Se mitä tapahtui Israelissa voi periaatteessa tapahtua myös meillä Suomessa.

Mikä on populismin hinta? 

Se mitä tapahtui Israelissa voi periaatteessa tapahtua myös meillä Suomessa. Tuo mahdollinen isku voisi olla ääri-islamistien isku esimerkiksi Helsingin juutalaisyhteisöä vastaan. Jos olisimme jääneet NATOn ulkopuolelle, niin millaista propagandaa Venäjä silloin syytäisi? Kun puhumme esimerkiksi NATOn hinnasta, niin toki uskottava puolustus on kallista. Ja jos sitten yksin hankkisimme noita tuotteita, niin mitä ne sitten maksaisivat? Tietenkin NATOon liittyminen vaatii sopeutumista, mutta samalla tavalla sopeutumista vaatii kaikki uusi, mitä puolustusvoimiin hankitaan. Valtion vihollisten etu on se, että valtio on yksin ja sisäisen hajaannuksen kourissa. 

Siksi valtion viholliset tukevat mielellään populisteja, jotka suosivat vain osaa väestöstä. Samoin esimerkiksi Neuvostoliitto jakoi rahaa rauhaliikkeelle, joka vaati länsimailta aseistariisuntaa. Tarkoitus oli se, että rauhanliike riisuu Euroopan aseista, jotta estradi olisi auki Venäjän asevoimille. Samaan aikaan kuitenkin Neuvostoliitto esitteli mielellään sotilaallista voimaansa Punaisen Torin paraateissa. Eli mikään rauhankyyhky ei Neuvostoliittokaan ollut. Ja tuolloin herää kysymys siitä, että olivatko rauhanliikkeen jäsenet sokeita, kun eivät huomanneet noita paraateja sekä Neuvostoliiton asennetta niitä kohtaan, jotka eivät kelvanneet puna-armeijaan? 

Hamasin isku on osoittanut, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmuus. Pitkäkin rauha voi katketa tulitukseen sekä shokkiin. Historia on todistanut, että ennen tulistusta on epätavallisen hiljaista. Ja tuo tarkoittaa sitä, että vihollinen siirtää aseitaan asemiin sekä täydentää varastojaan. 

Tulituksen jälkeen hiljaisuus. Hiljaisuuden alettua on tietenkin edessä syyllisten etsintä. Ja syyllinen on tietenkin mies tai nainen, joka on luvannut liikoja. Ja historia opettaa sen, että myös ennen tulitusta on yleensä hiljaista. Hiljaisuudella on tapana kuitenkin rikkoutua yllättävällä, nopealla sekä väkivaltaisella tavalla, ja sitten seuraa uusi hiljaisuus ja syyllisten etsintä. 

Israelin hallitus on ollut hyvin populistinen, ja koska Netanjahu on valinnut lähinnä henkilöitä, jotka häntä miellyttävät korkeisiin virkoihin, niin hänet sitten varmaan tämän Hamasin terroriteon takia, jota myös kutsutaan väkivaltaiseksi eskalaatioksi. Ja israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari sanoo tätä Hamasin iskua populismin oppitunniksi. Hänen esseensä on liitteenä tekstin lopussa. 

Siis populismi tarkoittaa sitä, että toimitaan näyttävällä mutta epärationaalisella tavalla. Jos puhutaan esimerkiksi Gazan muurista, niin tietenkin tuo muuri on näkyvä osa puolustusta, mutta samalla se tekee Israelin operaatioista Gazassa ennalta-arvattavia. Ja tuon muurin takana voi myös Hamas rakennella aseita kuten raketteja. 

Gazan muuria voidaan verrata Hadrianuksen- sekä Kiinan muureihin. Molemmat muurit rakennettiin turvaamaan omaa aluetta vihamieliseltä toiminnalta. Hadrianuksen muuri rakennettiin nykyisen Skotlannin rajalle roomalaisten toimesta. Ja Kiinan muuri taas ympäröi Kiinaa eli Keskustan valtakuntaa. Nuo muurit estivät kuitenkin valtioiden oman toiminnan niiden takana olevilla alueilla. Koska viranomaiset eivät kyenneet ajamaan pahantekijöitä niiden toiselle puolelle, olivat valtion viholliset turvassa päästessään niiden yli.  Ja sen takia Kiinan ja Hadrinuksen muurit suojelivat myös Kiinan ja Rooman vihollisia. Nykyaikaisten aseiden kuten tykkien rakettien sekä ohjusten aikakaudella muurien yli on helppo ampua. 

