Ajatuksia kahvikupin ääressä

Yllä: Jaques de Vaucansonin "Mekaaninen ankka" vuodelta 1778.  Joidenkin ihmisten mielestä meidän pitäisi muuttaa elämän määritelmää. Nykyään elämä määritellään siten, että elämä on olio joka kykenee tuottamaan jälkeläisiä. Siis mitään muuta kykyä elävällä olennolla ei tarvitse olla, kuin se että se kykenee kopioimaan itseään. Ja sen takia me voimme miettiä sitä, että onko jokainen itseään kopioiva molekyyli elävä olento. DNA kaksoiskierre tietenkin kykenee kopioimaan itseään, mutta samaan kykenevät myös jotkut nanokoneet. Samalla me tietenkin asetamme sellaisen vaatimuksen, että tuon itseään kopioivan koneen pitäisi kyetä muuhunkin kuin vain luomaan itsestään loputtomiin kopioita.  Ja sen takia me ehkä voimme miettiä sitä, että onko tekoälyn ohjaama robottitehdas, joka kykenee tuottamaan kopion itsestään maastosta löytämistään raaka-aineista enemmän kone vai onko se ehkä sitten elävä. Tai tässä vaiheessa meidän pitää muistaa se, että myöskään ihminen ei ehkä täyttäisi tässä ...

Mitä missäkin EU-maassa saa 1200 eurolla? Ihmisten ostovoiman määritelmä tietenkin on se, että ostovoima on yleisen hintatason suhde palkkaan. Eli kuten tiedämme, niin se mitä rahalla saa on tärkeämpää kuin mitä ihmisen palkka on. Ja siksi esimerkiksi maassa, jossa hintataso on alempi voivat myös palkat olla alempia. Mikäli maassa on alhainen veroprosentti, niin silloin tietenkin voidaan kysyä, että mistä valtio saa rahaa, ja jos esimerkiksi valtion perimät verot ovat pieniä, niin silloin se tarkoittaa, että joku valtion tai kunnan tarjoamista eduista saattaa olla tuossa matalan verotuksen valtiossa maksullinen.  Mutta sitten kun aletaan keskustella esimerkiksi ostovoimasta ylipäätään, niin voidaan kysyä aivan aiheesta, että onko ostovoima kahdella henkilöllä oikeasti aivan sama. Jos toinen henkilö asuu rajan pinnassa, niin silloin hän voi päivittäin käydä ostoksilla toisessa maassa. Ja hän voi valita sen maan mistä hän ostaa palveluita siten, että hän voi valita aina halvemman vai...

Tekoäly sekä sen eri sovellukset ovat välineitä, joiden pitäisi nostaa tuotantomallit sekä muut vastaavat asiat uudelle tasolle. Tekoäly aiheuttaa muutoksia, jotka eivät aina ole positiivisia, mutta joiden kanssa pitää vain voida elää. Siis jos emme kehitä tekoälyä, niin silloin joku muu sen tekee. Ja sen takia me olemme kehittämässä uutta välinettä, joka tuo toivon sekä samalla myös epätoivon miljoonille tai anteeksi miljardeille ihmisille, mutta samalla kun syytämme tekoälyä vähän kaikesta, niin me  samalla unohdamme autuaasti, että ihminen tekee päätökset siitä miten tekoälyä käytetään.  Teollisuus vastaa taas kysyntään siten, että se tuottaa tuotteita, joita siltä tilataan. Eli teollisuuden tai yritysten on vastattava tarpeeseen, tai asiakkaat kääntyvät sellaisten yhtiöiden puoleen, jotka vastaavat niiden tarpeisiin. Ja kuten me varmaan tiedämme, niin sotilaan tarpeet ovat erilaisia, kuin esimerkiksi perheenäidin.  Mutta sitten kun lähdemme tekemään tuotetta, niin mei...

Hagen heittää kullan Reiniin.  Nibelungein kulta tai Reinin kulta on asia, josta olen kirjoittanut monia kertoja ennenkin. Eli tämä oletettavasti ainakin osittain todellinen aarre liittyy mieheen nimeltään Hagen, joka takaa-ajajiensa edessä heitti tuon aarteen Reiniin Wormsin kaupungin kohdalla. Tuon aarteen epäillään siis olevan Reinin mutkan kodalla, mutta kukaan ei ole vielä löytänyt kyseistä aarretta, jonka arvo voi olla todella suuri. Wormsissa olevan patsaan mukaan Hagen heitti Reiniin oman kruununsa, kilpensä sekä miekkansa. Ja joskus olen miettinyt, että onko ehkä niin, että Hagen oli heittänyt Reiniin kompassin, joka oikeaan paikkaan laitettuna näyttäisi mistä aarteen voisi löytää.  Saattaa olla että metsästystorvi olisi ehkä jonkinlainen lukon avaaja. Eli jos henkilö puhaltaa oikeaan torveen oikeassa kohdassa, niin hän saattaa murtaa jonkun kristallilasin, jonka takaa löytyy tarkempi ohje siitä, missä aarre sijaitsee.  Eli olisiko tuo paikka ehkä joku Hagenille ...

