Työllisyysasteen nosto ei tarkoita, että ulkomaista työvoimaa ei tarvita

Työllisyysasteen kohottaminen ei välttämättä poista ulkomaisen työvoiman tarvetta. Jos ajattelemme että työelämä on joku homogeeninen asia, jossa kaikki tekevät työtä samalla periaatteella, sekä kaikki työttömät ovat automaattisesti sopivia kaikkiin tarjolla oleviin tehtäviin, niin olemme väärässä.  Työllisyysasteen nousu ei tarkoita sitä, että työvoimapulaa voidaan sen avulla ratkaista yleispätevästi.

Esimerkiksi kaikilla työttömillä ei ole kuorma-auton ajolupaa, ja joissakin tehtävissä tuota lupaa tarvitaan. On aloja joissa työskenteleviltä ei vaadita koulutusta tai mitään erityisiä pätevyyksiä, mutta samalla kuitenkin meidän on muistettava, että kaikilla aloilla ei ole samoja vaatimuksia. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan, mutta sitten se miten tämä tarve voidaan kohdentaa on eri asia. 

Tarjotaanko ulkomaalaisille sellaista työtä kuin esimerkiksi siivooja, vai tarjotaanko hänelle ehkä insinöörin työpaikkaa? Molemmissa tapauksissa edessä on ongelmia. Kouluttamaton henkilö on alttiimpi ääriryhmien kampanjoille. Mutta koulutettu insinööri sitten vie vastavalmistuneiden työpaikat, ja toisaalta esimerkiksi korkean teknologian yrityksillä pitää olla insinöörejä saatavilla. Jos kaikki vaihtavat teekkarin lääketieteelliseen, niin se tuo asia ei auta helpottamaan korkean teknologian yritysten osaajapulaa. Siis tässä en ota kantaa siihen, että tekeekö lääkäri hoitajan tehtäviä. 

On olemassa aloja sekä tehtäviä, jotka vaativat erittäin vaativaa koulutusta sekä erityisen lujaa osaamista, joka pitää myös näkyä työntekijän sertifikaateista. Eli tarkalleen ottaen esimerkiksi lisätyöpaikkojen luominen hampurilaisbaareihin tai siivoojiksi ei ole vastaus vaikkapa kuljetus- tai ICT alan työvoimapulaan. Sen takia että kaikilla noilla mainituilla aloilla on erilaiset pääsyvaatimukset, niin myös työttömyyttä on vaikea hoitaa jollain yleispätevällä ratkaisulla. 

Se että kaikilla aloilla on erilaiset painotukset sekä vaatimukset saa aikaan sen, että vaikka esimerkiksi siivoojia palkataan, niin se ei tuo vastausta elintarvikealan työvoimapulaan. Elintarvikeala vaatii tietenkin omaa osaamistaan sekä omia sertifikaatteja. Noista vaatimuksista ei kuitenkaan mikään kelpaa kuorma-auton kuljettajien työpaikkoja täytettäessä, eikä kuorma-auton kuljettajalta odoteta hygieniapassia. Siis vaikka jollain alalla saadaan luotua työpaikkoja, niin kuitenkin myös työntekijöillä pitää olla valmiudet toimia noissa työpaikoissa. Jos esimerkiksi koodaustaitoisia tai kuorma-autokortin omaavia työläisiä ei Suomesta löydy, niin silloin noita henkilöitä pitää lähteä hakemaan ulkomaailta, tai niitä on koulutettava Suomessa.