Miksi me emme siirry etätyöhön? Tietenkään esimerkiksi siivooja ei voi käydä etätyössä, mutta miksi merkonomien pitää käydä toimistolla? Siksi että me olemme aina ennenkin käyneet toimistolla, ja sen takia me emme voi siirtyä etätyöhön. Etätyö olisi ehkä ekologista, oikein toteutettuna tehokasta, mutta samalla sitä vastustetaan todella paljon. Siis onko syynä muutosvastarinta, vai jotain paljon enemmän, kuin vain se, että kaikkea uutta pitää vastustaa viimeiseen asti.
Yhtiön johtajien ajattelutapa on eri kuin esimerkiksi insinöörien. He ajattelevat asioista niin, että liikevoitto mittaa sen, mikä on oikea ja mikä on väärä tapa toimia. Ihmiset voivat olla erittäin luovia sekä innovatiivisia, mutta jos heidän ajatuksiaan ei lähdetä toteuttamaan, niin niistä innovaatioista ei ole mitään hyötyä. Ja jos yhtiötä ajetaan eteenpäin pelkästään voiton maksimointia ajatellen, niin jokainen asia minkä yhtiö joutuu investoimaan on tietenkin poissa yhtiön voitoista.
ICT-alalla ei pitäisi etätyön esteenä olla esimerkiksi ATK-käyttötaito. Mutta kuten tiedämme, niin usein ICT-alan yhtiöiden omistajat eivät itse ole ICT alalla. He saattavat olla esimerkiksi pankki, talous tai finanssialalla. Ja noista aloista erityisesti pankki- ja siihen liittyvä vakuutusala ovat vanhoillisimpia, mitä maailmasta löytyy.
Yhtiöiden painoarvo voi määräytyä kahdella tai kolmella tavalla. Joko niiden varallisuuden tai työllistävyyden mukaan. Jollain pörssissä operoivalla sijoitusyhtiöllä voi olla valtava varallisuus, mutta niiden työllistävyys on heikko. Eli noiden yhtiöiden kautta kulkee valtavia rahavirtoja, joita käsittelee ehkä vajaa 20 henkilöä.
Pankit taas ovat laitoksia, joilla on rahaa. Mutta pankkien rahat ovat hiukan toisenlaista pääomaa kuin sijoitusyhtiön. Ja kuitenkin pankit ovat länsimaisen rahapolitiikan kulmakiviä. Samalla pankit ovat kaikkein vanhoillisimpia toimijoita. Niiden sisäiset toimintatavat eivät juurikaan ole muuttuneet, vaikka tietenkin ATK on tullut pöydille, ja nettipankin kautta voidaan hoitaa pankkiasioita. Jos pankkiasioita hoideteen etänä, niin miksi muutkin työtehtävät eivät suju etänä?
Eli tietokone on korvannut pankkivirkailijat. Mutta muuten asioita käsitellään pankeissa aivan kuten 200 vuotta sitten, ja syy miksi pankit eivät uudistu on se, että pankkien ei tarvitse uudistua. Ja juuri pankinjohtajat ovat ihmisiä, jotka valitaan erittäin huolellisesti. Ja juuri noiden johtajien valinnassa auttaa, jos sattuu omaamaan lapsuudesta asti suhteita niihin ihmisiin, jotka tekevät päätöksiä pankinjohtajien nimittämisestä.
Rakennus- ja hoitoalat ovat sikäli olleet poliitikoille mieleen, että ne ovat suuria työllistäjiä. Ja poliitikot saavat ääniä vain luonnollisilta ihmisiltä. Ja tästä sitten tietenkin voimme vetää sellaisen johtopäätöksen, että poliitikot haluavat suosia aloja, joiden työllistävyys on suuri.
Ja kolmas painarvon määrittäjä on yhtiön sisältämä ammattitaito. Lakimiesten vaikuttavuus jokapäiväisessä elämässä on suurempi kuin insinöörien. Jos lakimies huomaa rikoksen tai laittomuuden, ja hän reklamoi asiasta, niin silloin tietenkin tuo reklamaatio vaikuttaa asioihin.
Kun maailman vähiten innovatiiviset ihmiset johtavat maailman innovatiivisimpia ihmisiä, niin tuloksena on usein melko suuria ristiriitoja. Eli kun puhumme etätöistä tai muista vastaavista asioista, niin huomaamme että siitä ei juurikaan edes haluta löytää mitään haluta löytää mitään hyvää. Etätyö tuhoaa ihmisen uran, koska hän ei pääse silloin istumaan konsernijohtajan pöytään ruokatunnilla, ja tuomaan esiin omia mielipiteitään asioista, joiden avulla yhtiötä pitäisi johtaa ja kehittää.