  Maamme talouden tilanne ei ole järin hyvä. Mutta onko se tahallaan aiheutettu? Tämä on asia, joka vaatii hiukan kommentointia. Nimittäin Uuden Suomen "Puheenvuoro" palstalla kysyttiin, että "Ajettiinko Suomi tarkoituksella toistamiseen lamaan"? Siis periaatteessa kukaan ei varmaan myönnä tätä asiaa todeksi, mutta kuitenkin lamalla on muutamia vaikutuksia, joista ei juurikaan puhuta. Kun on lama, niin työmarkkinoilla on työnantajien markkinat.  Työnantajien ongelma on siinä, että yhtiön arvoa määritellään vain sen perusteella kuinka paljon liikevoittoa se pystyy tekemään. Tuon näkemyksen mukaan työntekijä on vain välttämätön paha toisissa yhtiöissä. Joten jos työtä ei ole, niin silloin henkilökunta joutuu helposti hakemaan uutta työpaikkaa. Ja sitten meidän täytyy huomioida, että yhtiön johdon, työntekijöiden sekä osakkeenomistajien edut saattavat mennä joskus pahasti ristiin. Osakkeenomistajien ainoa virallinen motiivi on saada yhtiöistä voittoa.  Yhtiön johdon as...

  Tekoälyn käyttöön liittyy monia ongelmia, joista pienin ei ole se, että tekoälyn oletetaan pystyvän sellaisiin asioihin mihin se ei pysty. Tekoäly voi antaa vinkkejä siitä, miten jossain tilanteessa pitäisi tai kannattaisi toimia. Mutta päätökset siitä, noudatetaanko tekoälyn antamia vinkkejä vai jatketaanko entiseen tapaan. Tekoäly on loistava väline jolla voidaan analysoida sekä hallita valtavia kokonaisuuksia, ja sen takia tekoäly on hyvä assistentti työpaikoilla.  Mutta tekoälyn ei saa antaa ajatella ihmisten puolesta. Me emme voi laittaa kaikkia maailman asioita tekoälyn syyksi. Eli tekoälyä on turha syyttää esimerkiksi maapallon ilmaston lämpenemisestä tai talouden lamasta. Ihminen on tehnyt valinnat, jotka aiheuttavat nykyisen tilanteen. Tekoäly ei ajattele, se vain kerää tietoa useista lähteistä ja sitten yhdistää tuon tiedon uudeksi kokonaisuudeksi. Tekoälyn oletetaan ajattelevan ihmisten puolesta, ja tekevän päätöksiä samalla tavalla kuin ihminen tekee. Tekoäly ei ...

Miksi me emme siirry etätyöhön? Tietenkään esimerkiksi siivooja ei voi käydä etätyössä, mutta miksi merkonomien pitää käydä toimistolla? Siksi että me olemme aina ennenkin käyneet toimistolla, ja sen takia me emme voi siirtyä etätyöhön. Etätyö olisi ehkä ekologista, oikein toteutettuna tehokasta, mutta samalla sitä vastustetaan todella paljon. Siis onko syynä muutosvastarinta, vai jotain paljon enemmän, kuin vain se, että kaikkea uutta pitää vastustaa viimeiseen asti.  Yhtiön johtajien ajattelutapa on eri kuin esimerkiksi insinöörien. He ajattelevat asioista niin, että liikevoitto mittaa sen, mikä on oikea ja mikä on väärä tapa toimia. Ihmiset voivat olla erittäin luovia sekä innovatiivisia, mutta jos heidän ajatuksiaan ei lähdetä toteuttamaan, niin niistä innovaatioista ei ole mitään hyötyä. Ja jos yhtiötä ajetaan eteenpäin pelkästään voiton maksimointia ajatellen, niin jokainen asia minkä yhtiö joutuu investoimaan on tietenkin poissa yhtiön voitoista.  ICT-alalla ei pitäisi ...

