Me emme voi loputtomiin rakentaa vanhan päälle.

EKn väistyvä toimitusjohtaja Häkämies ehdotti, että maassamme pitäisi tehdä enemmän töitä. Hieno ajatus muuten, mutta siis jos tilauksia ei vain satu olemaan, niin työpäivän pidentämisellä tai arkisten vapaapäivien poistaminen ei vain sitten tuo sitä elvytystä. Eli jos tehdas ei tuota mitään, niin silloin se että työpäiviä lisätään ei vain tuota mitään tuloja. Työpaikalla oleskelu maksaa palkan verran rahaa yhtiöltä, joka voisi käyttää sitä muuten omistajiensa palkitsemiseen. 

Tehtaiden tehtävä ei ole toimia sosiaalitoimistona. Niiden tehtävä on tuottaa voittoa niiden omistajille. Ja jos kaikki työt teetetään roboteilla, niin työläiset muuttuvat turhaksi menoeräksi. Siis tässä vaiheessa pitäisi muuten sanoa, että oleskelu työpaikalla ei ole sama asia kuin tehdä työtä. Mikäli tuotanto automatisoidaan tai sitten se siirretään Kauko-Itään, niin se että suomalaiset tekevät pitkää päivää ei paljon lohduta, jos sitten työtä vain ei ole. Jos yhtiö tekee paljon tappioita, niin sen ei tarvitse maksaa veroja. Mikäli yhtiön koko tilauskanta tulee valtiolta, niin silloin valtion pitää maksaa tilaamansa tuotteet. Se ei tuo yhtään rahaa valtion taskuun. 

Työ jota työpaikalla tehdään pitäisi olla sellaista, että yhtiö saa siitä rahaa. Rahaa yritys saa tilauksista, eli tuotteista joista asiakas maksaa. Valtio saa sitten verotuloja yhtiöstä, joka tekee voittoa. Mutta ongelma tulee sitten siitä, että tuotteiden tilaajan pitäisi olla joku muu kuin valtion. Siis parhaassa tapauksessa tilaukset tulevat ulkomailta. Jolloin ulkomaista rahaa tulee yhtiöön, ja sitä kautta valtion kassaan.  On kaksi eri asiaa tehdä tuottavaa työtä. Tai oleskella työpaikalla. Jos tilauksia ei ole, niin yhtiö ei varmaan sitten tee voittoa vaikka työläiset istuvat työpaikalla koko päivän soittelemassa haitaria. 

Ja sitten itse asiaan. Eli siihen että me emme voi loputtomiin rakentaa tyhjän päälle. Yllä on taulu, joka esittää höyrykonetta nostamassa vettä jostain kaivoksesta. Sen ympärillä on eläimiä kuten hevosia, joiden tehtävä on tuoda puuta ja hiiltä tuon höyrykoneen polttoaineeksi. Taulu kuvaa siis vanhan ja uuden kohtaamista. 

Syy miksi höyrykone syrjäytti hevoset ja härät. Ensin pumpun varresta ja sitten myöhemmin myös kuljetuksessa on se, että höyrykonetta ei tarvitse ruokkia. Höyrykone ei tarvitse tuoretta ruokaa eikä höyrykone saa esimerkiksi suu- ja sorkkatautia, joka vie eläimet teuraaksi saman tien. Höyrykone ei kapinoi, se tekee työnsä aina eikä pidä lepotaukoja. Syy miksi me siirryimme höyrykoneeseen toistuu sitten muissakin koneissa, ja viimeksi roboteissa. Eli korvaamme sanan "höyrykone" sanalla "kone". Koneet eivät kapinoi. Ne eivät lakkoile, eivätkä ne sairastu. Joten yhä suurempi osa meidän työstämme siirtyy joka tapauksessa koneen tehtäväksi. 

Historiasta voidaan kaivaa monta esimerkkiä siitä, miten alkuun vanha on voittanut uuden, mutta sitten kun tekniikka kehittyy, niin silloin tekniikka on voittanut eläimen. Esimerkkinä vaikka rautatie sekä höyryveturi. Kun ensimmäinen höyryveturi otettiin käyttöön, niin hevonen voitti sen nopeudessa. Tuota laitetta pilkattiin. Mutta sitten lopulta höyryveturi otettiin käyttöön kaikissa maissa. Syy ei ollut aluksi nopeus vaan kestävyys. Höyryveturi jaksoi pitää samaa nopeutta päällä koko matkan ajan. Hevonen taas väsyi. Nykyiset veturit ovat niin nopeita, että niiden kanssa ei mikään eläin käy hippasille. Tai ainakaan kukaan ei noiden eläinten puolesta lyö vetoa. 

BBCn tutkimus osoitti että tekoäly pilaa aivomme. Siis tekoäly tekee virheitä. Jopa kymmenen prosenttia tekoälyn tuotoksista on virheellisiä. Ja että sillä tavalla. Toki kun istumme toimistossa, niin ehkä sitten saamme paljon tehtäviä. Mutta monta kertaa päivässä me oikeasti tarkistamme lukemiemme tekstien lähteitä. Kuinka monta kertaa päivässä kirjanpitäjä tarkastaa kirjaustensa paikkansapirtävyyttä soittamalla sille, joka luvut lähetti? Siis ihminen ei tee virheitä. Mutta jostain syystä työelämässä vaaditaan tehokkuutta. Tekoäly kehittyy kaiken aikaa. Sen virhemarginaali ei ehkä ole kauaa kymmentä prosenttia. Ja tässä täytyy sanoa, että suurin osa työntekijöistä käsittelee määrämuotoon tallennettua melko suppeaa dataa. Eli kun teemme raportteja jossain toimistossa, niin emme nyt aivan joka kerran tee mitään tohtorin väitöskirjan tasoisia esityksiä. 

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011968385.html