No kaikki yhtiöt eivät ole suuria konserneja, joten ehkä joissain pienemmissä yhtiöissä jopa aloittelevat työntekijät pääsevät istumaan suuren johtajan kanssa samaan pöytään, ja keskustelemaan asioista lautasten yli. No, ehkä olen tässä vähän ilkeä, mutta kuitenkin tietyissä tilanteissa jopa työharjoittelija saattaa päästä keskustelemaan ruokapöydässä suurten johtajien kanssa. Ja tuo tapaus on se, että sattuu olemaan suuren johtajan perhetuttu tai perheenjäsen.
Segregaatio eli sosiaalinen eristäytyminen takaa sen, että ihminen ympäröi itsensä ihmisillä, joilla kaikilla on samanlainen tausta. Segregaation eli sosiaalisen eristäytymisen taustalla on ajatus siitä, että kenenkään ei tarvitse sietää ihmisiä, joiden kanssa heillä on erilaisia mielipiteitä. Pahimmillaan segregaatio aiheuttaa sen, että ihmisen ympärillä on vain sellaisia ihmisiä, joilla on täysin samat ajatukset kuin mitä joukon keskushahmolla.
Ja sitten tietenkin kohtaamme tilanteen, missä yhtiöiden hallintoneuvostoissa saatetaan hokea sitä, mitä suurin osakkeenomistaja sanoo. Tuolloin muu johtokunta vastaa kaikuna siihen, mitä heille sanotaan. Ja se sitten tuo ongelmia. Näet esimerkiksi lainopilliset ja muut neuvonantajat ovat sitä varten, että heidän tehtävänsä on neuvoa yrityksen johtoa siitä, miten heidän oikeasti pitäisi toimia.
Mutta se mikä tuollaisen tilaneteen aiheuttaa on segregaatio, eli sosiaalinen eristäytyminen. Silloin rikkaat ikään kuin pakkautuvat samoihin kouluihin, ja sitten seurauksena on se, että kun rikkaiden ja vaikutusvaltaisten perheiden lapset menevät työelämään, niin heillä on jo valmiit suhteet, joiden avulla pääsee istumaan oikeisiin pöytiin, ja keskustelemaan oikeiden henkilöiden kanssa. Ja tietenkin liikesuhteita voidaan solmia myös esimerkiksi päivällisillä tai muissa sosiaalisissa tilanteissa.
Se miksi segregaatio aiheuttaa haluttomuutta uudistaa yhtiöitä on se, että "vanhallakin mallilla on pärjätty". Ja koska kaikkien muiden kohdalla kyseinen malli on toiminut satoja vuosia, niin miksi kukaan edes haluaa muuttaa mitään. Kun ihminen ympäröi itsensä ihmisillä, jotka ajattelevat samalla tavalla kaikista asioista, niin se tarkoittaa sitä, että ajattelumaailma yksipuolistuu. Uusia ideoita ei enää saada tuotua niihin piireihin, joissa tehdään päätöksiä siitä, mitä tuotetaan tai siitä, miten tuotanto tapahtuu.
Mikäli yhtiö ei kykene tuottamaan uusia tuotteita, niin sen tuoteperhe vanhentuu. Ihmisille pitää tarjota jotain uutta aina silloin tällöin. Tai sitten omat tuotteet eivät enää mene kaupaksi. Se että yhtiön tuotteita ostetaan tuo sille myyntivoittoa, joka sitten joko jaetaan osakkaiden kesken tai käytetään yhtiön kehittämiseen. Tietenkin on olemassa esimerkiksi sijoitusyhtiöitä, jotka käyvät kauppaa osakkeilla, ja nämä yhtiöt ovat niitä, joiden tuote on periaatteessa markkinoiden tuntemuksen kautta saatava liikevoitto. Mutta yleensä yhtiöt joiden tuotteet päätyvät tavallisten ihmisten käyttöön ovat juuri perinteisiä yhtiöitä, joiden tuotteet ovat konkreettisesti käsin kosketeltavia.
Tai ehkä esimerkiksi web-sovellukset ovat niitä tuotteita, joilla on suurempi vaikutus kuin jollain kännykällä. Mutta noita applikaatiota varten pitää ostaa kännykkä. Vai voimmeko sanoa, että myös mobiilisovellus on kineettinen tuote, joka on yhdistetty laitteeseen jota kännykäksi kutsutaan.
Kommentit
Lähetä kommentti