Ministeri Tuppurainen pelkää EU:n uuden valtion tukia koskevan linjauksen saavan aikaan ongelmia taloudessa tai siirtymisen kohti suunnitelmataloutta. Suunnitelmatalous on asia, mikä aikoinaan tuhosi Neuvostoliiton talouden, eli kun valtio ja varsinkin byrokraattinen sekä autoritaarinen valtio rakentaa suunnitelmia esimerkiksi viiden vuoden jaksolle, niin silloin tietenkään ei olla koskaan ajateltu sitä, että tuo suunnitelmatalous on kykenemätön vastaamaan markkinatalouden haasteisiin. Suunnitelmatalouden ongelma on siinä, että sitä koskevat laskelmat tehdään ehkä yhden viiva viiden vuoden haarukassa. Ja kukaan ei tiedä mitä esimerkiksi maailmantalouteen kuuluu viiden vuoden kuluttua.
Yhtiöiden ongelma on siinä että niiden pitää saada voittoa myynnistä, jotta ne voivat kattaa toimintansa kulut. Mikäli yhtiöiden tuotteistaan saatavat tulot pienevät radikaalisti, niin silloin niiden pitää löytää uusi tulonlähde. Tai sitten ne menevät konkurssiin. Mutta jos sanotaan että yritys myy toimitilojaan, niin millaisen signaalin se antaa esimerkiksi sijoittajille tai tuotteiden tilaajille?
Yhtiöiden menot koostuvat esimerkiksi henkilöstömenoista, toimitiloista koituvista kustannuksista sekä tuotteiden valmistamiseen tarvittavista raaka-aineista. Ja tuo asia tietenkin on hiukan ongelmallinen, koska jos esimerkiksi kaupungin keskusta tai joku muu alue autioituu, eli yrittäjät lopettavat tai muuttavat toiseen paikkaan, niin se edellyttää sitä, että esimerkiksi toimitilojen vuokraajien pitää nostaa vuokria. Ja tuo vuokrien nostaminen tietenkin vaikuttaa tuotteiden hintaan, ja kuka ostaa mieluummin kallista kuin halpaa tuotetta.
Hintojen nostaminen saa joskus aikaan sen, että tuotteen myynti putoaa hyvin alas. Ja sitten on yrittäjän joko etsittävä halvempi liiketoimintaympäristö tai hakeuduttava konkurssiin. Siis nimenomaan toimitilojen vuokraajien kannalta on sama että muuttaako yrittäjä johonkin ostoskeskukseen vai lopettaako hän toimintansa. Nimittäin tuosta yrityksestä saatavat tulot ovat joka tapauksessa mennyttä, ja kuitenkin myös toimitilojen vuokraajien pitää saada katetta noista toimitiloista, jotka vaativat kuitenkin kunnossapitoa sekä vastikkeen maksua. Joten tuon yrityksen eli tulonlähteen menetys sitten saa aikaan painetta kohottaa muiden toimitilojen vuokria.
Yhden keskeisen toimijan katoaminen saa aikaan vaikutuksen, mikä saattaa ulottua useisiin muihin yhtiöihin. Yhtiöiden on vastattava haasteisiin sekä suunnattava markkinointiaan niin, että ne voivat reagoida mahdollisimman tehokkaasti keskeisen asiakkaan katoamiseen. Mutta uusien asiakkaiden haaliminen ei ehkä sitten enää onnistukaan. Ja jos entinen varma asiakas joka voi olla esimerkiksi jonkun alueen suurin yrittäjä muuttaa ulkomaille, niin se saattaa vaikuttaa myös siivouspalveluita myyvien yritysten tilauksiin sekä myös ruokatoimittajiin, jotka ovat myyneet catering-palveluita tuon keskeisen toimijan henkilökunnalle.
Mikäli sitten keskeisessä roolissa oleva yhtiö vie tuotannon ulkomaille, niin se voi vaikuttaa useiden ihmisten työpaikkoihin, mikäli esimerkiksi isoja halleja ei enää tarvitse siivota tai suuri joukko työläisiä irtisanotaan, jolloin he eivät enää tarvitse jotain keskitettyä ruokatoimittajaa. Liiketoiminnan A ja O on kyky reagoida tarpeeseen hyvin nopeasti.
Jos suunnitelmia ei kyetä muuttamaan tarpeeksi nopeasti, niin joitakin tuotteita valmistetaan yli kysynnän tarpeen, ja silloin tuotteita jää varastoon valtavia määriä, jos tuotantoa ei kyetä suuntaamaan kohti sitä tuoteryhmää, joka kiinnostaa ostajia. Se mikä tekee markkinataloudesta vahvan on sen kyky reagoida nopeasti markkinoiden muutokseen sekä erityisesti ihmisten ostohalukkuuteen.
Mutta toisaalta juuri se että ihmiset saattavat muuttaa ostokäyttäytymistään melko nopeasti tekee markkinataloudesta melko arvaamattoman. Suunnitelmatalouden tarkoitus oli aikoinaan korjata se markkinatalouden ongelma, että kukaan ei tiedä mikä huomenna myy. Eli suunnitelmatalouden tarkoitus on ollut kasvattaa markkinoiden ennakoitavuutta, mutta koska tuohon toimintaan on kuulunut tuotantotavoitteet, joista ei olla joustettu, niin se on aiheuttanut käsittämättömän raaka-aineiden tuhlauksen sekä tiettyjen tuotteiden ylituotannon.
Tuo tuotteiden ylituotanto on se asia, mikä tekee suunnitelmataloudesta hyvin tehottoman. Tehottomuus tietenkin tarkoittaa sitä, että esimerkiksi raaka-aineita kuluu valtavia määriä, ja tuotteita joudutaan lopulta ajamaan suoraan kaatopaikoille, jossa ne eivät suinkaan tuo varallisuutta tuottajille. Se että tuotteita valmistetaan suoraan roskiin aiheuttaa erittäin suuria raaka-aineiden sekä samalla myös työtuntien menetyksiä työnantajille.
Eli joka kerran kun työläinen valmistaa tuotteen suoraan kaatopaikalle, niin siinä menetetään sekä työtunnit että myös raaka-aineet joita tuotteeseen on käytetty. Tuolloin raaka-aine, sekä sen hankkimiseen ja kuljetukseen käytetyt varat menevät myös suoraan kaatopaikalle. Samoin työntekijän tunnit, jotka tuohon tuotteeseen käytetään olisi voitu käyttää jotenkin hyödyllisemmin. Eli myös työntekijän palkka tuolta ajalta menee käytännössä suoraan kaatopaikalle. Kun työntekijän tekemä työ ei hyödytä yhtiötä, niin silloin hänen saamansa palkka menee myös käytännössä piipun kautta harakoille.
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/tytti-tuppurainen-brysseliss%C3%A4-muhivista-suunnitelmista-voi-johtaa-er%C3%A4%C3%A4nlaiseen-suunnitelmatalouteen/ar-AA17aAkN?ocid=msedgntp&cvid=3f5b7985dcb248f39bdd9690e3acc277
https://yhteisojahistoria.blogspot.com/
Kommentit
Lähetä kommentti