torstai 25. heinäkuuta 2024

Voiko tiedonvälitys olla koskaan täysin puolueetonta?

 Voiko tiedonvälitys olla koskaan täysin puolueetonta? 



Meillä käydään jatkuvasti vääntöä siitä, mikä on sopiva asenne Venäjään, sekä Venäjän harjoittamaan tiedotussotaan. Totuus on siinä, että Venäjä tulee jatkossakin olemaan rajamme takana, joten sen takia meidän pitää myös tämän asian kanssa elää. Mutta samalla olemme tilanteessa, jossa Venäjä on aloittanut vihamielisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, ja tuo sota ei olekaan sitten mennyt kuten Putin oli laskenut. Kun keskustellaan esimerkiksi median asennoitumisesta vaikkapa Venäjän hyökkäykseen, niin silloin puhutaan paljon siitä, miten meidän maamme sekä ns. “valtamedia” tukevat Ukrainaa. Samalla tietenkin me voimme huomata, miten sanat “nationalistinen” sekä “kriittinen” saavat aivan uusia piirteitä tiedotusvälineissä. 

Eli välillä aina vilahtaa se vanha kunnon YYA-Suomi, jossa Venäjää yritetään lepytellä kaikin keinoin. Kun välillä keskustellaan esimerkiksi median tasapuolisuudesta, niin tietenkin silloin puhutaan siitä, että kuinka paljon Venäjän mediassa julkaistulle tiedolle on pantava arvoa? Ovatko Venäjän tappiot todella 150 000 miestä koko Ukrainan operaation ajalta? Ja mitkä tappiot sitten on oikeasti edes ilmoitettu?

Siis onko esimerkiksi Wagner-joukoissa kaatuneita, tai vankiloista värvättyjä vankeja oikeasti ilmoitettu kuolleiksi? Jos Venäjän tappiot ovat olleet 30 000 miestä esimerkiksi pelkästään Bahmutin kaistalla, ja tappioita on tehty 1000 sotilaan ja sadan tuhotun ajoneuvon päivävauhdilla saa aikaan mietteitä siitä, mikä on oikea luku, mutta saattaa olla että Venäjä ilmoittaa vain kuolleet. 

Siis puhutaanko Venäjän mediassa sanaakaan totta, vai onko kaikki se mitä tuolla puhutaan sitä, mitä Putin haluaa. Tasapuolisuus tiedotuksessa tarkoittaa joskus sitä, että toimittaja rynnistää suoraan jonkun Beijerin kansanpuolueen tai muun laitaoikeiston kokokoukseen, ja sitten media täyttyy siitä, kuinka suosittu tuo nationalistinen sekä EU-kriittinen puolue oikeasti on. 

Mutta kuten tiedämme, niin kritiikki on maassamme todella kovaa. Ja meidän pitää aina muistaa se, että oman kriittistä näkemystä asioista ei ole olemassa mediaa. Mediaa kuitenkin tekevät ihmiset, joilla on omia intressejä sekä tietenkin omia mielipiteitä asioista, joista he sitten kirjoittavat. Ei ole olemassa ihmisiä, joilla ei ole asenteita tai mielipiteitä, ja asenteet sekä mielipiteet ohjaavat sitä tapaa, miten me kaikki käsittelemme asioita. Osassa Ukrainaa käsittelevistä kirjoituksista paistaa ikään kuin toive siitä, että USA jättää NATOn sekä lopettaa Ukrainan tukemisen. Tai ehkä tällaiset asiat ovat vain kuvittelua. 



Negatiiviset uutiset myyvät. 

Niiden avulla luodaan tarve katsoa uutista, ja kuten arvaamme, niin positiiviset asiat eivät ole ihmisten mielestä kiireisiä. Ihminen ajattelee että negatiivinen asia vaatii nopeammin huomiota kuin positiivinen. Negatiivisen uutisen avulla luodaan tilanne, missä ihminen kokee, että hänen on pakko saada tietoa asiasta, eikä hänellä ole tuolloin aikaa ajatella, että tarvitseeko hän oikeasti lehden vai ei. Mutta kuten tiedämme, niin tuo markkinointitapa saa aikaan samanlaisen reaktion kuin lääkärikirja. Ihminen alkaa mieltää omaavansa esimerkiksi ne oireet, joita kuvaillaan jossain tarinassa, mikä kertoo syövästä. Ja tuo niin sanottu käänteinen placebo-efekti saa aikaan sen, että ihminen varaa aikoja lääkäristä melko turhan takia. Esimerkiksi syöpä tarinat saavat joskus aikaan sen, että ihminen kuvittelee jokaisen ysköksen olevan merkki syövästä.