Muuri myös estää tiedustelijoiden toimintaa Gazassa. Eli se toimii myös toiseen suuntaan turvaten terroristeja. Hamas on myös onnistunut vakuuttamaan lännen siitä, että se on muuttunut maltillisemmaksi, ja sitten kun yllättäen hyökkäys tapahtuu, niin silloin ei ole aikaa reagoida. 

Netanjahu on yksi joka on kampanjoinut "deep state" valtiota vastaan. Tuon deep state valtion periaate on se, että kaikkia joita voidaan pitää vihollisina tarkkaillaan. Ja jos esimerkiksi elektronista tiedustelua olisi hyödynnetty täysimittaisesti eli esimerkiksi tunnettujen Hamasin jäsenten puhelimia tai koteja salakuunneltu, niin ehkä tämä noin puolentoista tuhannen israelilaisen kuolema olisi voitu estää. Kysymys siitä, että onko valtiolla oikeus ja velvollisuus valvoa ja vakoilla vihollisenaan pitämiä tahoja nousi esiin vuoden 2001 World Trade Centerin iskujen jälkeen. 

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/yklta-kova-viesti-israelille-rikkoo-sodan-saantoja-ja-perusinhimillisyytta-benjamin-netanjahu-vastasi-uudella-varoituksella/c6924a6d-ea97-418c-80eb-d2271f4ba9e3

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009920453.html

Eli ihmisiä tietenkin järkytti se, että NSA oli valvonut esimerkiksi arabien puhelimia. Kuitenkin varsinkin kohdennetulla televalvonnalla eli esimerkiksi EUn tai USAn alueelta Afganistaniin soitetun puhelun aktivoimalla televalvonnalla ja äänityksellä voitaisiin ehkä estää joku terrori-isku. Vai onko ehkä jollain sellaisia asioita Afganistanissa, että niitä voidaan pitää suoraan esimerkiksi laillisena liiketoimena, vai olisiko noiden puhelinsoittojen yhteydessä, jotka soitetaan esimerkiksi New Yorkista Kabuliin kuitenkin mahdollisuus siihen, että keskustelun aikana puhutaan esimerkiksi huumekaupasta tai terrorismista?

Demokratia on arvokas asia. Eikä ihmisiä saisi valvoa ilman syytä. Ja kuitenkin pitää kysyä, että eikö esimerkiksi jatkuvat puhelinsoitot . Mutta valtion tehtävä on puolustaa kansalaisiaan. Valtio on auktoriteetti, jonka on toimittava armotta, jos sen pitää itseään puolustaa. Terrorismin ongelma on se, että terroristit ovat osa katukuvaa. He ovat päällisin puolin normaaleja ihmisiä, jotka saattavat aivan yllättäen ryhtyä ampumaan kadulla. Terroristien etsintä on operaation vaikein osa. Kun terroristi on paikannettu, niin hänet on melko helppo pysäyttää. Kun ihmisiä etsitään asuinalueelta, niin silloin voidaan käyttää joko ratsioita tai muita valvontamenetelmiä. Ratsioiden ongelma on siinä, että jos terroristi ei ennen iskua kanna aseita, niin silloin häntä ei voida löytää papereita tarkastamalla. 

Kun valtio puuttuu ihmisen toimintaan, jos häntä epäillään terrorismista, niin valtio voi valita kaksi tapaa lähestyä tuota ongelmaa. Ensimmäinen tapa ovat mielivaltaiset pidätykset sekä ratsiat. Tuo aiheuttaa vihaa sekä myös auttaa terroristeja pääsemään pälkähästä. Jos heillä ei ole aseita tai muuta laitonta tavaraa kotonaan, niin silloin ei pidätykselle Toinen tapa on esimerkiksi televalvonta, jolla voidaan ainakin jossain määrin paikantaa henkilöitä, jotka ovat mukana valtion vastaisessa toiminnassa. 