Donitsitalous on merkillinen asia. Usein donitsitaloustieteellä tai donitsitaloudella tarkoitetaan toimintamallia, missä taloudelliset toimijat näyttävät ulospäin vain osan taloudesta tai toiminnoista. Tuolloin esimerkiksi yhtiön toiminta näyttää ulkoapäin katsottuna donitsilta. Eli ihmiset näkevät donitsin reunat, mutta esimerkiksi yhtiön toiminnan ydin jää ihmisiltä piiloon. Ja se mitä ei tuosta mallista kerrota saattaa olla tärkeämpää kuin se, mitä julkisuudessa käsitellään.  Mutta donitsimalli voi tarkoittaa myös yhtiöitä joilla ei ole varsinaisesti tuotetta. Se voi olla siis malli, jossa taloudelta puuttuu ydin. Eli niiden liiketoiminta rakentuu ikään kuin tyhjän mallin ympärille. Tuolloin yhtiö voi vaikuttaa houkuttelevalta sekä edustavalta, mutta sen tuote ikään kuin puuttuu. Tuollaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi erilaiset kryptovaluuttayhtiöt, joiden tuote on periaatteessa osake, joka voidaan milloin vain ostaa takaisin. Ja se että ihminen voi hankkia kryptovaluuttaa, sekä m...

Kuva: instagram Kun työelämää kehitetään, niin aina kohtaamme tilanteita, joissa säännöt eivät sovi kaikille. Kun puhutaan sitten tiukoista säännöistä, niin tiukat säännöt saattavat tietenkin vaikuttaa erittäin hyvältä tavalla johtaa yhtiöitä. Tiukoilla säännöillä varmistetaan, että "homma pysyy hanskassa" eikä yhtiön aikaa haaskata turhaan. Ja tietenkin esimerkiksi asiantuntijatehtävissä olevien kohdalla on huomattava se, että heitä erityisesti halutaan pitää silmällä.  Mutta samalla unohdetaan se, että tiukat säännöt saatetaan joissain tapauksissa kokea holhoamiseksi. Ja asiantuntijoita on maailmassa moneen lähtöön. Se mitä missäkin yhtiössä kutsutaan asiantuntijuudeksi riippuu yhtiön toimialasta sekä yhtiön toiminnan tasosta, ja se mikä on toisissa yhtiöissä koettu hyväksi saatetaan toisissa yhtiöissä kokea suoraan sanottuna katastrofiksi. Jos asiantuntijuutta lähdetään käsittelemään esimerkiksi sähköasentajan näkökulmasta, niin sähköasentajan toimiluvat ovat henkilökohtai...

Maailmaa pitäisi kehittää ihmisten ehdoilla. Siitä kaikki ovat vähintään samaa mieltä. Mutta esimerkiksi siitä, millaisten ihmisten ehdoilla maailmaa kehitetään. Kun me keskustelemme siitä mitä ihminen tarvitsee, niin me sitten kohtaamme sellaisen asian, missä se mitä ihminen tarvitsee poikkeaa huomattavasti siitä, mitä ihminen todella tarvitsee. Ja sitten se kenen tarpeita erityisesti otetaan huomioon on aina vähintään hiukan eriäviä käsityksiä. Mikäli ajattelemme tarpeita ammatillisesta näkökulmasta, niin sotilas tarvitsee erilaisia asioita kuin esimerkiksi kirjanpitäjä. Samalla tavalla voimme ajatella, että esimerkiksi yhtiöt erikoistuvat. Ne pyrkivät vastaamaan oman asiakasryhmänsä tarpeisiin. Ja sen takia meillä on erilaisia yhtiöitä, jotka keskittyvät tiettyiin kohderyhmiin.  Mutta sitten kohtaamme sen asian, että yhtiön johdon, yhtiön työntekijöiden sekä osakkeenomistajien edut saattavat olla eriäviä. Samalla tietenkin meidän pitäisi erottaa toisistaan lyhyt- ja pitkäkestois...