Me kaikki tiedämme että tekoälyn kaltaiset asiat varmasti saavat aikaan ajatuksia, joista osa ei ole kovin positiivisia. Ja juuri se miten esimerkiksi lehdistö korostaa negatiivisia asioita saa aikaan paniikkia. Tällä hetkellä tekoäly buumi näyttää taantuvan, joten sen takia lehdistössä otsikoidaan, että 1000 miljoonaa tai miljardia dollaria tai euroa on kadonnut noiden yhtiöiden arvosta. Ja ehkä tuolla tavoin saadaan aikaan dominoilmiö, jolla voidaan sitten saada sijoittajat pois tekoäly-yhtiöistä. Ja kiinnostumaan jostain muista kohteita. 

Tekoälyn ympäristövaikutukset ovat todella suuret. Konesalit vievät paljon virtaa, joten sen takia meidän ei edes kannata ryhtyä pohtimaan tekoälyn käyttöä, koska tekoäly lisää tietenkin hiilidioksidipäästöjä. Aivan samalla tavalla sähköautoja kritisoidaan siitä, että ne kuormittavat ympäristöä. Tekoäly tai konesalit aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä vain jos niiden käyttämä sähkö tuotetaan sellaisella polttoaineella, joka tuottaa hiilidioksidia. Tietenkin komponenttien valmistus sekä niihin liittyvät prosessit kuormittavat ympäristöä, mutta sama koskee myös sähköautoja. Sähköauto on samalla tavalla ekologinen vain jos sen käyttämä sähkö tuotetaan ekologisesti. 

Mutta varmaan tästäkin aiheesta löytyy jostain ohjausta. Se mikä sitten usein jää täysin mainitsematta on se, että myös jäähallit sekä hiihtoputket sekä muut sisäurheiluhallit varmasti kuluttavat myös sähköä. Kuitenkaan kukaan ei ole vielä kritisoinut sitä, että esimerkiksi hiihtoputkien ylläpito vie sähkövirtaa. Joten tästä voidaan vetää sellaiset johtopäätökset, että hiihtoputket sekä urheiluhallit ovat täysin välttämättömiä ihmiskunnalle, tai sitten niiden käyttämä energia tuotetaan ekologisesti. Eli kukaan ei ole ainakaan kovin ponnekkaasti kritisoinut noiden kolossien aiheuttamia päästöjä. Toisin sanoen, tekoäly ja tietokoneet ovat kaiken pahan alku ja juuri. 

Negatiivisten uutisten avulla luodaan tarve katsoa lehden sisältöä. Kaikki haluavat kuulla siitä, kun taksimies X käveli lääkäriin hakemaan yskänlääkettä pitkittyneeseen yskään ja diagnoosi oli pitkälle levinnyt keuhkosyöpä. Ja esimerkiksi kielteinen suhtautuminen tupakkaan on varmasti auttanut parantamaan kansanterveyttä. Samalla ihmiset siirtyvät käyttämään nikotiinikorvausvalmisteita. 

Mutta onko esimerkiksi riippuvuutta aiheuttavan tuotteen markkinointi moraalisesti tai eettisesti oikein, vaikka tuote ei aiheuttaisi syöpää? 

Esimerkiksi iltapäivälehdet täyttyvät lööpeistä, joiden mukaan esimerkiksi se ja se syöpä voi olla lähes oireeton. “Ja kun taksikuski X käveli yhden kerran väsymyksen takia lääkäriin, niin hänellä todettiin pitkälle edennyt XXX syöpä”.. Nuo asiat voivat näyttää hyviltä, ja niiden avulla luodaan tarve ostaa lehtiä. Mutta samalla unohdetaan se, että nuo otsikot pelottavat. Siis kuinka monta aiheetonta lääkärissäkäyntiä nuo syöpä- yms. otsikot ovat aiheuttaneet?  

Kun mietitään sitten esimerkiksi median suhtautumista nikotiinikorvaus valmisteisiin, niin silloin me tietenkin ajattelemme, että nuo valmisteet ovat suhteellisen turvallisia sekä terveellisiä, jos niitä verrataan tupakkaan. Nikotiinikorvausvalmisteet ovat kuitenkin addiktoivia, ja vaikka niillä ei olisi muuta terveysvaikutusta, niin riippuvuutta nuo valmisteet kuitenkin aiheuttavat. 

Eli onko aivan oikeasti moraalista markkinoida tuotteita, jotka aiheuttavat ainakin lievää riippuvuutta? Kuitenkin addiktiivinen tuote aiheuttaa ihmiselle rahallista menoa, kun kaiken aikaa pitää olla nikotiinipussi suussa. Siis nikotiinikorvausvalmisteiden ongelma on siinä, että niitä saatetaan käyttää jatkuvasti, mikä saattaa vaikuttaa ainakin tuohon tuotteeseen  kuukausittain käytettyyn rahasummaan. 

https://yle.fi/a/74-20101184

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Onko hyvinvointivaltio Rokon basiliskin kansanterveys versio?

Eli kuka määrittelee terveyden ja sairauden? Kuka määrittelee vaarallisuuden ja vaarattomuuden? Kuka asettaa sen muotin, mihin ihmisen on ma...