Netanjahun aikaan Israelin hallinto on lipsunut jatkuvan valmiuden periaatteesta. Ja Gazan aita on antanut ihmisille väärän turvallisuuden tunteen. Ja kun eskalaatio tuli, niin sen shokkivaikutus on valtava. Netanjahua on syytetty siitä, että hän jakaa Israelia saadakseen henkilökohtaista valtaa sekä suosiota. Nyt voidaan julmasti todeta että Netanjahu ei ole kyennyt suojelemaan israelilaisia, joten hänen päätään vaaditaan varmasti vadille. Mutta sitten tietenkin herää kysymys siitä, mikä on tavallisen äänestäjän vastuu? Onko tavallisen äänestäjän ajateltava muutakin kuin omaa etuaan, kun hän kirjoittaa äänestyslippuun valitsemansa ehdokkaan numeroa? Ja voisiko Suomessa tapahtua samaa? 

Olisiko Brexitistä voitu ottaa oppia? Eli onko hetken populismi ja suosio sen arvoista, mitä se maksaa tavalliselle ihmiselle? 

Eli poliitikko ajaisi puolustusvoimat alas lupaamalla veroalea? Iso-Britanniassa Brexit pantiin toimeen, koska kansa päätti niin. Eikä silloin tavallinen äänestäjä ehkä tajunnut, että hän joutuisi maksamaan tuon laskun toisten verojen muodossa. Tuolloin lehdistö myi ihmisille tuon "make Britannia great again" sloganin. Kuitenkin ihmisten olisi pitänyt tietää että Brexit nostaa hintoja uudelle tasolle. Ja silti he halusivat erota EUsta. Ja tuo ero vaikuttaa erityisesti ulkomailta tuotavien tuotteiden kuten talvella myytävien hedelmien sekä vihannesten hintaan, koska noita tuotteita tuodaan sitten pääosin EUn ulkopuolelta. 

Jos ihmisille luvataan veronalennusta, niin silloin heidän pitäisi ymmärtää että tuloveron alennus saattaa tarkoittaa lisäverotusta joissakin muissa tavaroissa. Siis valtion pitäisi jostain saada myös korvaavaa tuloa tuon alennetun tuloveron korvikkeeksi. Ja yksi varma verotulo on tietenkin ruoka. Eli kun valtio etsii uutta verotulon lähdettä, niin silloin tietenkin valtion on lähdettävä siitä, että ihmiset myös maksavat tuon veron. Se taas tarkoittaa sitä, että veron kohdentaminen kohdistuu johonkin kaikkien melkein pakon edessä käyttämään hyödykkeeseen. 

Netanjahu on tietenkin uhonnut kostolla, ja määrännyt Gazan alueen pohjoisosat tyhjennettäväksi siviileistä. Ja YK on tietenkin tuominnut nuo toimet sotalain vastaisina. Toisaalta Hamas katsotaan terrorijärjestöksi, ja hyökkäykset sitä vastaan ovat poliisi- eivät sotatoimia. 

Mutta silloin unohtuu se, että myös siviilien ampuminen on rikos, ja Hamas ei ole minkään maan virallinen armeija. Eikä sitäkään olla taas muistettu, että Egypti on myös estänyt siviilien evakuoinnin sen alueelle. Eli nuo Gazan ihmiset ovat taas kerran pelinappuloina pelissä, jossa on kuollut miljoonia ihmisiä. Samoin vaikka Israelin asevoimat ovat valmiina iskuun, niin kuitenkaan nuo iskut eivät voi tuoda kuolleita takaisin. 

Netanjahu on tietenkin maalitauluna, koska hän on kieltäytynyt neuvottelemasta Palestiinalaisten kanssa, mutta samoin voidaan sanoa, että myöskään Hamasin johto ei rauhaa toivo. Heidän asemansa perustuu ikuiseen konfliktiin, ja mitä he olisivat ilman tuota sotaa, joka alkoi joskus 1940-luvulla tai pitkään sitä ennen? He olisivat tavallisia ihmisiä, jotka kävisivät töissä kuten me suomalaiset. 

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009920453.html

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/yklta-kova-viesti-israelille-rikkoo-sodan-saantoja-ja-perusinhimillisyytta-benjamin-netanjahu-vastasi-uudella-varoituksella/c6924a6d-ea97-418c-80eb-d2271f4ba9e3