JAS-39 Gripen Ruotsin ilmavoimien suunnitelma käyttää JAS-39 Gripen hävittäjiä satelliittien laukaisemiseen sekä satelliittien tuhoamiseen on tietenkin uutta pohjolassa, mutta ei toki ainutlaatuista maailman mittakaavassa. USAn ilmavoimilla on käytössään ASAT-ohjus, joka laukaistaan F-15-hävittäjästä, joka nousee ilmakehän yläosiin. Kyseisellä aseella voidaan tuhota matalalla radalla lentäviä satelliitteja sekä samalla noiden välineiden avulla voidaan laukaista miniatyyrisatelliitteja kiertoradalle. Samoin periaatteessa myös suurempi ilmasta laukaistava "Pegasus"-raketti voidaan muuttaa satelliittien tuhoamiseen sopivaksi.  Miniatyyriset satelliitit ovat uutta sekä tieteessä että myös tiedustelussa. Mikropiiriteknologian pienentyessä miniatyyrisatelliitit voivat suorittaa samoja tehtäviä kuin suuremmat satelliitit. Eräissä suunnitelmissa maapallo ympäröidään miniatyyrisatelliittien pilvellä, joka voi varoittaa erittäin nopeasti esimerkiksi ohjusten laukaisemisesta. Samoin noi...

Me kaikki olemme joskus säästäneet. Säästämisen avulla voidaan rahan kulutusta pienentää, sekä esimerkiksi saada pankkitilillä olevat rahat riittämään pidempään. Mutta jos emme saa mistään tuloja, niin rahat loppuvat ennemmin tai myöhemmin. Eli me emme voi vain säästää, Meidän pitää myös hankkia jostain rahaa, jolla korvaamme menoja, joita jokaiselle meistä syntyy. Eli jokaisella meistä on menoja, joita emme voi mitenkään ohittaa. Eli meidän pitää ostaa ruokaa, vaatteita sekä maksaa sähkölaskuja yms.  Meidän pitää ostaa ruokaa, vaatteita sekä maksaa sähkölaskuja yms. Mutta jos säästämme, niin silloin emme osta mitään. Paikallinen market ei saa siitä yhtään tuloja, jos me emme käy ostamassa sieltä mitään.  Me ihmiset olemme siis mikrotason talouksia joista koostuu makrotalous nimeltään valtiontalous. Valtiontalouteen liittyy samankaltaisia mekanismeja kuin mikrotaluoksiin. Eli valtio ei voi suoraan leikata menojaan. Eli valtion täytyy maksaa tiettyjen ihmisten palkat sekä ostaa...

Roottoripurje säästää polttoainekuluissa Punaisenmeren konflikti, jossa Jemenin huthi-kapinaliset ovat häirinneet laivaliikennettä erittäin tehokkaasti melko halpojen dronien avulla ovat osoittaneet sen, kuinka esimerkiksi laivaliikenteen riippuvuutta Suezin kanavasta pitäisi vähentää. Tietenkin Suezin kanava on tärkeä meriväylä, mutta sen ongelma on se, että tuon vesiväylän kohdalla oleva konflikti pysäyttää laivaliikenteen täysin. Ja samalla esimerkiksi juuri Punaisenmeren tärkeässä pisteessä oleva huthi-kapinallisten joukko pitää melko suurta joukkoa länsimaisia sota-aluksia jatkuvasti varattuina.  Tähän asti sota-alukset ovat onnistuneet torjumaan huthien lähettämiä droneja melko tehokkaasti, mutta samalla pitää huomioida se, että joka kerta kun kauppa-alukset joutuvat ajamaan sota-alusten saattamina, ovat nuo sota-alukset varattuina ja poissa muista tehtävistä. Ja sen takia meidän pitää muistaa se, että länsimailla on käytössään rajallinen määrä sota-aluksia kuten ohjushävittä...

Oletko köyhä vai rikas? Tuon kysymyksen me kaikki olemme joskus kuulleet. Köyhyys ja rikkaus ovat asioita, jotka riippuvat monista asioita. Joten ehkä meidän pitäisi mieluummin kysyä, että mitä voit ostaa palkallasi? Siis ihminen voi vaikuttaa joskus hyvinkin rikkaalta, jos katsomme pelkkää tulotasoa, mutta toisaalta tuo ihminen ei ehkä kykene ostamaan omaisuudellaan yhtään mitään. Joten meidän kannattaisi kysyä ehkä että mikä ostovoima rahoillasi on?  Rikkaus ja köyhyys ovat asioita, joista keskustellaan kaiken aikaa. Siis mitä sana rikkaus ja köyhyys tarkoittavat, riippuu tietenkin kirjoittajasta tai puhujasta. Tai sitten me voimme myös miettiä sitä, miten määrittelemme nuo termit? Se onko ihminen rikas vai köyhä ei ole aivan selvä, koska se paljonko tuloja ihmisellä on suhteessa toiseen merkitsee tietenkin hyvin paljon, kun yritämme määritellä rikkautta ja köyhyyttä.  Jos toinen ihminen saa todella paljon palkkaa suhteessa toiseen, niin se tietenkin tarkoittaa sitä, et...