Lännessä pelätään tietenkin sodan eskaloitumista, ja kuten olemme huomanneet, niin esimerkiksi talouden uutiset ovat peittäneet Ukrainan tilanteen, ja tietenkin sama linja jatkuu. Meillä on keväällä parlamenttivaalit, ja tuo kampanjointi tietenkin vaikuttaa Ukrainaa koskevaan uutisointiin. Se mikä sitten koskee meitä kaikkia on se, että Putin ilmeisesti pyrkii juuri tähän.
Sotaa pitkittämällä hän kykenee turruttamaan länsimaisen median, ja sitä kautta hänen propagandansa alkaa purra. Siis turruttamalla mediaa sekä samalla lupaamalla kultaa ja mirhamia Venäjän propagandakoneisto sekä sen johto ajattelevat että lopulta länsi lopettaa Ukrainan aseistamisen, koska se on jotenkin "turhaa". Meillä länsimaissa on vaarallinen harhaluulo siitä, että esimerkiksi suuret tappiot saavat Venäjän luopumaan sodasta. Länsimaiseen ajattelutapaan kuuluu se, että ihmishenget merkitsevät paljon. Venäläiseen ajattelutapaan kuuluu se, että ihminen on olemassa valtiotaan varten, ja jos valtio sitä vaatii, niin silloin henkilön pitää luopua jopa elämästään.
Venäläiseen tapaan kuuluu se, että nuo sodassa kaatuneet miehet palvelevat maansa poliittisen johdon tarkoitusperiä myös kuoltuaan. Eli kuolleita sankareita ylistetään pilviin, ja se mikä tekee kuolleesta sankarista loistavan sankarin on se, että kuollut sankari ei levittele tietoa siitä, miten onneton heidän johtajansa on ollut.
Jos ajattelemme esimerkiksi juuri Ukrainassa sekä ilmeisesti myös muualla tehtyjä sotarikoksia, niin silloin me unohdamme kolme asiaa. Joissakin tapauksissa sotarikosten tehtävä on tehdä välimatkaa sotilaiden sekä paikallisen väestön välille. Näin omia joukkoja "suojellaan haitalliselta informaatiolta". Samoin sotarikosten tarkoitus voi olla myös pelon herättäminen. Eli vastarintaa nujerretaan sillä, että vastapuolta pelotellaan kauhealla kohtalolla, jos he vastustavat miehittäjiä. Samoin ne saavat ihmiset pitämään suunsa kiinni siitä, mitä sodassa on tapahtunut.
Me emme ehkä käsitä täysin sitä, että myös nuo rikokset palvelevat Vladimir Putinia sekä Kremlin johtoa. Se että erityisesti raiskauksia korostetaan, saa aikaan sen että ne miehet, jotka ovat palvelleet Ukrainassa pitävät suunsa kiinni siitä, mitä siellä on tapahtunut. Sota on nimittäin loistava tilaisuus murhata omia miehiä sekä poliittisen opposition kannattajia.
https://yhteisojahistoria.blogspot.com/
Kommentit
Lähetä kommentti